3. iii
Sisältö
1. Selvityksen tausta ja toteutus ........................................................................................1
2. Vastaajien taustatiedot..................................................................................................3
3. Maantieteellinen sijoittuminen......................................................................................5
4. Yliopisto-opinnot .........................................................................................................7
4.1. Opiskeluajat ........................................................................................................7
4.2. Opintojen viivästymisen syyt................................................................................8
4.3. Muu koulutus ......................................................................................................9
5. Auskultointi...............................................................................................................11
6. Opintojen aikainen työhistoria....................................................................................13
6.1. Opintojen aikainen työskentely ..........................................................................13
6.2. Koulutusalan työkokemus..................................................................................14
7. Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi .......................................................................17
7.1. Työnhaun kesto.................................................................................................17
7.2. Tärkeimmiksi koetut tekijät työnhaussa..............................................................18
7.3. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu? ............................................................19
8. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde.........................................................21
8.1. Työnantaja ........................................................................................................21
8.2. Ensimmäisen työsuhteen laatu ...........................................................................22
8.3. Työtehtävät .......................................................................................................24
8.4. Palkka ...............................................................................................................28
8.5. Vetoaminen Lakimiesliiton suosituspalkkaan......................................................32
8.6. Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta ......................................34
8.7. Ylitöiden määrä.................................................................................................35
8.8. Ylitöiden korvaaminen ......................................................................................36
9. Oikeustieteilijät työmarkkinoilla .................................................................................39
9.1. Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen.................................................39
9.2. Vastavalmistuneiden työttömyys ........................................................................40
10. Nykyinen työtilanne...................................................................................................43
10.1. Asema organisaatiossa.......................................................................................43
10.2. Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus..............................45
10.3. Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan............................................................46
10.4. Nykyisen työn arviointia....................................................................................48
10.5. Toimiminen saman työnantajan palveluksessa....................................................49
10.6. Työhön liittyvien tekijöiden merkitys vastavalmistuneille....................................49
10.7. Vastaajien tulevaisuudennäkymät.......................................................................51
11. Päätössanat................................................................................................................53
4. 1
1. Selvityksen tausta ja toteutus
Tämä selvitys antaa kuvan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden oikeustieteilijöiden työllisty-
misestä. Selvitys on jatkoa aiemmille selvityksille, joiden avulla on tutkittu vastavalmistunei-
den oikeustieteilijöiden sijoittumista työmarkkinoilla. Lakimiesliitto on toteuttanut yhteis-
työssä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa kaksi aiempaa selvitystä vuosina
2007 ja 2010, jolloin on tutkittu vuosina 2004–2006 (2007) ja 2007–2009 (2010) valmistuneiden
työllistymistä. Vastavalmistuneille esitetyt kysymykset ovat pysyneet lähes samoina, joten eri
vuosien tietoja voidaan vertailla keskenään. Vuonna 2011 valmistuneille kohdistettiin muuta-
ma uusi kysymys. Selvityksessä vertaillaan vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden tietoja aiem-
pien raporttien tietoihin soveltuvin osin. Vastaajat on poimittu aineistonkeruuseen eri tavalla
kuin aiempina vuosina. Nyt käytössä oli vain Lakimiesliiton jäsenrekisteri, kun aiemmin
käytössä oli Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen opiskelijarekisterit, joita täydennettiin Laki-
miesliiton jäsenrekisteristä saaduilla tiedoilla.
Lakimiesliitosta kyselystä on vastannut viestintäpäällikkö Juhana Harju ja Otuksesta
projektinjohtajana on toiminut toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto ja hänen jälkeensä
toiminnanjohtaja Jussi Junni. Analyysistä ja tulosten raportoinnista päävastuun kantoi tutki-
musavustaja Jenni Raninen. Apulaistutkija Heidi Kettunen toteutti kevään kyselykierroksen ja
kommentoi ja avusti analyysiä matkan varrella. Myös tutkija Elina Lavikainen on antanut
arvokkaita kommentteja raporttia koskien.
Kyselyt vastavalmistuneille oikeustieteilijöille toteutettiin keväällä 2011 ja keväällä 2012.
Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneille oikeustieteilijöille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa,
lähetettiin sähköpostitse kutsu vastata kyselyyn. Kutsu sisälsi vastauslinkin sähköiseen
kyselyyn Webropol-kyselysovelluksessa. Osoitetiedot saatiin Lakimiesliiton jäsenrekisteristä.
Vastaajille lähetettiin kaksi muistutusta vastata kyselyyn. Vuonna 2011 kyselykierroksen
toteutti Lakimiesliitto, ja kevään 2012 kierroksen toteutti Otuksen tutkija Heidi Kettunen.
Niille, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut tiedossa, lähetettiin tiedossa olevaan posti-
osoitteeseen paperinen kirje, jossa oli kutsu vastata kyselyyn kyselyn sähköisen linkin kautta.
Kirjekyselyn tavoittavuutta ei ollut mahdollista arvioida.
Kirjeitse lähetettyjen vastauspyyntöjen vastausprosentti oli sähköpostikutsuja alhaisempi.
Kirjeitä lähetettiin yhteensä 68 ja vastauksia saatiin 8 kpl. Kirjekyselyn vastausprosentti on
alhainen, 11,8 %. Sähköpostitse lähetettyjen kutsujen vastausprosentit olivat parempia kuin
kirjeitse lähetettyjen kutsujen. Sähköpostikutsuja lähetettiin yhteensä 810 ja vastauksia saatiin
428, joten vastausprosentti oli 52,8 %.
Yhteensä kutsukirje, sähköinen tai paperinen, lähetettiin 878 henkilölle. Vastauksia
saatiin 436. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 49,7%. Aiempien vuosien kyselyissä vastaus-
prosentit ovat olleet 44,6 % (2010) ja 48 % (2007).
Aiemmissa raporteissa vastaajajoukko on muodostunut kolmena peräkkäisenä vuonna
valmistuneista oikeustieteilijöistä. Tällä kertaa vastaajat ovat kahtena peräkkäisenä vuonna
valmistuneet. Vastaajien joukko on siis lukumäärältään pienempi aiempien vuosien vastaajiin
verrattuna. Vuonna 2012 toteutettuun kyselyyn tehtiin eräitä muutoksia ja kyselyyn lisättiin
muutama kokonaan uusi kysymys. Uusilla kysymyksillä haluttiin kartoittaa, millä tavalla
ylityöt korvataan, onko palkkauksessa vedottu suosituspalkkaan, millaisia asioita vastaajat
pitävät työssään tärkeinä sekä kuinka kauan vastaajat aikovat työskennellä saman työnantajan
palveluksessa. Näiden kysymysten osalta tulokset raportoidaan vuonna 2011 valmistuneiden
osalta. Mukana oli myös kolme vastaajaa, jotka ilmoittivat valmistumisvuodekseen 2012.
Heidät lasketaan kuitenkin kuuluvaksi vuonna 2011 valmistuneisiin.
5.
6. 3
2. Vastaajien taustatiedot
Vastaajista naisia oli 67 prosenttia ja miehiä 33. Vuoden 2010 selvityksen sukupuolijakauma
oli lähes samanlainen. Äidinkielenään suomea puhui 92 % ja ruotsia 8 %. Kyselyssä tiedus-
teltiin myös kotitaloudessa asuvien lasten määrää ja ikää.1
Vastaajista 86 %:lla ole lapsia.
Edellisessä raportissa vastaava osuus oli 65 %. Vastavalmistuneista 14%:lla oli siis lapsia.
Yksilapsisia perheitä oli 53 % ja kaksilapsisia 38 %.
Vastaajat olivat keskimäärin 30-vuotiaita. Suurin osa heistä on 26-30-vuotiaita. Nuorin
vastaaja oli 24-vuotias ja vanhin 58-vuotias. Edellisissä selvityksissä vastaajat ovat olleet hyvin
samanikäisiä, vuonna 2007 keskimäärin 30-vuotiaita ja vuonna 2010 keskimäärin 31-vuotiaita.
Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma, % (n=431)
Tutkinnonuudistuksen myötä entinen oikeustieteen kandidaatin tutkinto (OTK) on nykyään
nimeltään oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM). Aiemmissa raporteissa mukana on ollut
sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittaneita, mutta nyt vastaajista kaikki yhtä
lukuun ottamatta ovat suorittaneet oikeustieteen maisterin tutkinnon.
Helsingin yliopistosta oli valmistunut 46 % vastaajista ja Turun yliopistosta 28 %. Lapin
yliopistosta valmistuneita oli 23 %. Vaasasta valmistuneita oli vain 2 %. Prosentti vuosina
2010–2011 valmistuneista oli suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Kuten aiempina vuosina,
kysely lähetettiin maisteritasoisesta koulutuksesta valmistuneille eikä lainkaan oikeusnotaarin
tutkinnon suorittaneille. Aiemmissa sijoittumisselvityksissä oikeusnotaarin koulutusta
tarjoavasta Åbo Akademista ei ole ollut juuri lainkaan vastaajia tai ei yhtään vastaajaa; tällä
kertaa oppilaitoksesta ei ollut lainkaan vastaajia.
1
Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta melko suuri osa kysymyksenasettelun johdosta, jossa lapsettomille
vastausvaihtoehtona olisi ollut nolla. Oletettavasti kysymykseen vastaamattomat eivät vastanneet mitään, koska
he ovat olettaneet kysymyksen koskevan vain niitä vastaajia, joilla on lapsia. Kun vastaamattomien oletetaan
jättäneen vastaamatta siksi, että heillä ei ole lapsia, ei vastavalmistuneista 86%:lla ole lapsia.
7
68
16
9
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Alle 26 26-30 31-35 Yli 35
7. 4
Aiemmissa sijoittumisselvityksissä on vertailtu Lakimiesliittoon kuuluvien vastaajien määrää
aiempiin vuosiin. Tämän sijoittumisselvityksen aineistossa lähes kaikki vastaajat olivat Laki-
miesliiton jäseniä, koska vastaajat poimittiin suoraan Lakimiesliiton jäsenrekisteristä. Tämän
selvityksen aineisto ei siis ole vertailukelpoista aiempiin vuosiin verrattuna jäsenmäärän
muutoksen vertailun kannalta.
Aktiivisesti opiskelijajärjestötoiminnassa mukana on ollut 17 % vastaajista. Kuten aiem-
pinakin vuosina, yli puolet (56 %) vastavalmistuneista ei ollut osallistunut opiskelija-
järjestötoimintaan lainkaan. Vastaajista 27 % oli osallistunut opiskelijatoimintaan jonkin
verran. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna aktiivisuudessa ei ole juurikaan eroa. Opiskeluyli-
opiston mukainen tarkastelu kertoo, että Lapin yliopistossa opiskelleista valtaosa (73 %) ei
ollut osallistunut järjestötoimintaan lainkaan. Myös aiempien vuosien selvityksissä Lapin
yliopistossa opiskelleet ovat olleet passiivisimpia opiskelijatoiminnan suhteen.
Kuvio 2. Osallistuminen opiskelijatoimintaan yliopistoittain (n=434)
9 %
17 %
20 %
50 %
18 %
28 %
32 %
13 %
73 %
55 %
48 %
37 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Lappi
Turku
Helsinki
Vaasa/HY
Aktiivisesti
Jonkin verran
Ei ollenkaan
Taulukko 1. Valmistuneet yliopistoittain
Valmistunut/
Yliopisto Helsinki Turku Lappi Vaasa/HY
Åbo
Akademi
2001-2003 53 % 24 % 19 % 3 % 1 %
2004-2006 47 % 28 % 23 % 2 % 0 %
2007-2009 49 % 28 % 21 % 2 % 0 %
2010-2011 46 % 28 % 23 % 2 % 0 %
8. 5
3. Maantieteellinen sijoittuminen
Maantieteellisesti vastaajat keskittyvät Uudellemaalle. Vastaajista 60 % ilmoitti työpaikan
sijainnikseen Uudenmaan. Varsinais-Suomessa työskentelee 9 % vastaajista ja Lapissa 6 %.
Ulkomailla työskentelee yksi prosentti vastaajista. Työskentelymaina mainittiin Luxemburg
(2 kpl), Saksa, Argentiina ja Viro.
Taulukossa on esitetty vastaajien asuinpaikat yliopistoittain tarkasteltuna. Opiskelu-
yliopisto näyttää olevan yhteydessä siihen, mihin on työllistytty. Lapin yliopistosta valmis-
tuneet ovat sijoittuneet muista yliopistoista valmistuneita useammin Lappiin tai pohjoi-
sempaan Suomeen. Helsingin yliopistosta valmistuneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet Uu-
dellemaalle, vain 14 % heistä on töissä muualla kuin Uudellamaalla. Vastaajien sijoittumista
selittänee työpaikkojen määrä eri alueilla; Uudellamaalla oikeustieteellisiä työpaikkoja on
runsaasti, joten enemmistö muistakin kuin Helsingin yliopistossa opiskelleista sijoittuu
Uudellemaalle.
Sijoittumistiedoissa on tapahtunut joitain muutoksia vuoden 2010 selvitykseen nähden.
Tuolloin Uudellemaalle sijoittui kaikista yliopistoista enemmän valmistuneita kuin millekään
muulle alueelle. Nyt Lapin yliopistosta valmistuneista 26 % sijoittuu Lappiin ja 24 % Uudelle-
maalle. Vuonna 2010 Uudellemaalle heistä sijoittui 31 %. Uudellemaalle sijoittuneiden Lapin
ylipistosta valmistuneiden osuus on siis laskenut seitsemän prosenttiyksikköä viime selvityk-
sestä. Muutos on melko pieni, mutta on silti kiinnostavaa pohtia, onko Lapissa kenties avau-
tunut viime vuosina runsaammin uusia oikeustieteellisiä työpaikkoja tai onko Uusimaan
houkuttelevuus laskenut Lapin yliopistosta valmistuneiden silmissä jostain muusta syystä.
