3. Kurssin tavoitteena on
että opiskelija
saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja
merkityksestä
syventää aiemmin opittujen kemian
perusteiden ymmärtämistä kurssilla
käsiteltävien asioiden yhteydessä
osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita,
ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää
niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä
käsitteitä
4. kehittää tietojen esittämisessä ja
keskustelussa tarvittavia valmiuksia
oppii kokeellisen työskentelyn sekä
kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn
taitoja
osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten
yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita
tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä
sekä osaa valmistaa liuoksia.
5. Kurssin sisältö
orgaaniset yhdisteryhmät, kuten hiilivedyt,
orgaaniset happiyhdisteet ja orgaaniset
typpiyhdisteet sekä niiden ominaisuudet ja
sovellukset
orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset
sekä poolisuus
erilaiset seokset, ainemäärä ja pitoisuus
orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja
pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot.
Mooli
6. 1. Kemia luonnontieteenä
Kerrataan:
Kemiallisia merkintöjä tehtävä 1 (s.15)
Työvälineiden nimiä tehtävä 8
Merkitseviä numeroita tehtävä 9
Kymmenpotenssimerkintöjä tehtävä 10
Laatumuunnoksia tehtävä11
9. Käsitteitä
Diffuusio =
Aineiden sekoittuminen lämpöliikkeen
ansiosta (esim. parfyymi)
Eksoterminen reaktio =reaktio jossa vapautuu
lämpöä (esim. jähmettyminen, tiivistyminen,
härmistyminen)
Endoterminen reaktio = lämpöä sitova reaktio
(esim. sulaminen, höyrystyminen,
sublimoituminen)
Tehtävät 19, 20, 21
10. Puhdas aine
Alkuaine (Fe) tai yhdiste (NaCl)
Rakenneyksiköt pakkautuneet hilaksi
Tarkka sp. ja kp.
Amorfinen aine = aine, jolla ei ole tarkkaa
sulamispistettä vaan pehmenevät
vähitellen
11. Alkuaine
Metallit
Epämetallit
Puolimetallit
Jokaisella kemiallinen merkki
Happi, typpi, vety sekä halogeenit aina
kaksiatomisia
Allotropia = saman alkuaineen eri
esiintymismuodot (esim. hiilellä timantti,
grafiitti ja fullereeni)
Tehtävä 22
12. Alkuainemolekyylit
Saman alkuaineen atomin liittyvät yhteen
kovalenttisella sidoksella, syntyy molekyyli
Atomi saa oktetin jakamalla
ulkoelektroninsa
13.
14. Yhdisteet
1. Ioniyhdisteet eli suolat
Syntyy, kun metalli- ja epämetalliatomi
reagoivat keskenään
Na+ + Cl- NaCl (kationi ja anioni)
Tehtävä 23
Kts MAOL s. 141
15. Esimerkki 1.
Kirjoita seuraavien ioniyhdisteiden kaavat:
1) Natriumnitraatti
2) Kuparisulfaatti
3) Kalsiumformiaatti
4) Ammoniumasetaatti
5) hopeasulfidi
16. 2. Molekyyliyhdisteet
Kaksi tai useampi epämetalliatomi reagoi
keskenään
Kovalenttinen sidos
Tehtävä 27
Elektronegatiivuus = alkuaineen kyky
vetää sidoselektroneja puoleensa (MAOL
s. 137)
Elektronegaviisuuserosta voidaan päätellä
sidoksen luonne (MAOL s. 137)
17. Poolisuus
Kts video
Tehtävä 28, 29
Jos molekyyli on symmetrinen,
osittaisvaraukset kumoutuvat pooliton
molekyyli
Kts video
Tehtävä 31
18. Molekyylien väliset sidokset
Poolittomat molekyylit dispersiovoimat
(heikkoja)
Hetkellisiä dipoleja
Esim. O2 kp. -183 C
Pooliset molekyylit dipoli-dipoli-sidos
Pysyviä dipoleja
Sähköinen vetovoima
Esim. HCl kp. -83,7 C
19. Vetyatomi + pieni, elektroneg.
Epämetalliatomi (O, N, F) vetysidos
Suuri elektronegatiivisuusero
Esim. H2O kp. 100 C
Tehtävä 33, 34
20. SUMMA SUMMARUM
Atomien väliset
sidokset:
1) Metallisidos
2) Ionisidos
3) Kovalenttinen
sidos
Molekyylien väliset
sidokset:
1) Vetysidos
(poolinen)
2) Dipoli-dipoli-sidos
(poolinen)
3) Dispersiovoima
(pooliton)