vygotsky aula

1. 11
Vygotsky
(1896-1934)
Por
Professora
Fabiane Muniz

2. 22
Vygotsky
 nasceu na Bielorrusia (antiga União
Soviética) em 17 de novembro de
1896, viveu na Rússia, quando
morreu, de tuberculose, tinha 37
anos.

3. 33
 s Formou-see nnaa UUnniivveerrssiiddaaddee ddee MMoossccoouu
eemm DDiirreeiittoo ffaazzeennddoo uumm ttrraabbaallhhoo ssoobbrree
HHaammlleett,, ddee SShhaakkeessppeeaarree.. EEssttuuddoouu aaiinnddaa
hhiissttóórriiaa,, ffiilloossooffiiaa,, lliitteerraattuurraa,, mmeeddiicciinnaa ee
PPssiiccoollooggiiaa

4. 44
 AA tteeoorriiaa ppssiiccoollóóggiiccaa ddee LLeevv SSeemmeennoovviicchh
VVyyggoottsskkyy rreecceebbeeuu vváárriiaass ddeennoommiinnaaççõõeess,, ttaaiiss
ccoommoo ssóócciiooccuullttuurraalliissttaa,, ssóócciioo--hhiissttóórriiccaa,,
ssóócciioo--iinntteerraacciioonniissttaass,, eennttrree oouuttrraass.. EEssssee
eexxcceessssoo ddee ddeeffiinniiççõõeess ee nnoommeennccllaattuurraass
ddeeccoorrrree ddoo ddiiffíícciill eennqquuaaddrraammeennttoo ddee uummaa
tteeoorriiaa ttããoo rriiccaa ee qquuee ssóó rreecceenntteemmeennttee ssee
ttoorrnnoouu ccoonnhheecciiddaa ee aacceessssíívveell ppaarraa uumm mmaaiioorr
ppúúbblliiccoo.. OO ddeessccoonnhheecciimmeennttoo ddeevveeuu--ssee eemm
ppaarrttee ppeellaa ppeerrsseegguuiiççããoo ppoollííttiiccaa qquuee ssuuaa oobbrraa
tteevvee eemm sseeuu pprróópprriioo ppaaííss qquuaannddoo ddoo rreeggiimmee
ssttaalliinniissttaa..

5. 55
RReeggiimmee ssttaalliinniissttaa
 rreeggiimmee ppoollííttiiccoo
iimmpplleemmeennttaaddoo ppoorr
VViissssaarriioonnoovviittcchh
DDjjuuggttcchhvviillii,, vvuullggoo SSttaalliinn
((11887799--11995533)),, ee qquuee
pprreeccoonniizzaavvaa ““oo
ssoocciiaalliissmmoo nnuumm ssóó
ppaaííss””,, oouu sseejjaa,, aa iiddééiiaa
ddee uummaa UU..RR..SS..SS.. ((UUnniiããoo
ddaass RReeppúúbblliiccaass
SSoocciiaalliissttaass SSoovviiééttiiccaass))
ffoorrttee..

6. 66
 sseeuuss pprriinncciippaaiiss ttrraabbaallhhooss ffoorraamm
oorrggaanniizzaaddooss ee ppuubblliiccaaddooss aappóóss ssuuaa
mmoorrttee ..
 OOss ttrraabbaallhhooss ddee VVyyggoottsskkyy ffoorraamm
ccoonnttiinnuuaaddooss ee aammpplliiaaddooss ppoorr sseeuuss
sseegguuiiddoorreess ee ccoollaabboorraaddoorreess ddaa ééppooccaa,,
ccoommoo AAlleexxaannddeerr RRoommaannoovviicchh LLuurriiaa ee
AAlleexxeeii NNiikkoollaaiieevviicchh LLeeoonnttiieevv..