Lapin yliopistosta valmistuneista 17 % oli työllistynyt Pohjois-Pohjanmaalle, vuonna
2010 näin oli 21 %:n kohdalla. Turusta valmistuneiden kohdalla luvut ovat pysyneet melko
samanlaisina. Uudellemaalle sijoittui 44 % (42 % 2010) ja 31 % Varsinais-Suomeen (33 %
2010). Vaasan yliopistosta valmistuneista 10% sijoittui Uudellemaalle vuonna 2010, nyt suurin
osa (75 %) on sijoittunut Uudellemaalle. Vaasan yliopistosta valmistuneiden määrä on hyvin
pieni (8 henkilöä vuosina 2010 ja 2011), joten muutokset vaikuttavat dramaattisemmilta tässä
pienessä joukossa.
10. 7
4. Yliopisto-opinnot
4.1. Opiskeluajat
Oikeustieteilijät suorittavat opintonsa keskimäärin 5,7 vuodessa. Opiskeluaika on palannut
vuoden 2007 tasolle ja lyhentynyt hieman vuodesta 2010, jolloin se oli 6,2 vuotta. Tutkinnon-
uudistuksen vuoksi vuoden 2010 otoksessa oli runsaasti useita vuosia työelämässä olleita.
Valmistumisaikojen mediaani oli nyt 5,5. Yli puolet vastavalmistuneista (56 %) suoritti opin-
tonsa alle kuudessa mutta yli neljässä vuodessa. Alle neljässä vuodessa opintonsa sai valmiiksi
15 %, mikä oli tilanne aiemmissakin selvityksissä. Opiskeluaikojen keskiarvoissa sukupuolten
välillä ei ole juurikaan eroa. Naisten opiskeluaikojen keskiarvo oli 5,7 vuotta ja miesten 5,6.
Lapin yliopistosta valmistuneiden opintoaikojen mediaani oli 5 vuotta ja Helsingistä val-
mistuneiden 6 vuotta. Luvut ovat täsmälleen samat kuin vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä.
Turun yliopistosta valmistuneiden opiskeluaikojen mediaani oli 5,5 ja Vaasasta valmistuneiden
6 vuotta. Vuoden 2010 selvityksessä mediaanit olivat Turussa 6 ja Vaasassa 4,8 vuotta.
Opintoajat eri yliopistoissa ovat pysyneet melko samanpituisina edellisiin vuosiin verrattuna.
Suurin muutos on tapahtunut Vaasan yliopistossa, mutta on syytä muistaa, että Vaasasta
valmistuneita on vähän, joten yhdenkin henkilön muista poikkeavalla opiskeluajalla on
pienessä joukossa suuri painoarvo. Lapin yliopistosta valmistutaan edelleen nopeammin kuin
muista yliopistoista.
Taulukko 3. Opiskeluaikojen keskiarvot ja mediaanit opiskeluyliopistoittain
Opiskeluaikoja yliopistoittain tarkasteltaessa havaitaan, että Lapin yliopistossa on selkeästi
muita yliopistoja vähemmän kuudesta kahdeksaan vuotta opiskelleita. Vaasassa ja Turun yli-
opistossa yli kahdeksan vuotta opiskelleita ei ole lainkaan. Vaasassa myöskään alle kolmessa
vuodessa valmistuneita ei ole yhtään.
Opiskeluyliopisto Keskiarvo Mediaani
Helsingin yliopisto 6 6
Turun yliopisto 5,6 5,5
Lapin yliopisto 5 5
Vaasa/HY 5,9 6
11. 8
Kuvio 3. Tutkinnon suorittamisen kokonaiskesto yliopiston mukaan, % (n=433)
4.2. Opintojen viivästymisen syyt
Vastaajista 34 % ei katso opintojensa viivästyneen. Vuonna 2007 näin koki 36 % vastaajista ja
vuonna 2010 puolestaan 39 %. Vastaajista 66 % siis kokee opintojensa viivästyneen. Vuoden
2010 selvityksessä osuus oli 61 %. Edelliseen selvitysjaksoon verrattuna siis hieman useampi
kokee opintojensa viivästyneen.
Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen opintojen viivästymiseen vaikuttanutta
syytä, jotka on esitetty kuviossa 4. Prosenttiosuudet eivät summaudu sataan, koska kyseessä
on monivalintakysymys, jossa vastaaja on voinut valita yhden, kaksi tai kolme vaihtoehtoa.
Tärkeimmiksi opintojen viivästymisen syiksi vastaajat esittivät kokopäiväisen (24 %) ja osa-
aikaisen (23 %) työskentelyn opintojen ohella ja opiskelun ulkomailla (19 %). Muut tärkeiksi
todetut syyt liittyivät itse opiskeluun. Niitä olivat tutkielman viivästyminen (13 %), opiskelu-
motivaation puute (13 %) ja puutteellinen opintojen ohjaus tai opintojärjestelyt (10 %). Seitse-
män prosenttia vastaajista ilmoitti opintojen viivästymisen johtuneen muusta syystä.
Avoimissa vastauksissa useimmin muuksi syyksi mainittiin aine- tai opiskelijajärjestö-
toiminta (8 kpl), oleskelu ulkomailla (5 kpl) ja erilaiset perhesyyt. Muita mainittuja syitä olivat
esimerkiksi vapaa-ajan vietto, muutto pois opiskelupaikkakunnalta ja kriisinhallintaoperaatioi-
hin osallistuminen. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt näyttävät pysyneen samoina ai-
empiin vuosiin verrattuna. Työskentely kokopäiväisesti ja osa-aikaisesti ovat olleet tärkeimpiä
syitä myös selvityksissä vuosina 2007 ja 2010. Vuonna 2010 tutkielman viivästyminen nousi
kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi, vuonna 2007 opiskelu ulkomailla oli kolmantena, kuten
tässäkin selvityksessä.
4
1
6
8
13
11
18
50
50
57
64
31
37
31
7
7
5
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Helsin
ki
Vaasa
(HY)
Turku
Lappi
Alle
3
vuoAa
3-‐4
vuoAa
4-‐6
vuoAa
6-‐8
vuoAa
Yli
8
vuoAa
12. 9
Kuvio 4. Opintojen viivästymisen syyt, % (n=436)
4.3. Muu koulutus
Kuten vuoden 2007 raportissa, viidenneksellä vastaajista on oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi
toinen tutkinto suoritettuna. Vuonna 2010 23 %:lla vastaajista oli toinen tutkinto. Kuviossa 5
esitetään toisen tutkinnon haltijoiden tai sitä vielä suorittavien jakautuminen eri aloille. Yleisin
suoritettu tutkinto oli merkonomin/tradenomin tutkinto, joka oli 11 % toisen koulutuksen
käyneistä. Ekonomin tutkinto oli 9 %:lla vastaajista. Myös vuoden 2010 selvityksessä merko-
nomin/tradenomin tutkinto oli yleisin oikeustieteilijän toinen tutkinto ekonomin ja
VTM/YTM-tutkinnon ollessa seuraavaksi yleisimpiä. Vastaajista 40 % ilmoitti toiseksi tutkin-
nokseen jonkin muun. Avoimissa vastauksissa eniten mainintoja saivat FM, poliisi sekä eri-
laiset terveydenhuoltoalan tutkinnot. Kesken olevista tutkinnoista selkeästi yleisin oli kauppa-
tieteiden maisteri ja seuraavaksi yleisin VTM.
34
4
4
4
5
5
5
7
10
13
13
19
23
24
0
5
10
15
20
25
30
35
40
En
katso
opintojeni
viivästyneen
Varusmies/siviilipalvelu
Sairaus
Opiskelu
muussa
oppilaitoksessa
Epävarmuus
työllistymisestä
ÄiNys-‐,
isyys-‐
tai
vanhempainloma
Harrastukset
Muu
PuuAeellinen
opintojen
ohjaus
tai
opintojärjestelyt
OpiskelumoNvaaNon
puute
Tutkielman
viivästyminen
Opiskelu
ulkomailla
Osa-‐aikatyö
opintojen
ohella
Kokopäivätyö
opintojen
ohella
13. 10
Kuvio 5. Muu koulutus (n=431)
VTM/YTM
4
%
KTM
/Ekonomi
9
%
Merkonomi/
Tradenomi
11
%
Muu
40
%
Opinnot
toiseen
tutkintoon
ovat
vielä
kesken
36
%
14. 11
5. Auskultointi
Auskultointia parhaillaan suorittavia on vuonna 2012 huomattavasti vähemmän kuin aiem-
pina vuosina. Samalla halukkuus auskultointiin on noussut viime vuosista, kun 74 % vastaa-
jista haluaisi auskultoida (56 % vuonna 2010, 47 % vuonna 2007). Niiden osuus, jotka eivät ole
kiinnostuneet auskultoinnista, on pysynyt lähes ennallaan. Merkillepantavaa on, että
vastaajista kukaan ei ole auskultoinut. Auskultointipaikkojen määrä on vähentynyt vuosina
2005–2010 yhteensä noin 40 % (Lakimiesliitto, 2011) Paikkojen väheneminen varmasti
osaltaan vaikuttaa auskultointihalukkaiden suureen määrään. Kenties myös auskultointi-
paikkojen vähenemisestä johtuen tuoreimmat vastavalmistuneet eivät ole päässeet vielä aus-
kultoimaan. Vuoden 2007 raportissa 17 % vastaajista oli auskultoinut ja vuoden 2010
raportissa 11 %.
Kuvio 6. Auskultointi, %
24 26
21
47
56
74
12
7
5
17
11
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2004-2006 2007-2009 2010-2011
On auskultoinut
Auskultoi tällä hetkellä
Ei, mutta on kiinnostunut
Ei, eikä ole kiinnostunut
15.
16. 13
6. Opintojen aikainen työhistoria
6.1. Opintojen aikainen työskentely
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat yhdistävät usein opinnot ja työskentelyn. Näin on myös
oikeustieteellisen alan opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajista 47 % on työskennellyt säännölli-
sesti koko opiskeluajan lukukausien aikanakin. Osan opiskeluajasta on työskennellyt 29 %.
Vain kesäisin työskennelleitä on 12 %. Kolme prosenttia vastavalmistuneista ei ole työsken-
nellyt lainkaan opiskeluaikana. Säännöllisesti lähes koko opiskeluajan työskentelevien osuus
on ollut koko ajan nousussa. Vuoden 2007 raportissa säännöllisesti työskennelleiden osuus oli
37 % ja vuonna 2010 vastaava osuus oli 42 %.
Kuvio 7. Työskentely opiskeluaikana (n=435)
Edelliseen raporttiin verrattuna sukupuolten väliset erot työssäkäynnissä ovat tasoittuneet.
Vuonna 2010 yhteensä 44 % naisista ja 37 % miehistä työskenteli säännöllisesti lähes koko
opiskeluajan. Nyt lähes yhtä moni mies (45 %) kuin nainen (47 %) työskenteli säännöllisesti.
En
ollut
töissä
opiskeluaikana
3
%
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
lähes
koko
opiskeluajan
47
%
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
osan
opiskeluajasta
29
%
SatunnaisesN
9
%
Ainoastaan
kesäisin
12
%
17. 14
Kuvio 8. Työskentely opiskeluaikana sukupuolen mukaan (n=432)
6.2. Koulutusalan työkokemus
Vastaajista 76 % on hankkinut opiskeluaikana omaan alaan liittyvää työkokemusta olemalla
oman alan kokopäivätöissä. Keskimäärin kokopäiväistä työkokemusta omalta alalta vastaajilla
oli 14 kuukautta eli reilu vuosi. Pisimmillään työkokemusta oli karttunut seitsemän vuotta.
Osa-aikatyössä taas on ollut 55 % vastaajista. Osa-aikatyötä tehtiin keskimäärin 23 kuukautta,
eli vajaat kaksi vuotta. Osa-aikaista työkokemusta on kertynyt opiskeluaikana siis koko-
päivätyötä enemmän. Vastavalmistuneista 9 % ei ole tehnyt alaan liittyviä töitä opiskeluaikana
lainkaan.
Miehet ovat olleet oman alan kokopäivätöissä keskimäärin 16 kuukautta, mediaanin
ollessa 10 kuukautta ja naiset 13 kuukautta, mediaanin ollessa 11 kuukautta. Keskiarvo ja
mediaani poikkeavat toisistaan erityisesti miesten kohdalla. Keskiarvoa nostavatkin muutamat
muista vastauksista poikkeavan korkeat vastaukset eli käytännössä opiskelun ohella pitkään
kokopäivätöissä olleet vastaajat. Maksimiarvo miesten vastauksissa oli 84 kuukautta ja naisten
vastauksissa 60 kuukautta. Kun vertaillaan työskentelykuukausien mediaaneja edellisen
selvityksen mediaaneihin, huomataan, että muutosta ei ole juuri tapahtunut. Miesten koko-
päivätyöskentelyn mediaani on laskenut yhdellä kuukaudella ja naisten kohdalla muutos on
ollut päinvastainen. Naisilla mediaani on noussut 10 kuukaudesta nykyiseen 11 kuukauteen.
Oman alan osa-aikatyökokemuksen määrä on yhtenevä sukupuolten kesken. Molempien
sukupuolten osa-aikatyön mediaani on 20 kuukautta. Naiset tekivät opiskeluaikana oman alan
osa-aikatyötä keskimäärin 22 kuukautta ja miehet 23 kuukautta.
Yliopistokohtainen tarkastelu osoittaa, että Helsingin ja Vaasan yliopistoissa opiskelleista
puolet on hankkinut yli vuoden oman alan kokopäivätyökokemusta opiskeluaikana. Turun yli-
opistossa opiskelleilla vajaalla kolmanneksella kokemusta on yli vuosi. Luku on täsmälleen sama
kuin vuoden 2010 raportissa. Lapin yliopistossa opiskelleiden oikeustieteilijöiden, joilla on yli
vuosi oman alan työkokemusta, määrä on noussut seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2010.
6
2
45
47
26
30
11
9
12
12
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Mies
Nainen
Ainoastaan
kesäisin
SatunnaisesN
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
osan
opiskeluajasta
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
lähes
koko
opiskeluajan
En
ollut
töissä
opiskeluaikana
18. 15
Kuvio 9. Opintojen aikaisen koulutusta vastaavan kokoaikatyön määrä
valmistumisyliopistoittain, % (n=324)
13
12
33
32
22
37
40
29
41
38
50
48
38
27
40
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Vaasa
(HY)
Helsingin
yliopisto
Lapin
yliopisto
Turun
yliopisto
Yhteensä
Yli
vuosi
Puolesta
vuodesta
vuoteen
Enintään
puoli
vuoAa
19.
20. 17
7. Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi
7.1. Työnhaun kesto
Vastaajista yli puolet (62 %) oli työllistynyt heti valmistuttuaan. Alle kahdessa kuukaudessa
työllistyi 23 % ja 10 % alle neljässä. Vastaajista 4 % haki töitä neljästä kuuteen kuukautta. Yli
kahdeksan kuukautta työtä etsineitä oli 2 %. Sukupuolten välillä työllistymisajoissa ei ollut
eroa. Työllistymisajat ovat samansuuntaisia kuin vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä. Vuosina
2007–2009 valmistuneista 72 % oli työllistynyt heti, mutta selvityksessä syyksi arvellaan
tutkinnonuudistusta. Tuolloin vastaajissa oli paljon jo työelämässä olleita henkilöitä, jotka
olivat saattaneet opintonsa loppuun tutkinnonuudistuksen takia.
Opintojen aikaisella työskentelyllä ja nopealla työllistymisellä näyttää olevan yhteys.
Koko opintoaikansa työskennelleistä 71 % työllistyi heti. Osan opiskeluajasta työskennelleistä
heti työllistyi 60 %. Opiskeluaikanaan vain satunnaisesti tai ei lainkaan työskennelleiden työl-
listyminen valmistumisen jälkeen näyttäisi hieman parantuneen verrattuna vuoden 2010 tilan-
teeseen. Opiskeluaikana työskentelemättömistä 46 % oli hakenut töitä yli kaksi kuukautta
vuoden 2010 selvityksessä, nyt 38 %. Heistä heti työllistyi 39 % (36 % vuonna 2010).
Kuvio 10. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika opiskeluaikaisen työskentelyn
mukaan, % (n=435)
Työllistymisessä on eroja yliopistoittain tarkasteltaessa. Suurin ero on Helsingin ja Lapin yli-
opistojen välillä. Helsingin yliopistosta valmistuneista 67 % on saanut töitä heti, Lapin yli-
opistosta 55 %. Turun yliopistossa yli kaksi kuukautta töitä etsineitä on eniten eli 25 %. Helsin-
gin yliopistossa heitä on vähiten, 8%. Turun ja Helsingin yliopistoista valmistuneiden heti
työllistyneiden osuus on laskenut edelliseen raporttiin verrattuna yhdeksän prosenttiyksikköä.
39
42
52
60
71
23
39
21
24
19
38
19
27
16
10
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
En
ollut
töissä
opiskeluaikana
SatunnaisesN
Ainoastaan
kesäisin
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
osan
opiskeluajasta
SäännöllisesN
lukukausienkin
aikana
lähes
/
koko
opiskeluajan
Sai
heN
töitä
Enintään
2
kk
Yli
2
kk
21. 18
Aiemmissa selvityksissä työllistymisnopeuteen on arveltu vaikuttavan työpaikkojen
maantieteellisen jakautumisen. Kun vastavalmistunut joutuu vaihtamaan asuinpaikkakuntaan-
sa työpaikan takia, työn saaminen ja aloittaminen vievät hieman enemmän aikaa. Helsingin
seudulla oikeustieteellisiä työpaikkoja on tarjolla runsaasti verrattuna pohjoisempaan
Suomeen. Turun yliopistossa työtä yli kaksi kuukautta etsineitä on enemmän muihin yliopis-
toihin verrattuna. Vuoden 2007 selvityksessä Turun yliopistosta valmistuneiden pidemmälle
työnhaulle arvellaan syyksi sitä, että koska Varsinais-Suomessa oikeustieteellisiä työpaikkoja
kuitenkin on tarjolla esimerkiksi Pohjois-Suomea enemmän, muuttohaluttomat saattavat etsiä
työpaikkaa omasta maakunnasta hieman kauemmin.
Kuvio 11. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika valmistumisyliopiston mukaan, %
(n=433)
7.2. Tärkeimmiksi koetut tekijät työnhaussa
Akateeminen tutkinto koettiin selvästi tärkeimmäksi tekijäksi ensimmäisen työpaikan saami-
sen kannalta. 79 % vastaajista piti akateemista tutkintoa erittäin tärkeänä. Tutkinnon antamat
ammatilliset pätevyydet (48 %), oman alan työkokemus (47 %) ja oma aktiivisuus (47 %) olivat
seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä.
Aiemmin todettiin monen vastavalmistuneen kokeneen opintojensa viivästyneen.
Ainakin työpaikan saamisen kannalta huoli opintojen viivästymisestä on ollut turha, sillä vain
12 % koki opintojen keston vaikuttaneen työpaikan saamiseen. Suurimman osan mielestä asia
ei ollut lainkaan tärkeä työpaikan saamisen kannalta. Muita työpaikan saamisen kannalta
vähämerkityksisiä asioita olivat sukupuoli (59 % ei lainkaan tärkeä), järjestö- tai opiskelija-
toimintakokemus (51 % ei lainkaan tärkeä) ja muut opinnot tai koulutus (39 % ei lainkaan
tärkeä). Kohdassa ”Muu” mainittiin useimmiten työskenteleminen saman työnantajan palve-
luksessa. Lisäksi omaan persoonallisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät ominaisuudet ja
työhaastattelussa onnistuminen mainittiin muutaman kerran.
63
55
59
67
25
26
16
25
12
19
25
8
0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 %
Vaasa/HY
Lapin yliopisto
Turun yliopisto
Helsingin yliopisto
Sai heti töitä Enintään 2 kk Yli 2 kk
22. 19
Kuvio 12. Arviot ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneista tekijöistä, % (n=408)
7.3. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu?
Ensimmäinen työpaikka on saatu samalla tavoin kuin aiemmissakin selvityksissä. Kuten aiem-
min todettiin opintojen aikaisella työskentelyllä ja nopealla työllistymisellä olevan yhteys,
näyttävät aiemmat työsuhteet liittyvän myös ensimmäisen työpaikan saantiin. Yli kolmannes
vastaajista oli työskennellyt opintoaikanaan ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työnantajan
palveluksessa. Noin 15 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikan Internetin avulla. Henkilö-
kohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan oli kumpikin tuonut työpaikan
11 %:lle työllistyneistä.
Vuonna 2010 valmistuneille lähetetyssä kyselyssä työllistymisvaihtoehtojen kohta
Lakimiesrekrytoinnin kautta oli muodossa Lakimiespörssin kautta. Lakimiespörssi on ilmeisesti
tuntemattomampi käsite ja vuonna 2012 toteutetussa kyselyssä termi muunnettiinkin lakimies-
rekrytoinniksi. Kuviossa 13 vuosina 2010 ja 2011 valmistuneet esitetään kuitenkin yhtenä
ryhmänä termin muutoksesta huolimatta. Vastausprosentit olivat pitkälti samat molemmissa
kyselyissä, vaikka termi oli eri, joten ilmeisesti yhden sanan muutos ei ole johtanut vastaajia
suuriin tulkintaongelmiin.
Kuten vuoden 2010 selvityksessä, 3 % oli löytänyt työpaikan muuta kuin vaihtoehdoissa
mainittua kautta. Näitä muita tapoja löytää työ olivat esimerkiksi Facebook ja työelämä-
valmennuksen kautta työllistyminen.
11
2
2
3
7
7
8
13
18
20
20
47
47
48
79
3
3
10
11
16
20
21
29
30
20
31
26
37
36
15
5
9
27
15
25
37
28
23
27
18
31
17
12
12
5
14
59
56
51
39
32
34
19
18
33
15
7
3
3
1
67
27
11
20
13
4
9
16
7
9
3
3
2
1
0
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Muu
Sukupuoli
Opiskelun
kesto
Järjestö-‐
tai
opiskelijatoimintakokemus
Muut
opinnot
tai
muu
kuolutus
Opintomenestys
Pro
gradun
aihe
SaAuma
Muu
työkokemus
Henkilökohtaiset
suhteet
Kielitaito
Alan
työkokemus
Oma
akNivisuus
Tutkinnon
antamat
ammaNlliset
pätevyydet
Akateeminen
tutkinto
EriAäin
tärkeä
Jossain
määrin
tärkeä
Ei
kovin
tärkeä
Ei
lainkaan
tärkeä
Ei
osaa
sanoa
23. 20
Kuvio 13. Miten ensimmäinen työpaikka on saatu, % (n=413)
3
1
1
1
3
3
5
5
7
11
11
15
35
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Muuta kautta
Ainejärjestön työnvälityksestä
Tein tutkielman nykyiselle työnantajalleni
Työskentelin omassa yrityksessä
Lakimiesrekrytoinnin kautta
Rekrytointipalvelun kautta
Työvoimatoimiston välityksellä
Vastasin lehti-ilmoitukseen
Minulle tarjottiin työtä
Henkilökohtaisten suhteiden avulla
Otin oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin
Internetin kautta
Olen työskennellyt saman työnantajan palveluksessa
opintojeni aikana
24. 21
8. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde
8.1. Työnantaja
Suurimmat vastavalmistuneiden työnantajat ovat valtio ja asianajotoimisto tai muu vastaava.
Vastavalmistuneista oikeustieteilijöistä 30 % oli työllistynyt valtiolle ja 27 % asianajotoimis-
toon. Kun vuosina 2010 ja 2011 valmistuneita vertaillaan aiempien vuosien vastavalmistu-
neisiin, huomataan, että asianajotoimistoihin työllistyneiden osuus on alati noussut ja valtiolle
työllistyneiden laskenut koko tarkastelujakson ajan. Kokonaisuutena tarkasteltuna valtion
työpaikkojen määrä onkin vähentynyt 2000-luvulla kahdella prosentilla (Myrskylä, 2012).
Yrityksiin työllistyneiden oikeustieteilijöiden määrä on pysynyt lähes samana tarkastelu-
vuosien ajan.
Muussa kuin mainittujen työnantajien palveluksessa työskenteli 4 % vastavalmistuneista.
Muita työnantajia olivat esimerkiksi tilintarkastustoimisto (3 kpl), työttömyyskassa (2 kpl), asian-
tuntijaorganisaatio ja liikelaitos.
Valtiolle työllistyi lähes yhtä suuri osa naisista (28 %) kuin miehistä (26 %). Miehet työl-
listyivät jonkin verran naisia useammin asianajotoimistoon. Asianajotoimistoon miesvastaa-
jista työllistyi 34 % ja naisista 29 %. Suurin ero sukupuolten välillä oli järjestöön työllistymi-
sessä. Naisista 10 % työllistyi järjestöön, miehistä 2 %.
Kuvio 14. Ensimmäinen työnantaja vuosina 2004-2006, 2007-2009 ja 2010-2011
1
%
0
5
%
5
%
3
%
5
%
5
%
13
%
42
%
21
%
1
%
2
%
3
%
5
%
4
%
5
%
8
%
11
%
37
%
24
%
1
%
3
%
4
%
5
%
6
%
7
%
5
%
11
%
27
%
30
%
0
%
5
%
10
%
15
%
20
%
25
%
30
%
35
%
40
%
45
%
Oma
yritys
Yliopisto
Muu
Vakuutuslaitos
Kunta
Järjestö
Rahoituslaitos
(esim.
pankki)
Yritys
ValNo
Asianajotoimisto
tai
muu
vastaava
2010-‐2011
2007-‐2009
2004-‐2006
25. 22
Kuviosta 15 nähdään vastavalmistuneiden työllistyminen eri työnantajasektoreille sen mukaan,
mistä yliopistosta he ovat valmistuneet. Lapin yliopistosta valmistuneet sijoittuvat muita useam-
min työskentelemään valtiolle ja muita harvemmin asianajotoimistoihin. Helsingin, Turun ja
Vaasan yliopistoista valmistuneista lähes yhtä suuri osuus työskenteli ensimmäisessä työ-
paikassaan asianajotoimistossa. Kuten muissakin yliopistokohtaisissa tarkasteluissa, vastaajia
Vaasasta on hyvin vähän (n=7). Järjestöihin oli työllistytty muita yliopistoja useammin Helsingin
yliopistosta ja vakuutuslaitoksiin Turun yliopistosta muita valmistumisyliopistoja useammin.