7. 77
LLuurriiaa
 LLuurriiaa,, aassssiimm ccoommoo sseeuuss ppaarrcceeiirrooss ddee ttrraabbaallhhoo,, iinntteerreessssaavvaa--
ssee ssoobbrreemmaanneeiirraa eemm eessttuuddaarr ooss pprroocceessssooss mmeennttaaiiss ddee
aadduullttooss,, sseennddoo qquuee ffiizzeerraamm iinnúúmmeerraass ppeessqquuiissaass ssoobbrree eessttaa
tteemmááttiiccaa,, oouu sseejjaa,, ssoobbrree oo ppeennssaammeennttoo,, oo sseennttiimmeennttoo ee aass
aaççõõeess ddooss aadduullttooss..
 EEllee iinntteerreessssoouu--ssee ttaammbbéémm ppeelloo eessttuuddoo ddaa iinnfflluuêênncciiaa ddaa
ccuullttuurraa nnooss pprroocceessssooss mmeennttaaiiss ee aa eessttaa ““iinntteerrffeerrêênncciiaa””,, ooss
ppeessqquuiissaaddoorreess ssoovviiééttiiccooss,, aattrriibbuuíírraamm oo nnoommee ddee ““mmeeddiiaaççããoo
ccuullttuurraall””..

8. 88
LLeeoonnttiieevv
11990044 -- 11997799
 LLeeoonnttiieevv eessttuuddoouu aa mmeemmóórriiaa ee aa aatteennççããoo
ddeelliibbeerraaddaass,, ee ddeesseennvvoollvveeuu ssuuaa pprróópprriiaa tteeoorriiaa
ddaa aattiivviiddaaddee qquuee lliiggaavvaa oo ccoonntteexxttoo ssoocciiaall ccoomm oo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo.. AA tteeoorriiaa ddaa aattiivviiddaaddee ddee
LLeeoonnttiieevv ffooii aa bbaassee ddee mmuuiittaa ppeessqquuiissaa nnaa
RRúússssiiaa,, ppaarrttiiccuullaarrmmeennttee nnaass áárreeaass ddaa
bbrriinnccaaddeeiirraa ee ddaa aapprreennddiizzaaggeemm..
 LLeeoonnttiieevv ccoonnttiinnuuoouu sseennddoo rreeiittoorr ddaa FFaaccuullddaaddee
ee cchheeffee ddoo DDeeppaarrttaammeennttoo ddee ppssiiccoollooggiiaa GGeerraall
eemm MMoossccoouu ((MMGGUU)) aattéé ssuuaa mmoorrttee,, ddee uumm
aattaaqquuee ddoo ccoorraaççããoo,, eemm 11997799..

9. 99
 CCoonnssttrruuiiuu ssuuaa tteeoorriiaa tteennddoo ppoorr bbaassee oo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddoo iinnddiivvíídduuoo ccoommoo
rreessuullttaaddoo ddee uumm pprroocceessssoo ssóócciioo--
hhiissttóórriiccoo,, eennffaattiizzaannddoo oo ppaappeell ddaa
lliinngguuaaggeemm ee ddaa aapprreennddiizzaaggeemm nneessssee
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo,, sseennddoo eessssaa tteeoorriiaa
ccoonnssiiddeerraaddaa hhiissttóórriiccoo--ssoocciiaall.. SSuuaa
qquueessttããoo cceennttrraall éé aa aaqquuiissiiççããoo ddee
ccoonnhheecciimmeennttooss ppeellaa iinntteerraaççããoo ddoo ssuujjeeiittoo
ccoomm oo mmeeiioo..

10. VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
No interior da Rússia pós-revolucionária, nos anos 20, um
professor de ginásio que amava as artes se fazia uma
pergunta fundamental: como o homem cria cultura?
Buscou resposta na Psicologia e acabou por elaborar uma
teoria do desenvolvimento intelectual, sustentando que
todo conhecimento é construído socialmente, no
âmbito das relações humanas.
1100

11. 1111
VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
Sua obra é hoje a grande inspiração do
socioconstrutivismo, teoria cada vez mais debatida no
cenário educacional.
No Brasil, sua obra começou a ser divulgada, de fato, nos
anos 80, ao mesmo tempo em que a linha educacional
construtivista se expandia.

12. 1122
VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
Embora não tenha elaborado uma teoria pedagógica,
deixou idéias sugestivas para a educação.
Atento à natureza social do ser humano, que vive desde o
nascimento num ambiente impregnado pela cultura,
defendeu que o próprio desenvolvimento da inteligência é
produto dessa convivência. Para ele, “na ausência do
outro, o homem não se constrói homem”.

13. 1133
VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
SER BIOLÓGICO + SOCIEDADE = SER HUMANO
O ser humano constitui-se como tal na sua relação com o
outro.
É pela aprendizagem nas relações com os outros que
construímos os conhecimentos que permitem nosso
desenvolvimento mental.

14. VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
OO ccoonnhheecciimmeennttoo éé ccoonnssttrruuííddoo ppeelloo ssuujjeeiittoo ((aapprreennddiizz))
eemm iinntteerraaççããoo ccoomm oo mmeeiioo ssoocciiaall eemm qquuee vviivvee,, aaoo
mmeessmmoo tteemmppoo eemm qquuee vvaaii ddeesseennvvoollvveennddoo ssuuaa
iinntteelliiggêênncciiaa..
É através da própria história de vida, do seu cotidiano,
resolvendo questões, descobrindo, tentando, fazendo
inferências, pensando e representando que o sujeito
epistemológico (o sujeito que aprende) chega ao
conhecimento.
1144

15. 1155
 OOuu sseejjaa,, aa tteeoorriiaa ddee VVyyggoottsskkyy éé
ccoonnssiiddeerraaddaa ssóócciioo--ccuullttuurraall ppoorrqquuee
ddeeffeennddee aa iiddééiiaa ddaa ccoonnttíínnuuaa ee
ppeerrmmaanneennttee iinntteerraaççããoo eennttrree aass
ccoonnddiiççõõeess ssoocciiaaiiss ee aass bbaasseess bbiioollóóggiiccaass
ddoo ccoommppoorrttaammeennttoo hhuummaannoo..

16. 1166
 EEllee ppaarrttee ddaa iiddééiiaa ddee qquuee aa ppaarrttiirr ddaass
eessttrruuttuurraass oorrggâânniiccaass ddeetteerrmmiinnaaddaass ppeelloo
pprroocceessssoo mmaattuurraacciioonnaall ddaa eessppéécciiee,,
ffoorrmmaarr--ssee--iiaamm nnoovvaass ee mmaaiiss ccoommpplleexxaass
ffuunnççõõeess mmeennttaaiiss,, ffuunnççõõeess qquuee
ddeeppeennddeerriiaamm ddaa nnaattuurreezzaa ddaass
eexxppeerriiêênncciiaass ssoocciiaaiiss qquuee aass ccrriiaannççaass
vviivveerriiaamm..

17. 1177
VVyyggoottsskkyy
OO hhoommeemm nnaassccee ddoottaaddoo ddee ffuunnççõõeess ppssiiccoollóóggiiccaass
eelleemmeennttaarreess,, ccoommoo ooss rreefflleexxooss ee aa aatteennççããoo
iinnvvoolluunnttáárriiaa,, ccoommuunnss aa ttooddooss ooss aanniimmaaiiss mmaaiiss
ddeesseennvvoollvviiddooss..
CCoomm oo aapprreennddiizzaaddoo ccuullttuurraall,, ppaarrttee ddeessssaass ffuunnççõõeess
bbáássiiccaass ttrraannssffoorrmmaamm--ssee eemm ffuunnççõõeess ppssiiccoollóóggiiccaass
ssuuppeerriioorreess,, ccoommoo aa ccoonnsscciiêênncciiaa,, oo ppllaanneejjaammeennttoo ee
aa ddeelliibbeerraaççããoo,, qquuee ssããoo eexxcclluussiivvaass aaoo hhoommeemm..

18. AA eevvoolluuççããoo ddaass ffuunnççõõeess ppssiiccoollóóggiiccaass eelleemmeennttaarreess
ppaarraa ssuuppeerriioorreess aaccoonntteeccee aa ppaarrttiirr ddaa eellaabboorraaççããoo ddaass
iinnffoorrmmaaççõõeess rreecceebbiiddaass ddoo mmeeiioo.. CCoonnttuuddoo,, ccaabbee
ddiizzeerr qquuee eellaass nnããoo ssããoo ssiimmpplleessmmeennttee aabbssoorrvviiddaass ddoo
mmeeiioo ppeelloo hhoommeemm.. SSããoo sseemmpprree iinntteerrmmeeddiiaaddaass,,
iinntteenncciioonnaallmmeennttee oouu nnããoo,, ppeellaass ppeessssooaass qquuee oo
rrooddeeiiaamm..
1188
VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa

19. AAss ffuunnççõõeess ppssiiccoollóóggiiccaass ssuuppeerriioorreess aapprreesseennttaamm uummaa
eessttrruuttuurraa ttaall qquuee eennttrree oo hhoommeemm ee oo mmuunnddoo
eexxiisstteemm ““ffeerrrraammeennttaass”” aauuxxiilliiaarreess ddaa aattiivviiddaaddee
hhuummaannaa,, ttaaiiss ccoommoo ooss iinnssttrruummeennttooss ee ooss ssiiggnnooss..
1199
MMeeddiiaaççããoo

20. 2200
IInnssttrruummeennttooss -- ((mmaacchhaaddoo,, sseerrrroottee,, aauuttoommóóvveell,,
ccoommppuuttaaddoorr eettcc..)) ssããoo oobbjjeettooss ssoocciiaaiiss mmeeddiiaaddoorreess
ddaa rreellaaççããoo eennttrree oo iinnddiivvíídduuoo ee oo mmuunnddoo nnuumm
pprroocceessssoo hhiissttóórriiccoo--ccuullttuurraall..
SSiiggnnooss –– aaggeemm ccoommoo iinnssttrruummeennttooss ddaa aaççããoo
ppssiiccoollóóggiiccaa,, ssããoo oorriieennttaaddooss ppaarraa oo pprróópprriioo ssuujjeeiittoo,,
ppaarraa ddeennttrroo ddoo iinnddiivvíídduuoo.. ÉÉ uummaa mmaarrccaa eexxtteerrnnaa
qquuee aauuxxiilliiaa oo hhoommeemm eemm ttaarreeffaass qquuee eexxiiggeemm
mmeemmóórriiaa oouu aatteennççããoo..

21.  VVyyggoottsskkyy eesstteennddeeuu aa nnooççããoo ddee mmeeddiiaaççããoo hhoommeemm--
mmuunnddoo ppeelloo ttrraabbaallhhoo ee oo uussoo ddee iinnssttrruummeennttooss aaoo
uussoo ddee ssiiggnnooss.. AAffiirrmmaa qquuee aa rreellaaççããoo ddoo iinnddiivvíídduuoo
ccoomm oo aammbbiieennttee éé mmeeddiiddaa,, ppooiiss eessttee,, eennqquuaannttoo
ssuujjeeiittoo ddee ccoonnhheecciimmeennttoo,, nnããoo tteemm aacceessssoo
iimmeeddiiaattoo aaooss oobbjjeettooss ee ssiimm aa ssiisstteemmaass ssiimmbbóólliiccooss
qquuee rreepprreesseennttaamm aa rreeaalliiddaaddee.. EEssssaa éé aa rraazzããoo ddee
aattrriibbuuiirr uumm ppaappeell ddee ddeessttaaqquuee àà lliinngguuaaggeemm ((jjáá
qquuee éé oo pprriinncciippaall ssiisstteemmaa ssiimmbbóólliiccoo ddee ttooddooss ooss
ggrruuppooss hhuummaannooss)),, qquuee ssee iinntteerrppõõee eennttrree oo ssuujjeeiittoo
ee oo oobbjjeettoo ddee ccoonnhheecciimmeennttoo..
 EE nnaa EEssccoollaa??
 ..
2211

22.  ““ÉÉ iimmppoorrttaannttee ttaammbbéémm qquuee oo pprrooffeessssoorr ssee ccoollooqquuee
ccoommoo uumm iinntteerrllooccuuttoorr rreeaall,, iinntteerreessssaaddoo ppeellaass ttrrooccaass
ccoommuunniiccaattiivvaass ccoomm aass ccrriiaannççaass.. PPaarraa ttaannttoo,, eellee pprreecciissaa
ppeerrmmaanneecceerr aatteennttoo ààss ccoollooccaaççõõeess ddee sseeuuss aalluunnooss,,
oouuvvii--llooss,, bbuussccaannddoo aattrriibbuuiirr sseennttiiddooss ee ssiiggnniiffiiccaaddooss
ddeennttrroo ddooss ccoonntteexxttooss ee eexxppeerriiêênncciiaa ddaa rreeaalliiddaaddee ddaass
ccrriiaannççaass.... MMuuiittaass vveezzeess,, aass ccrriiaannççaass ccoonnvveerrssaamm
sseegguunnddoo uummaa llóóggiiccaa pprróópprriiaa,, rreegguullaaddaa ppoorr uummaa ffoorrmmaa
ddee ppeennssaarr eessppeeccííffiiccaa,, ddeennoommiinnaaddaa ppeennssaammeennttoo
ssiinnccrrééttiiccoo..
 EEssttaa éé uummaa ccoonnssttrruuççããoo ppoossttuullaaddaa ppoorr VVyyggoottsskkyy,, ppaarraa
eexxpplliiccaarr aass pplláássttiiccaass rreellaaççõõeess ee ccoonncceeiittooss eellaabboorraaddooss
ppeellaass ccrriiaannççaass..””
 ((DDaanniieellaa PPaannuuttttii,, ppssiiccóóllooggaa,, PPrrooggrraammaa SSaallttoo ppaarraa oo
FFuuttuurroo,, TTVV EEssccoollaa,, jjuunnhhoo ddee 22000044))