Kuvio 15. Ensimmäinen työnantaja valmistumisyliopiston mukaan, % (n=414)
8.2. Ensimmäisen työsuhteen laatu
Vastavalmistuneista 35 %:n ensimmäinen työsuhde oli pysyvä, kokoaikainen ja koulutusta
vastaava. Pysyviin oman alan töihin sijoittuneiden osuus on kasvanut koko ajan edellisistä
selvityksistä. Vuoden 2010 selvitykseen verrattuna kasvua on hieman. Kokoaikaisiin, koulu-
tusta vastaaviin töihin sijoittuneiden osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä niin pysyvien
kuin määräaikaisten työsuhteiden osalta. Määräaikaiseen, koulutusta vastaamattomaan työ-
hön työllistyneiden määrä on laskenut neljä prosenttiyksikköä vuoden 2010 selvityksestä.
Yleisin ensimmäisen työsuhteen tyyppi on kuitenkin koulutusta vastaava, määräaikainen
kokoaikatyö. Vastavalmistuneista 43 % oli tällaisessa työsuhteessa ensimmäisessä valmistumi-
sen jälkeisessä työpaikassaan.
23
29
32
33
37
14
24
24
12
29
10
11
7
14
7
3
4
4
11
6
14
5
6
2
9
3
4
4
3
1
1
1
3
4
5
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Lappi
Vaasa
(HY)
Turku
Helsin
ki
Asianajotoimisto
tai
muu
vastaava
ValNo
Yritys
Rahoituslaitos
(esim.
pankki)
Järjestö
Kunta
Vakuutuslaitos
Yliopisto
Oma
yritys
Muu
26. 23
Kuvio 16. Ensimmäisen työsuhteen laatu, 2007-2009 ja 2010-2011 valmistuneet, %
Työsuhteiden laadun vertailu sukupuolten välillä osoittaa, että miehet ovat naisia useammin
pysyvissä, koulutusta vastaavissa kokoaikatöissä. Naisista 29 %:lla ensimmäinen työsuhde oli
tällainen, miehistä 48 %:lla. Vuoden 2010 selvityksessä erojen naisten ja miesten välillä
todettiin kaventuneen edelliseen selvitykseen verrattuna. Nyt sukupuolten välinen ero ensim-
mäisten työsuhteiden laadun suhteen on kasvanut. Vuonna 2010 miehistä 32 % ja naisista
27 % oli pysyvässä, kokoaikaisessa, koulutusta vastaavassa työssä. Ryhmien välinen ero oli siis
viisi prosenttiyksikköä, kun se käsillä olevassa selvityksessä on jopa 19 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2007 selvityksessä ero oli 11 prosenttiyksikköä. Samaten ero työllistymisessä määrä-
aikaisiin, koulutusta vastaaviin töihin on kasvanut naisten ja miesten välillä.
2
0
0
1
1
2
2
4
9
32
46
3
0
0
1
0
3
5
4
5
35
43
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Muu
En
ole
vielä
hakenut
töitä
Pysyvä,
osa-‐aikainen,
ei
vastannut
koulutusta
Pysyvä,
osa-‐aikainen,
vastasi
koulutusta
Määräaikainen,
osa-‐aikainen,
ei
vastannut
koulutusta
Määräaikainen,
osa-‐aikainen,
vastasi
koulutusta
En
ole
valmistumisen
jälkeen
saanut
töitä
Pysyvä,
kokoaikainen,
ei
vastannut
koulutusta
Määräaikainen,
kokoaikainen,
ei
vastannut
koulutusta
Pysyvä,
kokoaikainen,
vastasi
koulutusta
Määräaikainen,
kokoaikainen,
vastasi
koulutusta
2010-‐2011
2007-‐2009
27. 24
8.3. Työtehtävät
Valtaosa (70 %) vastaajista työskenteli lakimiestehtävissä ensimmäisessä valmistumisen
jälkeisessä työpaikassa. Vertailu eri vuosien välillä osoittaa, että parhaiten lakimiestehtäviin
ovatkin työllistyneet vuosina 2010–2011 valmistuneet. Erot muihin vuosiin eivät kuitenkaan
ole suuria, vain viisi ja kuusi prosenttiyksikköä.
Kuvio 17. Työskentely lakimiestehtävissä valmistumisvuosittain
Aiempina vuosina naisten ja miesten välillä on ollut eroa siinä, onko työskennellyt
ensimmäisessä työpaikassa lakimiestehtävissä vai ei. Näin on myös tässä selvityksessä.
Miehistä naisia suurempi osa työskenteli ensimmäisessä työpaikassa lakimiestehtävissä. Luvut
ovat pitkälti samansuuntaisia kuin vuoden 2010 selvityksessä. Tuolloinkin miehet
70
64 65
17
20 19
13 16 16
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2010-2011 2007-2009 2004-2006
Ei
Kyllä, osittain
Kyllä, kokonaan
Taulukko 4. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen sukupuolittain
Työsuhteen laatu
Nainen Mies Yhteensä
n % n % n %
Pysyvä, kokoaikainen, vastasi koulutusta 83 29 69 48 152 35
Pysyvä, osa-aikainen, vastasi koulutusta 5 2 1 1 6 1
Määräaikainen, kokoaikainen, vastasi koulutusta 136 47 50 35 186 43
Määräaikainen, osa-aikainen, vastasi koulutusta 8 3 4 3 12 3
Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta 13 5 5 3 18 4
Pysyvä, osa-aikainen, ei vastannut koulutusta 0 0 1 1 1 0
Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannut
koulutusta 19 7 4 3 23 5
Määräaikainen, osa-aikainen, ei vastannut
koulutusta 1 0 0 0 1 0
Ei ole vielä hakenut 1 0 0 0 1 0
Ei ole saanut töitä valmistumisen jälkeen 13 5 8 6 21 5
Muu 9 3 3 2 12 3
Yhteensä 288 100 145 100 433 100
28. 25
työskentelivät naisia useammin lakimiestehtävissä ja naiset sijoittuivat miehiä useammin
tehtäviin, jotka olivat osittain lakimiestehtäviä tai eivät lainkaan lakimiestehtäviä.
Kuvio 18. Työskentelikö ensimmäisessä työssään lakimiestehtävässä sukupuolen mukaan, %
(n=409)
Kaikista yliopistoista valmistuneet ovat työllistyneet paremmin lakimiestehtäviin valmistumis-
vuosiin 2007–2009 verrattuna. Vaasan yliopistosta valmistuneiden kohdalla parantuminen on
jopa 11 prosenttiyksikön luokkaa, mutta kuten jo aiemmin todettua, Vaasan vastaajajoukko on
erittäin pieni. Turun yliopistosta valmistuneet ovat parantaneet lakimiestehtäviin sijoittumis-
taan yhdeksällä prosenttiyksiköllä.
75
14
11
69
18
13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Lakimiestehtävissä
OsiAain
lakimiestehtävissä
Ei
lakimiestehtävissä
Mies
Nainen
Taulukko 5. Työskentely lakimiestehtävissä ensimmäisessä työpaikassa
valmistumisyliopiston mukaan, %
2010–2011 Lakimiestehtävissä
Osittain
lakimiestehtävissä
Ei
lakimiestehtävissä
Helsingin yliopisto 73 17 10
Turun yliopisto 74 13 13
Lapin yliopisto 60 21 20
Vaasa (HY) 71 29 0
2007–2009 Lakimiestehtävissä
Osittain
lakimiestehtävissä
Ei
lakimiestehtävissä
Helsingin yliopisto 67 19 14
Turun yliopisto 65 18 17
Lapin yliopisto 56 25 19
Vaasa (HY) 60 40 0
29. 26
Kokonaan lakimiestehtävissä työskenneltiin erityisesti rahoituslaitoksessa (90 %) ja asianajo-
toimistossa (87 %). Myös järjestöissä (83 %) sijoituttiin usein juuri lakimiestehtäviin. Yliopis-
tolla (46 %) ja vakuutuslaitoksessa (47 %) taas täysin lakimiestehtävissä toimiminen oli harvi-
naisinta.
Kuvio 19. Lakimiestehtävissä työskentely työnantajan mukaan, %
Vain osittain lakimiestehtävissä toimineet työskentelivät hallinnon parissa, sihteereinä, verotuk-
seen liittyvissä tehtävissä ja opetus- ja tutkimustehtävissä. Tehtävien kirjo oli melko laaja, joten koh-
dassa ”Muu” on paljon vastauksia, jotka eivät sopineet minkään valmiin vastausvaihtoehdon alle.
Taulukko 6. Osittain lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet
90 87 83
63 58 58
47 46
72
5 12
7
28
25
20
26
23
6
5 1
10 9
17
23 26 31
22
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Ei
Kyllä, osittain
Kyllä, kokonaan
Tehtäväalue n %
Sihteeri 9 15
Hallinto 13 21
Verotus 5 8
Vakuutuskäsittely 2 3
Myynti & asiakaspalvelu 1 2
Perintä 3 5
Opetus & tutkimus 4 6
Rikostutkinta 2 3
Sijoittaminen/rahoitus 3 5
Notaari 0 0
Muu 20 32
Yhteensä 62 100
30. 27
Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet on kuvattu taulukossa 7. Kokonaan
muissa kuin lakimiestehtävissä toimineista 17 % toimi verotuksen parissa ja 13 % opetuksen ja
tutkimuksen saralla.
Taulukko 7. Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet
Täsmälleen sama määrä vastaajia kuin vuoden 2010 selvityksessä ilmoitti työn edellyttäneen
nimenomaan oikeustieteellistä tutkintoa. Muutkin luvut ovat pysyneet lähes samoina. Vuoden
2007 selvityksessä 61%:lta on edellytetty oikeustieteellistä tutkintoa pääsyvaatimuksena työhön.
Kuvio 20. Työn edellyttämä tutkinto 2010-2011
Kyllä,
nimenomaan
OTM/OTK-‐tutkinto;
64
%
Kyllä,
ylempi
korkeakoulututkinto
12
%
Kyllä,
korkeakoulututkinto
5
%
Ei
edellyteAy
korkeakoulututkintoa;
18
%
Tehtäväalue n %
Sihteeri 3 6
Verotus 8 17
Hallinto 4 9
Myynti &
asiakaspalvelu 3 6
Opetus & tutkimus 6 13
Vakuutuskäsittely 1 2
Perintä 2 4
Sijoittaminen/rahoitus 1 2
Notaari 0 0
Rikostutkinta 1 2
Muu 18 38
Yhteensä 47 100
31. 28
8.4. Palkka
Kuten aiemmissa selvityksissä, palkkoja ja niiden kehitystä on arvioitu ensimmäisessä työssään
kokoaikatyössä olleiden osalta huolimatta siitä, oliko työ oman alan työtä vai ei. Vuonna 2011
valmistuneille lähetettyyn kyselyyn tehtiin palkkakysymykseen muutos. Kun ennen vastaajilta
on kysytty bruttopalkkaa, kysyttiin keväällä 2012 bruttopalkkaa kaikkine luontaisetuineen. Tämän
muutoksen vuoksi vuonna 2011 valmistuneiden antamat palkkatiedot ovat hieman korkeampia.
Vuosina 2010–2011 valmistuneiden keskipalkka oli 3 198 euroa. Kokoaikatyössä olleiden
palkat ovat nousseet vuoden 2010 selvityksestä, jolloin keskiarvopalkka oli 2 890 euroa.
Vuoden 2007 ja 2010 selvitysten välillä palkat olivat nousseet enemmän, mutta tuolloin myös
tarkasteluväli on ollut pidempi eli kolme vuotta. Nyt kyseessä ovat palkkatiedot kahdelta
vuodelta. Keskiarvopalkka (3 198) ja mediaanipalkka (3 200) ovat lähellä toisiaan, mikä
tarkoittaa sitä, että keskiluvut kuvaavat vastavalmistuneiden ensimmäisessä työsuhteessaan
saamia palkkoja kohtuullisen hyvin. Usein pienenkin vähemmistön poikkeavan matalat tai
korkeat palkat vaikuttavat keskiarvoon palkkatilastoissa.
Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneista suosituspalkkaa sai 23 %. Suosituspalkkaa saanei-
den määrää on seurattu vuoden 2004 selvityksestä lähtien. Kuten kuviosta 21 huomataan,
vuosituhannen alussa suosituspalkkaa saaneiden määrä on vaihdellut suuresti. Ensimmäisessä
työpaikassa suosituspalkkaa saaneiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2008 tienoilla, mutta
määrä näyttää tasaantuneen kolmen viime vuoden aikana.
Taulukko 8. Palkat valmistumisvuosittain
Valmis-
tumisvuosi n
Keskiarvo-
palkka
€/kk
25%
alakvartiili
€/kk
Mediaani
€/kk
75%
yläkvartiili
€/kk
Vähimmäis-
palkkasuositus
€/kk
Suositus-
palkkaa
saaneet, %
2004 175 2 287 1 790 2 200 2 700 2 870 18,9 %
2005 151 2 438 1 800 2 500 3 000 2 970 27,2 %
2006 178 2 554 1 904 2 525 3 004 3 050 24,2 %
Kaikki 504 2 427 1 800 2 445 2 911 23,3 %
Valmis-
tumisvuosi n
Keskiarvo-
palkka
€/kk
25%
alakvartiili
€/kk
Mediaani
€/kk
75%
yläkvartiili
€/kk
Vähimmäis-
palkkasuositus
€/kk
Suositus-
palkkaa
saaneet, %
2007 212 2 763 2 200 2 800 3 200 3 210 24,1 %
2008 232 2 880 2 400 2 900 3 350 3 380 24,6 %
2009 123 3 130 2 690 3 100 3 550 3 650 22,0 %
Kaikki 567 2 890 2 450 2 900 3 300 23,8 %
Valmis-
tumisvuosi n
Keskiarvo-
palkka
€/kk
25%
alakvartiili
€/kk
Mediaani
€/kk
75%
yläkvartiili
€/kk
Vähimmäis-
palkkasuositus
€/kk
Suositus-
palkkaa
saaneet, %
2010 212 3 177 2 660 3 200 3 650 3 690 22,6 %
2011 232 3 217 2 900 3 200 3 700 3 790 22,5 %
Kaikki 375 3 198 2 800 3 200 3 690 22,5 %
32. 29
Kuvio 21. Ensimmäisen työpaikan keskiarvopalkat ja suosituspalkkaa saaneet
valmistumisvuoden mukaan
Vuoden 2010 selvityksessä naisten ja miesten palkkojen mediaanien erotus oli 200 euroa.
Tässä selvityksessä erotus on 345 euroa miesten keskipalkan ollessa 3445 euroa ja naisten 3100
euroa. Naisten palkat ovat 90 % miesten palkoista. Vuonna 2010 naisten palkat olivat 93 %
miesten palkoista ja vuonna 2007 95 %. Naisten ja miesten palkkojen ero on siis hienoisesti
kasvanut. Palkkaeroa selittänee osaltaan se, että miesten ensimmäinen työsuhde oli naisia huo-
mattavasti useammin pysyvä ja kokoaikainen. Valtaosa naisista oli ensimmäisessä työ-
paikassaan määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas suurin osa miesten ensimmäisistä työ-
suhteista oli pysyviä. Tämän luvun kuviosta 23 voidaan huomata, että pysyvissä työsuhteissa
olleet saivat keskimäärin korkeampaa palkkaa kuin määräaikaisissa työsuhteissa olleet
vastavalmistuneet.
Korkeimmat keskipalkat olivat järjestöissä (keskiarvo 3 380, mediaani 3 600), yrityksissä (keski-
arvo 3 358, mediaani 3 300) ja asianajotoimistoissa (keskiarvo 3 294, mediaani 3 585) työsken-
televillä. Työpaikassa ”Muu” työskentelevien keskiarvopalkka oli kaikista korkein, 3 624 euroa.
Kuten ensimmäistä työnantajaa koskevassa luvussa 8.2. todettiin, näitä ”muita” työpaikkoja
olivat esimerkiksi tilintarkastustoimistot ja asiantuntijaorganisaatiot.
0
5
10
15
20
25
30
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Keskiarvopalkka, €/kk
Suosituspalkka, €/kk
Suosituspalkkaa saaneet, %
Taulukko 9. Bruttopalkka (€/kk) sukupuolen mukaan
Valmistumisvuosi Sukupuoli N
Keskiarvo
€
Mediaani
€
2010 Mies 63 3 277 3 300
Nainen 112 3 122 3 150
2011 Mies 74 3 459 3 500
Nainen 124 3 069 3 100
33. 30
Vastaukset jaettiin palkkaluokkiin siten, että luokkarajat määräytyvät kokoaikatyössä olleiden
tuloneljännesten mukaan. Tällöin jokaiseen palkkaluokkaan kuuluu yhtä paljon vastaajia.
Kuviossa 22 palkat on esitetty työnantajan mukaan palkkaluokkiin jakautuneena. Vastaajat
jakaantuvat palkkaluokittain samantyyppisesti kuin vuonna 2010. Yliopistolla työskentelevät
jakaantuvat vain ylimpään ja alimpaan neljännekseen ja heidän osaltaan alimpaan palkka-
luokkaan kuuluvien osuus on noussut kaksikymmentä prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2010).
Vastaajien määrä tässä ryhmässä on kuitenkin pieni (11 vastaajaa). Rahoituslaitoksessa työs-
kennelleiden osalta ylin tuloneljännes on jäänyt kokonaan pois, kun vuonna 2010 tähän palkka-
luokkaan kuului 20 % vastaajista. Kunnissa työskennelleistä vastaajista vuonna 2010 74 %
kuului kahteen alimpaan tuloneljännekseen, nyt näihin palkkaluokkiin kuuluu 50 %.
Kuvio 22. Palkkaluokat työnantajan mukaan, % (n=400)
18
21
11
31
24
20
25
91
35
6
23
33
38
43
21
25
28
41
32
26
25
33
20
35
21
35
25
30
6
40
15
9
16
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Muu
Yritys
Järjestö
Vakuutuslaitos
Rahoituslaitos,
esim.
pankki
Asianajotoimisto
tmv.
Kunta
Yliopisto
ValNo
Enintään
2800
€
2800-‐3200€
3201-‐3690
€
Yli
3690
€
Taulukko 10. Bruttopalkat ensimmäisen työnantajan tyypin mukaan
Työnantajan tyyppi n
Keskiarvo-
palkka,
€/kk
25%
alakvartiili,
€/kk
Mediaani,
€/kk
75%
yläkvartiili,
€/kk
Valtio 102 3 028 2 500 3 023 3 423
Yliopisto 11 2 262 2 100 2 300 2 400
Kunta 20 3 404 2 850 3 194 3 493
Asianajotoimisto tmv. 117 3 294 3 000 3 585 3 800
Rahoituslaitos, esim. pankki 21 3 061 2 815 3 020 3 325
Vakuutuslaitos 16 2 960 2 400 3 050 3 288
Järjestö 27 3 380 3 000 3 600 3 700
Yritys 44 3 358 2 925 3 300 3 698
Muu 17 3 624 3 200 3 500 3 800
34. 31
Työsuhteen laadulla ja palkan suuruudella näyttää olevan yhteys. Määräaikaisessa, koulutusta vas-
taamattomassa työsuhteessa olevista kaikki kuuluivat kahteen alimpaan tuloluokkaan ja valta-
osa heistä vielä alimpaan tuloluokkaan. Pysyvissä, koulutusta vastaavissa töissä olleista 44 %
prosenttia kuului ylimpään tuloluokkaan. Vuonna 2010 osuus oli lähes samansuuruinen, 42 %.
Kuvio 23. Palkkaluokat työsuhteen mukaan
Kuviossa 24 on kuvattu vastavalmistuneiden jakautuminen palkkaluokkiin sen mukaan, mistä
yliopistosta he ovat valmistuneet. Lapin yliopistosta valmistuneet sijoittuvat alimpaan palkka-
luokkaan muita useammin. Helsingin yliopistosta taas sijoituttiin ylimpään ja toiseksi ylim-
pään palkkaluokkaan useimmiten. Tosin Vaasan pienestä vastaajajoukosta yli puolet on sijoit-
tunut toiseksi ylimpään palkkaluokkaan. Lapin yliopistosta sijoitutaan muita yliopistoja useam-
min töihin valtiolle, jossa palkat alhaisempia. Valtiolle työllistyneiden työsuhteet ovat myös muita
useammin määräaikaisia. Myös Turun yliopistosta valmistuneista huomattava osa sijoittui
kahteen alimpaan palkkaluokkaan. Turun yliopistosta sijoituttiin esimerkiksi Helsingin yli-
opistoa vastaavin osuuksin töihin asianajotoimistoihin, joissa palkat ovat keskimääräistä
parempia. Runsasta alimpiin tuloluokkiin sijoittumista voisi ehkä osittain selittää Turun yli-
opistosta valmistuneiden muita vähäisempi oman alan työkokemus. Yli vuoden oman alan
työkokemusta Turusta valmistuneilla oli vähemmän kuin muista yliopistoista valmistuneilla.
Kuvio 24. Palkkaluokat valmistumisyliopiston mukaan (n=373)
91
56
29
9
9
17
29
23
29
24
28
12
44
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Määräaikainen,
ei
vastaa
koulutusta
Pysyvä,
ei
vastaa
koulutusta
Määräaikainen,
vastaa
koulutusta
Pysyvä,
vastaa
koulutusta
Enintään
2800
€
2800-‐3200€
3201-‐3690
€
Yli
3690
€
14
16
33
40
14
21
35
24
57
29
16
20
14
34
16
16
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Vaasa/HY
Helsingin
yliopisto
Turun
yliopisto
Lapin
yliopisto
Enintään
2800
€
2800-‐3200€
3201-‐3690
€
Yli
3690
€
35. 32
8.5. Vetoaminen Lakimiesliiton suosituspalkkaan
Vuonna 2011 valmistuneita pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Vetositko itse tai vetosiko
työnantajasi palkkauksessa Lakimiesliiton suosituspalkkaan?”. Valtaosassa tapauksista (68 %)
kumpikaan ei ollut vedonnut suosituspalkkaan. Vastavalmistuneista 24 % oli vedonnut itse
Lakimiesliiton suosituspalkkaan. Työnantaja oli vedonnut suosituspalkkaan 5 %:ssa tapauksis-
ta ja molemmat osapuolet 3 %:ssa. Tätä vuonna 2011 valmistuneista oikeustieteilijöistä koos-
tuvaa, suhteellisen pientä, aineistoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että vastavalmistuneiden
suosituspalkkaan vedotaan jonkun osapuolen toimesta noin kolmanneksessa tilanteista, joissa
sovitaan palkkauksesta.
Kuvio 25. Lakimiesliiton suosituspalkkaan vetoaminen, vuonna 2011 valmistuneet (n=217)
Suosituspalkkaan vetoaminen työnantajan mukaan on kuvattu kuviossa 26. Työnantajien kes-
kuudessa suosituspalkkaan vetoaminen oli hyvin vähäistä. Ainoastaan asianajotoimistot tai
senkaltaiset vetosivat palkkauksessa suosituspalkkaan. Yli puolet yrityksiin työllistyneistä vasta-
valmistuneista vetosi itse suosituspalkkaan. Työnantajan ”Muu” ilmoittaneista 38 % vetosi
suosituspalkkaan ja rahoituslaitoksissa työskennelleistä näin teki 3 6%. Tilanteet, joissa sekä
työnantaja että työntekijä ovat vedonneet suosituspalkkaan jakautuvat rahoituslaitoksien (9 %)
ja asianajotoimistojen (7 %) kesken. Luonnollisesti suosituspalkkaan vetoaminen riippuu myös
työnantajan luonteesta ja palkan määräytymisen tavasta, kuten huomataan kunta- ja yliopisto-
työnantajien tapauksessa.
3
%
5
%
24
%
68
%
Vetosimme
molemmat
suosituspalkkaan
Työnantajani
vetosi
suosituspalkkaan
Vetosin
itse
suosituspalkkaan
Kumpikaan
meistä
ei
vedonnut
suosituspalkkaan
36. 33
Kuvio 26. Lakimiesliiton suosituspalkkaan vetoaminen työnantajittain,
vuonna 2011 valmistuneet (N=217)
Siihen, että suosituspalkkaan vedotaan harvoin, lienee useita syitä. Palkat vaihtelevat eri työn-
antajasektoreilla ja se näkyy myös suosituspalkkaan vetoamisessa. Työnantajat, joiden
palveluksessa maksetaan korkeampaa palkkaa, ovat yleensä myös työnantajia, joiden kanssa
neuvoteltaessa vedotaan suosituspalkkaan. Vastavalmistuneiden kohdalla kyse voi olla myös
palkkaneuvottelukulttuurin tuntemattomuudesta tai suoranaisesta arkuudesta vedota suositus-
palkkaan ensimmäistä työpaikkaa haettaessa. Uusi kysymys suosituspalkkaan vetoamisesta
kirvoitti vastaajilta kommentteja myös kyselyn lopussa olleeseen vapaan sanan osioon, johon
vastaajia pyydettiin kommentoimaan kyselyä tai oikeustieteellistä koulutusta yleensä. Oheen
on koottu vastaajien palkkoja koskevia kommentteja. Vastaajien kommenteista löytyi niin ihmet-
telyä suosituspalkkaan vetoamisen vähyydestä kuin itse suosituspalkkatason kriittistä tarkastelua.
”Suosituspalkat hilattu liiankin ylös, joten se suljetaan pois usein epärealistisena vaihtoehtona.
Näin lienee kuitenkin myös muilla aloilla, esim. ekonomeilla lienee tilanne huomattavasti
huonompi.”
”Lakimiesliiton pitäisi ehdottomasti ottaa kantaa niiden lakimiesten palkkaukseen asianajo-
toimistoissa. Kokemukseni mukaan palkka on ensi alkuun todella alhainen (ei lainkaan
linjassa suositusten kanssa), työtä ja ylityötä on niin paljon kuin jaksaa tehdä ja vasta-
valmistunut lakimies on kaikin puolin huonossa asemassa työnantajaan nähden. Palkka
nousee siinä vaiheessa, kun suorittaa AA-tutkinnon. Tätä ennen asema on kuin oppipojalla!”
7
9
15
5
20
29
33
36
38
52
100
100
95
80
71
45
55
63
48
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Yliopisto
Kunta
ValNo
Vakuutuslaitos
Järjestö
Asianajotoimisto
tai
muu
vastaava
Rahoituslaitos
(esim.
pankki)
Muu
Yritys
Vetosimme
molemmat
suosituspalkkaan
Työnantajani
vetosi
suosituspalkkaan
Vetosin
itse
suosituspalkkaan
Kumpikaan
meistä
ei
vedonnut
suosituspalkkaan
37. 34
”Lakimiesliiton palkkasuositusvaatimukset eivät ole millään mittarilla mitattuna realistisia
tutkinnon suorittaneen vastavalmistuneen osaamis- ja taitotasoon nähden. Tosiasia on, ettei yli-
opistossa opeteta eikä kirjoista lukemalla opi niitä osaamisvaatimuksia, joita työelämässä vaadi-
taan. Vain tekemällä voi oppia oikeaksi ammattilaiseksi ja vaatia ammattilaisen palkkaa.”
”Erityisesti ihmetyttää työnantajissa se, että harva noudattaa lakimiesliiton suosittelemaa
palkkausta vastavalmistuneen kohdalla (– –).”