2222

23.  AAoo mmeessmmoo tteemmppoo eemm qquuee aa lliinngguuaaggeemm éé uumm
ffaattoorr iimmppoorrttaannttee ppaarraa oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo
mmeennttaall ddaa ccrriiaannççaa,, eexxeerrcceennddoo uummaa ffuunnççããoo
oorrggaanniizzaaddoorraa ee ppllaanneejjaaddoorraa ddee sseeuu
ppeennssaammeennttoo,, eellaa tteemm ttaammbbéémm uummaa ffuunnççããoo
ssoocciiaall ee ccoommuunniiccaattiivvaa.. AAttrraavvééss ddaa lliinngguuaaggeemm,, aa
ccrriiaannççaa eennttrraa eemm ccoonnttaattoo ccoomm oo ccoonnhheecciimmeennttoo
hhuummaannoo ee aaddqquuiirree ccoonncceeiittooss ssoobbrree oo mmuunnddoo
qquuee aa rrooddeeiiaa,, aapprroopprriiaannddoo--ssee ddaa eexxppeerriiêênncciiaa
aaccuummuullaaddaa ppeelloo ggêênneerroo hhuummaannoo nnoo ddeeccuurrssoo ddaa
hhiissttóórriiaa ssoocciiaall.. ÉÉ,, ttaammbbéémm,, aa ppaarrttiirr ddaa iinntteerraaççããoo
ssoocciiaall,, ddaa qquuaall aa lliinngguuaaggeemm éé eexxpprreessssããoo
ffuunnddaammeennttaall,, qquuee aa ccrriiaannççaa ccoonnssttrróóii ssuuaa
pprróópprriiaa iinnddiivviidduuaalliiddaaddee..
2233

24. 2244
AA lliinngguuaaggeemm aassssuummee ggrraannddee iimmppoorrttâânncciiaa ppaarraa oo
tteeóórriiccoo ppooiiss ccoonnssttiittuuii--ssee oo pprriinncciippaall iinnssttrruummeennttoo
ddee iinntteerrmmeeddiiaaççããoo ddoo ccoonnhheecciimmeennttoo eennttrree oo sseerreess
hhuummaannooss.. OOuu sseejjaa,, éé ggrraaççaass aa eessssaa ffaaccuullddaaddee
mmeennttaall qquuee ooss hhoommeennss eessttaabbeelleecceemm
ccoommuunniiccaaççããoo ee iinntteerraaggeemm eennttrree ssii..

25.  VVyyggoottsskkyy ffooii bbaassttaannttee iinnfflluueenncciiaaddoo ppeelloo
mmaatteerriiaalliissmmoo ddiiaallééttiiccoo mmaarrxxiissttaa ee ppoorr iissssoo
ccoommpprreeeennddiiaa qquuee oo hhoommeemm éé uumm sseerr
hhiissttóórriiccoo,, qquuee ssóó ppooddee ssee ccoonnssttrruuiirr aattrraavvééss
ddee ssuuaass rreellaaççõõeess ccoomm oo mmuunnddoo qquuee éé aaoo
mmeessmmoo tteemmppoo nnaattuurraall ee ssoocciiaall..
2255