8.6. Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta
Palkan ja tehtävien suhteeseen tyytyväisien osuus on kasvanut edellisistä vuosista. Kun nyt
57 % kokee palkkansa olevan sopusoinnussa työtehtävien kanssa, vuonna 2007 näin koki 47 %
ja vuonna 2010 puolestaan 51 %. Näin ollen palkkaan tyytymättömien osuus on laskenut
(44 % vuonna 2007, 43 % vuonna 2010) nykyiseen 37 %:iin.
Kuvio 27. Palkan ja tehtävien vastaavuus, % (n=413)
Miehistä 66 % on sitä mieltä, että heidän palkkansa vastaa työtehtäviä. Naisista näin ajattelee
52 %. Naisista 41 % kokee palkan olevan liian pieni tehtäviin nähden, miehistä vain 28%
kokee tyytymättömyyttä palkkaan. Palkkaan tyytyväisten naisten osuus on noussut pari
prosenttiyksikköä vuodesta 2010. Mielestään liian pientä palkkaa saavien naisten osuus on
laskenut (41 % vuonna 2012, 46 % vuonna 2010).
57
1
37
5 Palkka sopusoinnussa
tehtävien kansa
Palkka liian suuri
tehtäviin nähden
Palkka liian pieni
tehtäviin nähden
En osaa sanoa
38. 35
Kuvio 28. Palkan ja työtehtävien vastaavuus sukupuolittain tarkasteltuna, % (n=137) (n=273)
Vuoden 2010 selvityksessä havaittiin, että pysyvissä työsuhteissa olleet olivat aavistuksen määrä-
aikaisissa työsuhteissa olleita tyytyväisempiä palkan ja työtehtävien vastaavuuteen. Näin on
myös vuosina 2010–2011 valmistuneiden keskuudessa, mutta nyt ero tyytyväisyydessä on
suurempi. Pysyvissä, koulutusta vastaavissa kokoaikatöissä olleista 70 % on sitä mieltä, että
palkka on sopusoinnussa tehtävien kanssa. Koulutusta vastaavissa määräaikaisissa kokopäivä-
töissä olleista 51 % on tätä mieltä. Nyt ryhmien ero on 19 prosenttiyksikköä, kun se vuoden
2010 selvityksessä oli vain parin prosenttiyksikön luokkaa.
8.7. Ylitöiden määrä
Vastaajista 29 % ilmoittaa ettei tee lainkaan ylitöitä. Satunnaisesti ylitöitä ilmoittaa tekevänsä
21 %. Ylitöitä joka viikko tekeviä on 21 % ja 19 % kertoo tekevänsä ylitöitä lähes joka viikko.
Ylitöiden määrä on pysynyt pitkälti samana aiempiin vuosiin verrattuna.
Yliopistolla työskentelevistä 75 %, kunnalla työskentelevistä 54 % ja valtiolla työskentele-
vistä 50 % ilmoitti, että ei tee lainkaan ylitöitä. Näiden kolmen työnantajan osalta ylitöitä lain-
kaan tekemättömien määrät ovat kasvaneet selvästi vuoden 2010 selvityksestä. Vakuutus-
laitoksessa työskentelevistä 42 % ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Useimmin ylitöitä tehtiin asianajo-
toimistoissa ja yrityksissä. Asianajotoimistossa työskentelevistä ylitöitä joka viikko teki 34%,
yrityksessä työskentelevistä 30 %. Asianajotoimistossa työskentelevien osalta ylitöitä runsaasti teke-
vien määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2010 selvitykseen verrattuna. Tuolloin yhteensä
69 % vastaajista teki ylitöitä joka viikko tai lähes joka viikko. Nyt yhteenlaskettu osuus on 59 %.
Naisten ja miesten tekemien ylitöiden määrä on vaihdellut edellisissä selvityksissä. Nyt
joka viikko ylitöitä tekee lähes sama osuus miehistä (22 %) ja naisista (20 %). Sama tilanne on
lähes joka viikko ylitöitä tekevien kanssa. Naisista 19 % tekee ylitöitä lähes joka viikko,
miehistä 17 %. Eroja löytyy satunnaisesti ylitöitä tekevien väliltä. Muutaman kerran kuu-
kaudessa ylitöitä tekee miehistä 16 % ja naisista 7 %. Satunnaisesti ylitöitä tekevät sen sijaan
useammin naiset. Naisista 25 % tekee ylitöitä satunnaisesti, miesten tapauksessa osuus on
15 %. Vuoden 2010 selvityksessä ylitöitä lainkaan tekemättömistä suurempi osuus oli naisia.
Nyt sekä miehistä että naisista 29 % ei tee lainkaan ylitöitä.
66
28
2
4
52
41
1
6
0
10
20
30
40
50
60
70
Palkka
sopusoinnussa
tehtäviin
nähden
Palkka
liian
pieni
tehtäviin
nähden
Palkka
liian
suuri
tehtäviin
nähden
Ei
osaa
sanoa
Mies
Nainen
39. 36
Kuvio 29. Ylitöiden määrä, %.
8.8. Ylitöiden korvaaminen
Keväällä 2012 lähetetyssä kyselylomakkeessa oli uutena kysymyksenä kysymys ylitöiden
korvaamisesta. Vastaajilta tiedusteltiin, millä tavoin ylityöt korvataan vai korvataanko niitä
lainkaan. Yleisin ylitöiden korvausmuoto vastavalmistuneille oli ylitöiden korvaaminen vapaa-
aikana periaatteena tunti ylitöitä, tunti vapaa-aikaa. Kymmenelle prosentille vastaajista ylityöt
korvattiin työaikapankkijärjestelmän kautta. Usein ylitöitä ei kuitenkaan korvata lainkaan.
Vastaajista 25 % ilmoitti, että ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan.
Vastauksista käykin ilmi, että oikeustieteellisillä työpaikoilla ylitöihin noudatetaan harvemmin
työaikalain tai virka- tai työehtosopimusten ehtoja, vaan ylitöiden korvaamisessa käytetään
jotain muuta sopimiskeinoa. Kysymykseen vastanneiden joukko on tosin pieni (N=214), mikä
on syytä muistaa tuloksia tutkittaessa. Vastaukset antavat kuitenkin ajankohtaisen arvion
tuoreimpien vastavalmistuneiden, vuonna 2011 valmistuneiden, tilanteesta.
Vastaajista 4 % ilmoitti, että ylityöt korvataan jollain muulla kuin vaihtoehdoissa maini-
tulla tavalla. Näitä muita tapoja olivat esimerkiksi puolivuosittainen bonuksen maksaminen ja
provision maksaminen laskutuksen mukaan. Vastaajista pari mainitsi palkkansa määrittyvän
joko kokonaan tai osittain provisioperustaisesti, jolloin kaikki työ korvataan eikä eroa työn ja
ylityön välillä ole samalla tavoin kuin tiettyä kiinteää palkkaa maksettaessa.
Joka
viikko
21
Lähes
joka
viikko
19
Muutaman
kerran
kuukaudessa
10
SatunnaisesN
21
En
tee
ylitöitä
29
Joka
viikko
Lähes
joka
viikko
Muutaman
kerran
kuukaudessa
SatunnaisesN
En
tee
ylitöitä
40. 37
Kuvio 30. Ylitöiden korvaaminen
22
%
2
%
1
%
2
%
2
%
4
%
4
%
4
%
6
%
10
%
17
%
25
%
0
%
5
%
10
%
15
%
20
%
25
%
30
%
En
tee
ylitöitä
En
Nedä
Ilman
korotuksia
osiAain
rahana
KuukausiAaisena
kiinteänä
rahakorvauksena
Ilman
korotuksia
rahana
(1:1)
Korvataan
muuten
Ilman
korotuksia
osiAain
vapaa-‐aikana
Työaikalain
tms.
mukaan
korot.
vapaa-‐aikana
Työaikalain
tms.
mukaan
korot.
rahana
Työaikapankki
Ilman
korotuksia
vapaa-‐aikana
(1:1)
Ei
korvata/katsotaan
sisältyvän
peruspalkkaan
41.
42. 39
9. Oikeustieteilijät työmarkkinoilla
9.1. Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen
Vastaajista 87 % ei ole vaihtanut työpaikkaa ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työ-
paikasta. Vuoden 2007 selvityksessä puolet oli vaihtanut työpaikkaa. Vuonna 2010 samaten
lähes puolet oli vaihtanut työpaikkaa. Suuri ero tämän ja aiempien selvitysten välillä voi johtua
osaltaan siitä, että selvityksessä ovat mukana vain kahden viimeisen vuoden valmistuneet. Kun
valmistumisesta on kulunut enemmän aikaa, on työpaikkakin jo saattanut ehtiä vaihtua.
Määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntuminen eli se, että vastaajalla on useita työsuhteita
samalle työnantajalle, näyttäisi lisääntyneen vuodesta 2007. Tuolloin kuudella prosentilla
saman työnantajan palveluksessa olleilla työsuhteita oli enemmän kuin yksi. Vuosina 2010 ja
2011 valmistuneiden keskuudessa vastaava osuus on 15 %.
Kuvio 31. Työsuhteiden määrä valmistumisen jälkeen valmistumisvuosittain 2007–2011
Syyt vaihtaa työpaikkaa ovat samansuuntaisia kuin edellisten vuosien selvityksissä. Eniten
vaikutusta oli mielenkiintoisemmilla tehtävillä ja paremmalla palkalla. Määräaikaisten työ-
suhteiden runsaus näkyy myös syissä vaihtaa työpaikkaa. Vastaajista 8 % totesi työpaikan
vaihdon syyksi määräaikaisen työsuhteen.
8
6
1
23
12
3
1
2
35
29
17
22
27
33
52
79
76
69
1
1
1
1
3
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
2007
2008
2009
2010
2011
Ei
yhtään
työsuhdeAa
Yksi
työsuhde
Kaksi
työsuhdeAa
Kolme
työsuhdeAa
Neljä
tai
useampia
työsuhteita
43. 40
Kuvio 32. Syyt työpaikan vaihtoon, % (n=436)
9.2. Vastavalmistuneiden työttömyys
Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden joukossa ei ollut yhtään yli vuoden työttömänä olleita. Edelli-
sessä selvityksessä heitä oli kolme prosenttia. Kasvua kahdesta neljään kuukautta työttöminä
olleisiin vuoteen 2010 verrattuna on kuusi prosenttiyksikköä. Alle kaksi kuukautta työttöminä
olleita on yhtä paljon kuin vuosina 2007–2009 valmistuneiden joukossa.
Kuvio 33. Työttömyysaika kuukausina valmistumisvuoden mukaan, % (n=162)
3
2
3
3
6
7
8
10
12
0
2
4
6
8
10
12
14
Muu
ElämänNlanne
Työni
jatkuvuus
oli
epävarmaa
AuskultoinN
Parempi
asema
Työ
vastasi
paremmin
koulutustani
Määräaikainen
työsuhde
Parempi
palkka
Mielenkiintoisemmat
tehtävät
63
53
59
23
30
26
13
5
9
4
2
8
4
1
1
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
2010
2011
Kaikki
10,1
-‐
12
kk
8,1
-‐
10
kk
6,1
-‐
8
kk
4,1
kk
-‐
6
kk
2,1
-‐
4
kk
Enintään
2
kk
44. 41
Edellisten vuosien tavoin vastaajat kokivat, että koulutusta vastaavan työn löytyminen ja
työkokemuksen puute ovat oleellisia syitä työttömyydelle. Se, ettei ole halunnut toimia
aktiivisesti työelämässä oli työttömyyden syy vain neljälle prosentille vastaajista. Vuonna 2010
suurempi osa esitti työttömyyteen vaikuttaneen sen, että määräaikaisten työsuhteiden väliin on
jäänyt työttömyysjaksoja (34 % vuonna 2010). Nyt tätä mieltä oli 21 %. Kohdan ”Muut syyt”
ainakin jossain määrin tärkeäksi valitsi yli puolet vastaajista. Avoimista vastauksista kävi ilmi
erilaisia työttömyyteen johtaneita syitä. Yleistä oli, että työt oli saatu jo ennen valmistumista ja
sovittu alkavaksi tiettynä kuukautena ja näin valmistumisen ja töiden alkamisen väliin jäi lyhyt
työttömyysjakso. Muita avoimia vastauksia olivat esimerkiksi: ”Epävarma taloustilanne”,
”Perheellisyys, sukupuoli, suhteiden riittämättömyys”, ”Ikä ja aiempi työhistoria”, ”Hain töitä
ulkomailta”, ”Kova kilpailu, paljon hyviä hakijoita”, ”Kesän hiljaiset työmarkkinat” ja ”Hain töitä
ulkomailta”.
Kuvio 34. Arviot työttömyyden syistä, % (n=112)
Kyselylomakkeen lopussa oli avoin kysymys, johon vastaajia pyydettiin antamaan kyselyä ja
oikeustieteellistä koulutusta koskevia kommentteja. Työttömyyttä ja työllistymisen hanka-
luutta kommentoitiin tässä osiossa esimerkiksi näin:
”Ilman alan työkokemusta valmistumisen jälkeinen työllistyminen vaikuttaa omien koke-
musten mukaan erittäin hankalalta. Lähes kaikki työnantajat arvostavat vain oikeudellisissa
tehtävissä hankittua kokemusta, vaikka olisi muunlaista työkokemusta kuinka paljon. Siksi
olisi toivottavaa, että varsinkin auskultointipaikkoja ja muitakin ”harjoittelupaikkoja”
lisättäisiin, jotta kaikilla olisi mahdollista saada alan töitä nopeastikin valmistumisen
jälkeen, koska työttömänä olo ei ole kivaa. Jos koko ajan on kolmisensataa työtöntä
lakimiestä, tulisiko myös miettiä aloituspaikkojen pienentämistä ainakin lyhyellä
aikavälillä?”