26. 2266
mmaatteerriiaalliissmmoo ddiiaallééttiiccoo mmaarrxxiissttaa
 :::: MMaatteerriiaalliissmmoo hhiissttóórriiccoo ddiiaallééttiiccoo:: EExxpprreessssããoo ccrriiaaddaa
ppoorr EEnnggeellss eemm 11888899 ppaarraa ddeeffiinniirr qquuee aass
ttrraannssffoorrmmaaççõõeess hhiissttóórriiccaass ddaa ssoocciieeddaaddee ssããoo
rreessuullttaanntteess ddaass ttrraannssffoorrmmaaççõõeess ddooss mmooddooss ddee
pprroodduuççããoo ddoo ccaappiittaall.. PPaarraa eellee oo mmaatteerriiaalliissmmoo éé uummaa
cciiêênncciiaa qquuee aappoonnttaa ppaarraa aaqquuiilloo qquuee ddeetteerrmmiinnaa aa
hhiissttóórriiaa,, aa ccoonnttrraaddiiççããoo.. EEssssee mmooddeelloo cciieennttííffiiccoo
pprreetteennddee ffaazzeerr aa aannáálliissee ddooss mmooddooss ddee pprroodduuççããoo
ccaappiittaalliissttaa ee ccoonnsseeqquueenntteemmeennttee ddee ssuuaa iimmaaggeemm ssoocciiaall,,
aa bbuurrgguueessiiaa oouu ssoocciieeddaaddee bbuurrgguueessaa ee aassssiimm aappoonnttaarr
ppaarraa aa iinneevviittáávveell lluuttaa ddee ccllaasssseess qquuee ddeetteerrmmiinnaa oo
pprroocceessssoo hhiissttóórriiccoo ddaa ssoocciieeddaaddee mmooddeerrnnaa..

27. 227
AA eevvoolluuççããoo iinntteelleeccttuuaall éé ccaarraacctteerriizzaaddaa ppoorr ssaallttooss
qquuaalliittaattiivvooss ddee uumm nníívveell ddee ccoonnhheecciimmeennttoo ppaarraa oouuttrroo..
AAqquuiilloo qquuee ssoommooss ccaappaazzeess ddee ssoozziinnhhooss ssoolluucciioonnaarr oouu
eexxeeccuuttaarr ddeetteerrmmiinnaa oo qquuee VVyyggoottsskkyy ddeennoommiinnoouu
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo rreeaall..
AAqquuiilloo qquuee aaiinnddaa nnããoo ddoommiinnaammooss mmaass ssoommooss ccaappaazzeess
ddee rreeaalliizzaarr ccoomm oo aauuxxíílliioo ddee aallgguuéémm mmaaiiss eexxppeerriieennttee
ddeetteerrmmiinnaa oo qquuee VVyyggoottsskkyy ddeennoommiinnoouu
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ppootteenncciiaall..

28. 2288
VVyyggoottsskkyy
OO tteeóórriiccoo ssoocciiaall ddaa iinntteelliiggêênncciiaa
A distância entre o desenvolvimento real e o
potencial, que está próximo mas ainda não foi
atingido, determina o que Vygotsky denominou zona
de desenvolvimento proximal.

29. 2299
ZZDDPP ddiissttâânncciiaa eennttrree oo nníívveell ddee
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo rreeaall,, qquuee ssee ccoossttuummaa ddeetteerrmmiinnaarr
aattrraavvééss ddaa ssoolluuççããoo iinnddeeppeennddeennttee ddee pprroobblleemmaass,, ee
oo nníívveell ddee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ppootteenncciiaall,,
ddeetteerrmmiinnaaddoo aattrraavvééss ddaa ssoolluuççããoo ddee pprroobblleemmaass ssoobb
aa oorriieennttaaççããoo ddee oouuttrraa ppeessssooaa oouu eemm ccoollaabboorraaççããoo
ccoomm ccoommppaannhheeiirrooss mmaaiiss eexxppeerriieenntteess..

30. 3300
SSeegguunnddoo aa vviissããoo vvyyggoottsskkyyaannaa,, ccaabbee aaoo eedduuccaaddoorr oo
ppaappeell ddee iinntteerrvveennttoorr,, ddeessaaffiiaaddoorr,, mmeeddiiaaddoorr ee
pprroovvooccaaddoorr ddee ssiittuuaaççõõeess qquuee lleevveemm ooss aalluunnooss aa
aapprreennddeerreemm aa aapprreennddeerr..
OO ttrraabbaallhhoo ddiiddááttiiccoo ddeevvee pprrooppiicciiaarr aa ((ddeess))
((rree))ccoonnssttrruuççããoo ddoo ccoonnhheecciimmeennttoo ppeelloo aalluunnoo..
AApprreennddeerr éé,, ddee cceerrttaa ffoorrmmaa,, ddeessccoobbrriirr ccoomm sseeuuss
pprróópprriiooss iinnssttrruummeennttooss ddee ppeennssaammeennttooss
ccoonnhheecciimmeennttooss ssoocciiaallmmeennttee iinnssttiittuucciioonnaalliizzaaddooss..