47
3
7
4
13
32
42
47
5
1
18
12
8
28
23
17
5
4
25
15
6
14
9
13
14
77
42
61
45
21
21
20
30
16
8
8
29
5
5
4
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %
Muut syyt
En ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä
Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työnhaku- tai
työelämävalmiuksia
En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä
Määräaikaisten työsuhteiden väliin on jäänyt
työttömyysjaksoja
Asuinpaikkakunnallani ei ole ollut tarjolla sopivia
töitä
Minulla ei ole ollut tarpeeksi työkokemusta
En ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä
Täysin eri mieltä En osaa sanoa
45. 42
”Olen ollut työttömänä valmistumisesta lähtien. Vasta nyt keväällä olen päässyt ensimmäi-
siin haastatteluihin, vaikka olen aktiivisesti hakenut työpaikkaa myös asuinpaikkakuntani
ulkopuolelta. Hain harjoittelupaikkaa opiskeluaikana, mutten sitä saanut. Nyt ensimmäisen
työpaikan saaminen on todella hankalaa, kun ei ole työkokemusta.”
46. 43
10. Nykyinen työtilanne
Valtaosa vastaajista oli kokoaikatöissä kyselyn tekohetken aikaan. Koska tämän sijoit-
tumisselvityksen aineisto on kerätty eri vuosina, vastaukset kuvaavat sitä, missä työtilanteessa
vastavalmistuneet olivat valmistumisvuoden jälkeisenä keväänä. Aiemmissa selvityksissä
tulokset ovat olleet hieman erilaisia, sillä niissä aineisto on kerätty samalla kertaa. Tuolloin
työsuhteiden on havaittu vakiintuvan ajan kuluessa, kun osa vastaajista on kertonut tilan-
teestaan jopa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Myös työttömiä oli hiukan enemmän
vuoden 2011 valmistuneiden joukossa. Kukaan vastaajista ei ollut hoitovapaalla, suoritta-
massa ase- tai siviilipalvelusta tai keikka- tai freelancer-töissä. Kohtaan ”Muu” annettu tarken-
tava vastaus oli useimmiten työelämävalmennus.
Kuvio 35. Työtilanne kyselyn tekohetkellä, % (n=435)
10.1. Asema organisaatiossa
Kuten aiempinakin vuosina, suurin osa vastavalmistuneista oikeustieteilijöistä toimii ensim-
mäisessä työpaikassaan asiantuntijatehtävissä. Vuonna 2011 valmistuneet ovat sijoittuneet
useammin toimihenkilötehtäviin kuin vuonna 2010 valmistuneet. Kaikkien selvitysvuosien
vertailu osoittaa, että vastavalmistuneiden asema organisaatiossa on melko samanlainen
2
0
0
0
1
2
1
1
6
41
47
5
0
0
0
0
1
3
3
8
43
38
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Muu
Freelancer
tai
keikkatyö
Armeija
Hoitovapaa
YriAäjä
ÄiNys-‐,
isyys-‐
tai
vanhempainloma
Osa-‐aikatyö
Päätoiminen,
tutkintoon
johtava
opiskelu
Työtön
Määräaikainen
kokoaikatyö
Pysyvä
kokoaikatyö
2011
2010
47. 44
valmistumisvuodesta riippumatta. Vuosina 2004–2006 jälkeisiin kyselyihin on lisätty vaihto-
ehto notaari/auskultantti, joten se puuttuu ensimmäisten vertailtavien vuosien luvuista.
Kuvio 36. Asema organisaatiossa valmistumisvuoden mukaan, %
Sukupuolen mukaan tarkasteltuna joitain eroja löytyy. Naisista 15 % on toimihenkilötehtä-
vissä, kun miehistä samoissa tehtävissä on 6 %. Miehet (79 %) ovat naisia (71 %) useammin
asiantuntijatehtävissä. Muut erot ovat pieniä. Miehistä 5 % on esimies-/johtotehtävissä,
naisista 2 %. Naisista 6 % ilmoitti tehtäväkseen vaihtoehdon ”Muu”, miehistä 2 %.
8
5
6
7
9
4
3
3
69
71
64
74
67
67
77
71
13
11
16
6
10
15
7
16
2
3
1
2
1
1
1
3
3
4
3
2
3
2
1
5
9
4
5
4
5
8
8
4
5
7
5
4
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Muu
Notaari
/
auskultan`
Opetus-‐
/
tutkimustehtävät
YriAäjä
/
ammaNnharjoiAaja
/
freelancer
Toimihenkilötehtävät
AsiantunNjatehtävät
Esimies-‐
/johtotehtävä
48. 45
Kuvio 37. Asema organisaatiossa sukupuolen mukaan, % (n=387)
10.2. Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus
Valtaosa vastavalmistuneista kokee, että työ vastaa heidän koulutustasoaan. Koulutustasoa
vastaavassa työssä olleiden määrä on pysynyt hyvin samansuuruisena aiempiin selvityksiin
verrattuna. Oikeustieteellisen alan vastavalmistuneet näyttävät siis sijoittuvat sopivan
haastaviin töihin koulutustasoon nähden. Koulutustasoon nähden liian vaativissa töissä on
vain muutama prosentti vastaajista. Vuodesta toiseen runsas kymmenen prosenttia taas kokee,
että työn vaatimustaso on alhaisempi, kuin mitä koulutustaso edellyttäisi.
2
5
3
71
79
74
15
6
12
1
1
1
1
3
2
5
4
4
6
2
4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Nainen
Mies
Yhteensä
Esimies-‐
/johtotehtävä
AsiantunNjatehtävät
Toimihenkilötehtävät
YriAäjä
/
ammaNnharjoiAaja
/
freelancer
Opetus-‐
/
tutkimustehtävät
Notaari
/
auskultan`
Muu
49. 46
Kuvio 38. Työn vaativuus ja akateemisen koulutuksen vastaavuus, % (n=393)
10.3. Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan
Työssä, joka vastaa jokseenkin huonosti koulutusalaa on vuodesta toiseen ollut neljästä kuuteen
prosenttia vastavalmistuneista. Suurimman osan työ vastaa koulutusalaa täysin tai jokseenkin
hyvin. Viiden vuoden tarkastelussa huomataan, että vuosina 2007 ja 2010 valmistuneet ovat
sijoittuneet parhaiten koulutusalaa täysin vastaaviin töihin. Muina vuosina täysin koulutusalaa
vastaavissa töissä olleiden osuus on 58 %:n tienoilla.
Kuvio 39. Nykyisen työtehtävän vastaavuus koulutusalaan
87
81
84
10
14
13
2
3
3
1
1
1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2010
2011
Yhteensä
Työ
vastaa
koulutustasoani
Työn
vaaNvuustaso
on
alhaisempi
kuin
koulutukseni
edellyAäisi
Työ
on
koulutukseeni
nähden
liian
vaaNvaa
En
osaa
sanoa
72
59
58
66
58
23
36
36
30
38
4
5
6
4
4
0,4
2
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007
2008
2009
2010
2011
Täysin
Jokseenkin
hyvin
Jokseenkin
huonosN
Ei
lainkaan
En
osaa
sanoa
50. 47
Vastaajia pyydettiin myös vastaamaan kysymykseen ”Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulutus-
alaasi, mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vaikuttaneet tekijät?” Vaihtoehdoista pyydettiin
valitsemaan ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi tärkein. Ainakin yhden syyn ilmoitti 37
vastaajaa. Vain osa vastaajista ilmoitti toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän syyn, joten tämän
vuoksi näiden vaihtoehtojen yhteenlasketut prosenttiosuudet eivät summaudu sataan.
Tärkeimmäksi syyksi osoittautui se, että vastavalmistunut ei ole hakemisesta huolimatta
saanut oman alansa töitä. Tämä on ollut tärkein syy myös vuosien 2007 ja 2010 selvityksissä.
Vuonna 2010 33 % vastaajista oli listannut kyseisen syyn tärkeimmäksi. Nyt vastaajista jopa
46 % koki, että hakemisesta huolimatta oman alan työtä ei löydy. Useimmin mainittu toiseksi
tärkein syy oli koulutusalan heikko työtilanne, joka sai myös mainintoja tärkeimpänä syynä.
Yhteensä 22 % prosenttia vastaajista oli maininnut yhtenä syynä muun koulutuksen vaikutta-
neen siihen, että on alalla, joka ei vastaa oikeustieteellistä koulutusta. Kuten tässä selvityksessä
aiemmin todettiin, viidenneksellä vastaajista on myös toinen tutkinto, joten oikeustieteellisiin
töihin sijoittuminen ei välttämättä ole ollut edes ensisijaista.
Vastaajista 38 % oli ilmoittanut koulutusalaa vastaamattomassa työssä olemisen syyksi
kohdan ”Muu”. Seuraavaan on koottu kyseiseen kohtaan vastaajien antamia avovastauksia.
”Työkokemuksen hankkiminen, sillä työ vastaa osittain alani työtehtäviä.”
”Työnhaku vie aikaa, kokopäivätöiden ohessa haastavaa.”
”Toivon pääseväni jossain vaiheessa auskultoimaan, siihen asti voin tehdä vähemmän
koulutusalaani vastaavaa, mutta mielenkiintoista työtä.”
”Olen vain jäänyt tämänhetkiseen työhön, kun en ole tiennyt, mitä oikeastaan haluaisin
tehdä.”
”Oman työtehtäväni määräaikaisuudesta johtuva auskultoinnin viivästyminen haittaa
hakeutumista koulutustani vastaavaan työhön.”
”Alan työkokemusta on ainoastaan vakuutusalalta; tätä ei arvosteta/tarvita muualla kuin
vakuutusalalla.”
Kuvio 40. ”Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulutusalaasi,
mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vaikuttaneet tekijät?”, %
16
5
3
3
11
16
46
3
5
5
3
16
5
24
8
19
3
8
5
3
5
5
5
Muut
syyt
En
ole
koskaan
ollut
tosissani
kiinnostunut
koulutusalani
töistä
Palkka
nykyisessä
parempi
kuin
koulutusalani
työssä
Koulutusalani
työ
on
liian
raskasta/
stressaavaa
Muu
hankkimani
koulutus
on
ohjannut
minut
alalle
Nykyinen
työ
kiinnostaa
enemmän
kuin
koulutusalani
työ
Koulutusalani
työNlanne
on
niin
heikko,
eAei
työtä
ole
tarjolla
En
ole
hakemisesta
huolimaAa
saanut
koulutusalani
työtä
Tärkein
Toiseksi
tärkein
Kolmanneksi
tärkein
51. 48
10.4. Nykyisen työn arviointia
Vastavalmistuneet arvioivat nykyistä työtään erilaisten väitteiden perusteella. Vastavalmis-
tuneet ovat pääsääntöisesti työssä, joka on mielenkiintoinen (95 % täysin tai lähes samaa
mieltä), sopivan haastava (89 % täysin tai lähes samaa mieltä) ja itsenäinen ja vastuullinen
(92 % täysin tai lähes samaa mieltä). Vastaajien osuudet näiden väitteiden osalta ovat pitkälti
samat kuin vuoden 2010 raportissa. Vastaajista 74 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väitteestä
työn ja muun elämän yhdistämisestä kun taas 42 % oli täysin tai lähes samaa mieltä väitteen
”Työtä on liikaa” kanssa.
Sukupuolten välillä oli jonkin verran eroja. Miehet kokivat naisia useammin, että heillä
on työssään mahdollisuus jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen (miehet 73 %, naiset
57 %). Naiset olivat huomattavasti miehiä useammin epävarmoja työsuhteen jatkumisesta.
Täysin samaa mieltä väitteen ”Työni jatkuvuus on epävarmaa” oli naisista 28 % ja miehistä
12 %. Myös vuonna 2010 eroja sukupuolten välillä oli varmuudesta työsuhteen jatkuvuudesta,
mutta osuudet olivat tuolloin lähempänä toisiaan (2010: naiset 23 %, miehet 14 %). Naisten
kokemus työsuhteen jatkuvuudesta vaikuttaa siis entistä epävarmemmalta verrattuna miesten
tilanteeseen.
Kuvio 41. Nykyisen työn arviointia, 2010-2011 valmistuneet (n=436)
13
23
24
26
29
32
44
46
47
55
59
60
61
29
17
41
51
33
41
30
36
39
34
32
32
34
36
17
24
18
20
22
19
14
10
9
8
7
5
21
34
10
4
13
5
6
3
4
2
1
1
1
2
9
1
1
5
1
1
1
1
1
1
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Työtä
on
liikaa
Työsuhteeni
jatkuvuus
on
epävarmaa
Työni
edellyAää
jatkuvaa
kouluAautumista
Työni
on
arvosteAua
Minulla
on
mahdollisuus
jatko-‐tai
täydennyskoulutuksen
hankkimiseen
Työni
on
yhteiskunnallisesN
arvokasta
tai
tärkeää
Pystyn
yhdistämään
työn
ja
muut
elämän
alueet
Työni
mahdollistaa
uralla
etenemisen
Viihdyn
työpaikallani
Työni
tarjoaa
sopivasN
haasteita
Minulla
on
mahdollisuus
itseni
kehiAämiseen
Työni
on
itsenäistä
ja
vastuullista
Työni
on
mielenkiintoista
Täysin
samaa
mieltä
Jossain
määrin
samaa
mieltä
Jossain
määrin
eri
mieltä
Täysin
eri
mieltä
En
osaa
sanoa
52. 49
10.5. Toimiminen saman työnantajan palveluksessa
Vuonna 2011 valmistuneille esitettiin myös kysymys ”Kuinka kauan aiot toimia saman työn-
antajan palveluksessa?” Vastaukseksi toivottiin arviota vuosina, mutta itse vastauksia ei oltu
luokiteltu valmiiksi vaan vastaajat saivat kirjoittaa vuosien lukumäärän avovastauksena.
Vastaamistavan vuoksi osa vastaajista oli vastannut esimerkiksi ”4–5 vuotta” tai ”1–? vuotta”.
Jos mahdollista, tällaiset vastaukset on muutettu vastauksen keskiarvoksi. Vastaukset, joista
keskiarvoa oli mahdotonta laskea, on poistettu. Kaikkien vastauksien keskiarvoksi muodostuu
3,7 vuotta. Vastausten ääripäitä olivat 0 vuotta ja 60 vuotta. Koska muutamat usean kymme-
nen vuoden arviot nostavat keskiarvoa, on mielekkäämpää tarkastella arvioiden mediaani-
lukua, joka oli kaksi vuotta.
Taulukko 11. ”Kuinka kauan aiot toimia saman työnantajan palveluksessa?”
Vastaajista 26 % oli antanut vastaukseksi yhden vuoden ja 17 % vastasi aikovansa toimia
saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Samaten 17 % arveli pysyvänsä saman työn-
antajan palveluksessa kaksi vuotta. Kymmenen prosenttia vastaajista vastasi nolla vuotta eli
aikoi ilmeisesti vaihtaa työnantajaa pian. Koko työuran pituista rupeamaa saman työnantajan
palveluksessa suunnitteli harva. Yli kymmenen ja yli kaksikymmentä vuotta samalla työn-
antajalla aikoi pysyä vain muutama prosentti vastaajista.
10.6. Työhön liittyvien tekijöiden merkitys vastavalmistuneille
Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä vastavalmistuneilta kysyttiin uusi kysymys liittyen ylei-
siin työhön liittyviin arvostuksiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan sopivin vaihtoehto astei-
kolla erittäin tärkeä – ei lainkaan tärkeä kysymykseen ”Arvioi seuraavien työhön liittyvien tekijö-
iden merkitystä itsellesi”. Asteikko on sama kuin kysymyksessä, jossa vastaajia pyydettiin
arvioimaan nykyistä työtään. Uuden kysymyksen avulla on mahdollista vertailla vastaajien
työhön liittämiä merkityksiä ja niiden toteutumista heidän nykyisessä työssään.
Vuosia N %
0 17 10
1 45 26
2 29 17
3 24 13
4 12 7
5 30 17
6–10 10 6
11–20 3 2
Yli 20 4 2
174 100
53. 50
Kuvio 42. ”Arvioi seuraavien työhön liittyvien tekijöiden merkitystä itsellesi”, 2011
valmistuneet (n=205-208)
Työn mielenkiintoisuus, mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja työn tarjoamat haasteet arvos-
tettiin korkealle vastaajien keskuudessa. Työn ja muiden elämän alueiden yhdistäminen oli
erittäin tärkeää 66 %:lle vastaajista. Myös työpaikan viihtyisyyttä, varmuutta työn jatku-
vuudesta ja työn itsenäisyyttä ja vastuullisuutta pidettiin tärkeänä. Näiden merkitysten voidaan
todeta toteutuvan melko hyvin myös työelämässä verrattaessa vastauksia kuvion 40 arvioihin
vastavalmistuneiden nykyisestä työstä.
Naisten ja miesten työhön liittämät merkitykset olivat melko yhteneviä, mutta joitakin
eroja sukupuolten välillä löytyi. Naisista 71 % piti erittäin tärkeänä sitä, että työn ja muut
elämän alueet pystyy yhdistämään. Miehistä erittäin tärkeänä tätä piti 56 %. Miehistä 62 % piti
4
19
21
27
30
46
53
54
62
66
67
78
91
17
54
43
44
50
49
41
33
35
26
32
20
9
36
23
26
23
16
6
6
11
3
7
1
1
36
3
8
5
4
1
2
1
1
1
7
2
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %
Työ ei edellytä jatkuvaa kouluttautumista
Työ on arvostettua
Työtä ei ole liikaa
Työ on yhteiskunnallisesti arvokasta tai tärkeää
Työssä on mahdollista hankkia jatko- tai
täydennyskoulutusta
Työ on itsenäistä ja vastuullista
Työ mahdollistaa uralla etenemisen
Työsuhteen jatkuvuus on varmaa
Työpaikka on viihtyisä
Työn ja muut elämän alueet pystyy yhdistämään
Työ tarjoaa sopivasti haasteita
Työssä on mahdollista kehittää itseään
Työ on mielenkiintoista
Erittäin tärkeä Jossain määrin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa
54. 51
erittäin tärkeänä työn mahdollistaman uralla etenemisen. Naisvastaajista 48 % oli tätä mieltä.
Myös työn arvostus oli miehille tärkeämpää kuin naisille. Miehistä 26 % piti erittäin tärkeänä
väitettä ”Työ on arvostettua”. Naisista 16 %:lle työn arvostus oli erittäin tärkeää. Muiden
väitteiden kohdalla sukupuolten mielipiteiden väliset erot jäivät alle kymmenen prosentti-
yksikön.
Työn merkityksiä arvioidessa vastaajista 87 %:n mielestä oli ainakin jokseenkin tärkeää,
että työn jatkuvuus on varmaa. Työelämässä osa vastaajista kuitenkin joutui olemaan huolis-
saan työsuhteen jatkumisesta, sillä nykyisessä työpaikassaan vastaajista 40 % koki työnsä
jatkuvuuden ainakin jossain määrin epävarmaksi. Valtaosalle (64 %) oli ainakin jossain määrin
tärkeää, että työtä ei olisi liikaa. Kuten kuviosta 41 huomataan, 42 % nykyistä työtään arvioi-
neista kokee ainakin jossain määrin, että työtä on liikaa nykyisessä työpaikassa. Myös mahdolli-
suutta jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen pidettiin merkityksellisenä. Vastaajista
80 %:lle koulutusmahdollisuudet olivat ainakin jokseenkin tärkeitä. Ensimmäisessä työpaikas-
saan vastaajista 62 % koki, että mahdollisuus kouluttautumiseen on olemassa.
10.7. Vastaajien tulevaisuudennäkymät
Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan lähitulevaisuuttaan noin yhden vuoden päähän.
Uraa tuomioistuinlaitoksessa ainakin jossain määrin harkitsi 44 %. Tuomarin urasta kiinnos-
tuneiden osuus on palautunut lähes vuoden 2007 tasolle, jolloin uraa tuomioistuinlaitoksessa
harkitsi 46 %. Vuonna 2010 kiinnostuneiden määrä oli 38 %. Nyt yli puolet vastaajista (55 %)
harkitsi uraa asianajosektorilla. Vuonna 2010 uraa asianajosektorilla harkitsevien määrä oli
39 %. Syyttäjälaitoksessa uraa harkitsevia oli vuonna 2010 18 %, nyt ura syyttäjälaitoksessa
näyttäytyi kiinnostavana tulevaisuudensuunnitelmana 26 %:lle vastavalmistuneista.
Oikeustieteellisten jatko-opintojen aloittaminen näyttäytyi kiinnostavana tulevaisuuden
vaihtoehtona 28 %:lle vastaajista. Toisen tutkinnon suorittamista harkitsi 27 %. Alan vaihtoa
harkitsevia oli 10 %. Heidän osuutensa on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2010.
55. 52
Kuvio 43. Arvioita lähitulevaisuudesta, (n=421-425)
Työttömänä olleet vastaajat saivat arvioida väitteen ”Olen työtön ja uskon työllistyväni
vuodessa” paikkaansa pitävyyttä omalla kohdallaan. Lähes puolet (47 %) oli täysin samaa
mieltä väitteen kanssa ja jossain määrin samaa mieltä oli 42 %. Väitteen kanssa täysin tai
jokseenkin eri mieltä oli 11 % vastaajista. Kysymykseen vastanneiden määrä on hyvin pieni,
19 vastausta, joten tuloksia on vaikea yleistää. Vuoden 2010 selvitykseen verrattuna uskon
työllistymiseen voidaan todeta laskeneen, kun tuolloin 61 % uskoi työllistyvänsä varmasti
vuodessa.
Määräaikaisessa työsuhteessa olleiden usko työllistymiseen pysyvään työsuhteeseen
vuoden aikana on pysynyt samalla tasolla vuosien 2007 ja 2010 selvityksistä tähän selvitykseen
asti. Varmasti pysyvään työsuhteeseen uskoi työllistyvänsä 23 %. Osuus on täysin sama kuin
vuoden 2010 selvityksessä (20 % vuonna 2007). Jokseenkin varmasti työllistymiseen uskoi
30 %. Jossain määrin eri mieltä työllistymisestä oli 23 % ja täysin eri mieltä 18 % vastaajista.
3
10
11
12
13
13
20
24
24
7
19
17
15
13
24
24
27
31
14
19
17
14
19
20
23
19
18
66
45
48
51
49
37
29
23
23
10
7
7
8
6
6
4
7
4
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Harkitsen
alan
vaihtoa
Harkitsen
uraa
finanssisektorilla
Harkitsen
oikeusNeteellisten
jatko-‐opintojen
aloiAamista
Harkitsen
muun
amma`-‐
tai
korkea-‐asteen
tutkinnon
suoriAamista
Harkitsen
uraa
syyAäjälaitoksessa
Harkitsen
työskentelyä
ulkomailla
Harkitsen
uraa
tuomioistuinlaitoksessa
Harkitsen
työpaikan
vaihtoa
Harkitsen
uraa
asianajosektorilla
Täysin
samaa
mieltä
Jossain
määrin
samaa
mieltä
Jossain
määrin
eri
mieltä
Täysin
eri
mieltä
En
osaa
sanoa
56. 53
11. Päätössanat
Tämä vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden sijoittumisselvitys on pyrkinyt luomaan kuvan
vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden lakimiesten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja niistä muu-
toksista, joita on tapahtunut etenkin edelliseen, vuonna 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna.
Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon arvostus on pysynyt hyvänä työmarkkinoilla.
Suurimmassa osassa ensimmäisistä työpaikoista työpaikan saannin edellytys oli juuri oikeus-
tieteen maisterin tutkinto. Vastaajat arvioivat akateemisen tutkinnon tärkeimmäksi työpaikan
saantiin vaikuttaneeksi seikaksi. Valtaosa vastavalmistuneista sijoittui puhtaasti lakimies-
tehtäviin ensimmäisessä työpaikassaan. Osalla vastaajista oli myös toinen tutkinto tai sen
suorittaminen vielä työn alla, joten muihin kuin lakimiestehtäviin on sijoituttu osittain myös
muun tutkinnon antaman pätevyyden vuoksi. Vastavalmistuneet työllistyivät pääsääntöisesti
alle kahdessa kuukaudessa valmistumisensa jälkeen.
Vastavalmistuneiden auskultointihalukkuus on kasvanut. Auskultointipaikkojen määrä
on laskenut viime vuosina ja aiempiin vuosiin verrattuna tämän selvityksen vastavalmis-
tuneista kukaan ei ollut vielä auskultoinut.
Vastavalmistuneet työllistyivät useimmiten määräaikaiseen työsuhteeseen ensimmäisessä
työpaikassaan. Runsas kolmannes työllistyi pysyvään työsuhteeseen. Selvityksessä havaittiin
myös määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntumisen lisääntyneen. Tällä tarkoitetaan useiden
peräkkäisten määräaikaisten työsuhteiden solmimista saman työnantajan palveluksessa.
Määräaikaiset työsuhteet jakaantuivat epätasaisesti sukupuolten kesken. Naisille oli tyypilli-
sempää työllistyä määräaikaiseen ensimmäiseen työsuhteeseen, kun miehet saivat useammin
pysyvän työsuhteen ensimmäisessä työpaikassaan.
Oikeustieteilijät ovat edellisiä vuosia tyytyväisempiä palkan ja työtehtävien vastaa-
vuuteen ensimmäisessä työpaikassaan. Pysyvissä työsuhteissa olleiden tyytyväisyys oli määrä-
aikaisissa työsuhteissa olleita suurempaa. Näin ollen miehet olivat naisia tyytyväisempiä
palkan ja tehtäviensä vastaavuuteen.
Selvityksessä saatiin uutta tietoa Lakimiesliiton palkkasuositusten käytöstä. Vaikka
palkkasuositukset annetaan ja päivitetään vuosittain Lakimiesliiton toimesta, ensimmäistä
valmistumisen jälkeistä työpaikkaa haettaessa suosituspalkkaan kuitenkin vedotaan harvoin.
Tyypillisintä suosituspalkkaan vetoaminen oli asianajotoimistoon työllistyttäessä. Kaikkiaan
kuitenkin vain noin kolmanneksessa palkkaneuvottelutilanteista vedottiin palkkasuosituksiin.
Ensimmäisessä työpaikassa ylitöitä tekevien määrä on pysynyt samansuuruisena edelli-
siin vuosiin verrattuna. Arvokasta uutta tietoa saatiin ylitöiden korvaamistavoista oikeustieteel-
lisillä työpaikoilla. Tyypillisintä oli, että ylitöiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan tai että
niitä ei korvata lainkaan.
Viitatut lähteet:
Suomen Lakimiesliitto. 2011. Lausunto opetusministeriölle ehdotuksesta asetukseksi
tuomioistuinharjoittelusta (29.7.2011) (viitattu 25.4.2012)
Myrskylä, Pekka. 2012. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Työ-
ja elinkeinoministeriön julkaisuja. (viitattu 25.4.2012)