31. 3311
VVyyggoottsskkyy xx PPiiaaggeett
SSeemmeellhhaannççaass......
 ssããoo ccoonnssttrruuttiivviissttaass eemm ssuuaass ccoonncceeppççõõeess ddee
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo iinntteelleeccttuuaall;;
 ssuusstteennttaamm qquuee aa iinntteelliiggêênncciiaa éé ccoonnssttrruuííddaa aa ppaarrttiirr
ddaass rreellaaççõõeess rreeccíípprrooccaass ddoo hhoommeemm ccoomm oo mmeeiioo;;
 ssee ooppõõeemm ttaannttoo àà tteeoorriiaa bbeehhaavviioorriissttaa ((oo hhoommeemm éé
eexxcclluussiivvaammeennttee pprroodduuttoo ddoo mmeeiioo)) qquuaannttoo àà
ccoonncceeppççããoo rraacciioonnaalliissttaa ((oo hhoommeemm jjáá nnaassccee ccoomm aa
iinntteelliiggêênncciiaa pprréé--ffoorrmmaaddaa))..

32. DDiivveerrggêênncciiaass......
 aa ddiiffeerreennççaa cceennttrraall eennttrree ooss ddooiiss tteeóórriiccooss eessttáá nnaa
êênnffaassee ddaaddaa aaoo ffaattoorr ccuullttuurraall;;
 ppaarraa VVyyggoottsskkyy,, oo mmeeiioo eemm qquuee oo hhoommeemm eessttáá iinnsseerriiddoo
éé sseemmpprree rreevveessttiiddoo ddee ssiiggnniiffiiccaaddooss ccuullttuurraaiiss,, qquuee ssããoo
aapprreennddiiddooss ccoomm aa ppaarrttiicciippaaççããoo ddooss mmeeddiiaaddoorreess;;
 eennqquuaannttoo ppaarraa VVyyggoottsskkyy éé aa aapprreennddiizzaaggeemm qquuee ggeerraa oo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo mmeennttaall,, ppaarraa PPiiaaggeett éé oo
ddeesseennvvoollvviimmeennttoo pprrooggrreessssiivvoo ddaass eessttrruuttuurraass
iinntteelleeccttuuaaiiss qquuee nnooss ppeerrmmiittee aapprreennddeerr ((eexx:: ffaasseess pprréé--
ooppeerraattóórriiaa oouu llóóggiiccoo--ffoorrmmaall))..
3322
VVyyggoottsskkyy xx PPiiaaggeett

33. 3333
 OOuu sseejjaa,, oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ssee pprroocceessssaa
nnaa ccoonnssttrruuççããoo ddee ffuunnççõõeess mmeennttaaiiss aa
ppaarrttiirr ddaass rreellaaççõõeess ssoocciiaaiiss..
 PPooddeemmooss ccoonnssttaattaarr qquuee ttooddaass aass
ffuunnççõõeess mmeennttaaiiss ssee oorriiggiinnaarriiaamm eemm uumm
ccoonntteexxttoo iinntteerrppeessssooaall..

34. RReeffeerrêênncciiaass bbiibblliiooggrrááffiiccaass
Oliveira, M. K de. Vygotsky - aprendizado e desenvolvimento:
um processo sócio-histórico. São Paulo: Scipione. 3ª edição.
1991.
LATAILLE, Yves et alii. Piaget, Vygotsky, Wallon: Teorias
psicogenéticas em discussão. SP, Summus, 1992.
VyGOTSKY, L. - A formação social da mente. SP, Martins
Fontes, 1987.
VyGOTSKY, L. - Pensamento e linguagem. SP, Martins
Fontes, 1988.
VyGOTSKY, Leontiev, Luria. - Psicologia e Pedagogia.
Lisboa, Estampa, 1977.
VyGOTSKY, Leontiev, Luria. - Linguagem, desenvolvimento e
aprendizagem. SP, Icone, 1988.
3344