3. Pelien ongelmat ja esteet
Erityisesti: isot luokkakoot, vähän TVT-laitteita
Myös: hyvien pelien puute, kiire, aika/hyöty –
suhde usein heikko
Tietotaidon leviäminen yleensä vähäistä esim.
oman koulun sisällä
Hyvien kokemusten jakamisen vähäisyys
4. Pelien käyttö
Miten saadaan sosiaalisuus – liian monet pelit
vain yksinsuorittamista?
Harvoja pelejä jotka sopii koko ryhmälle /
kaikille oppilaille
Pelit erityisen hyödyllisiä eriyttämisessä?
5. Mobiililaitteet
Kouluissa yleisesti vähän
BYOD-ongelmana laitteiden moninaisuus,
vastuut
Miten saadaan laitteiden hyöty käyttöön
Valokuvaaminen, tiedonhankinta, kommunikointi
muiden kanssa?
Käytön oppiminen vie aikansa
Ei itseisarvoa: jos joku toimii paremmin
lautapelinä, pelataan lautapelinä
6. Pelien suunnittelu ja ohjelmointi
Ohjelmointi nouseva trendi – vrt. Kiurun puheet
OPSista – mutta opettajilla vähän tietotaitoa
Peleissä selkeät säännöt: auttavat näkemään
ilmiöiden ja mallien taakse, mallintamaan
Sääntöjen lisääminen, muuttaminen
Vaatii oppilaalta paljon – ei sovi kaikille
Erityisesti esim. flipped classroomissa
nopeammin eteneville?
8. Peli voi mallinta ekologisia suhteita
Low-tech -versio on esimerkiksi:
http://www.helsinki.fi/science/metapop/Teaching/game.html
9. Evoluutiota voi simuloida
1: Suojaväritys
Pelilauta, jolla esim. valkoisia ja mustia paperinpalasia
Taulukko johon laskea yksilömääriä
Paperinpalaset vastaavat eliöitä. Joka vuoron alussa ne joutuvat
saalistuksen kohteeksi. Peto syö kaksi saalista vuorossa ja se valitsee
aina eliöitä, joilla on huonompi suojaväri. Tämän jälkeen jokaista eliöparia
kohden syntyy uusi, vanhempiensa värinen eliö. Koko alueella pystyy
elämään vain 20 eliötä, joten kun lajimäärä ylittää tämän määrän alueelta
kuolee satunnaiset ylimääräiset yksilöt pois.
Pelaa peliä muutama kierros ja merkitse muistiin jokaisen vuoron alussa
eliöiden määrä ja väri. Vastaa kysymyksiin:
a) Minkälaista evoluutiota populaatiossa tapahtuu?
b) Mitä kävisi jos yhtäkkiä ympäristön väri muuttuisi?
Miten peliin vaikuttaisi jos värejä olisi useampia, esim. harmaan eri sävyjä?
10. 2: Pituus ja hajottava valinta
Pelilauta, jolla valmiina eri pituisia liskoja (= paperilappuja joissa pituuden osoittava
numero – alussa mahdollisimman tasaisesti, esimerkiksi kokonaisluvut väliltä 7-23)
Tyhjiä paperipaloja joille voi kirjoittaa numeronPaperinpalaset vastaavat liskoja ja
paperinpalalla oleva pituus tarkoittaa liskon pituutta senttimetreinä. Liskot saalistavat
kahta eri ravintokohdetta, joista toiset ovat kovakuoriaiset ja toiset päästäisiä.
Kymmenen senttimetrin pituiset liskot ovat parhaita kovakuoriaisten metsästäjiä ja
kaksikymmensenttiset parhaita päästäisten metsästäjiä. Liskot pariutuvat niin, että alle
15 cm liskot pariutuvat keskenään ja yli 15 cm keskenään. Pari valikoituu muuten
satunnaisesti. Lisääntyminen tapahtuu niin, että kahta liskoa kohden syntyy aina yksi
jälkeläinen: jonka pituus on vanhempien kokojen keskiarvo. Lisääntymiskauden
loputtua parhaiten selviävät 10- ja 20-senttiset liskot, ne säilyvät kaikki hengissä.
Tästä 2-3 senttiä poikkeavista kuolee puolet ja enemmän kuin kolme senttiä
poikkeavista kolme neljäsosaa.
Pelaa peliä muutama kierros ja merkitse muistiin jokaisen vuoron alussa liskojen
määrä ja pituus.Voit myös piirtää kuvaajan yksilöiden pituusjakaumasta. Vastaa
kysymyksiin:
a) Minkälaista evoluutiota tapahtuu?
b) Mitä tapahtuisi, jos päästäiset katoaisivat alueelta?
11. 3: Vaihteleva ympäristö
Pelilauta, jolla valmiina eri lämpötiloihin sopeutuneita eliöitä (= paperilappuja joissa optimilämpötilan
osoittava numero – alussa esimerkiksi 1,1,2,2,3,3,4,4,5,5,6,6)
Tyhjiä paperipaloja joille voi kirjoittaa numeron
Noppa
Paperinpalaset vastaavat saman lajin eliöitä ja paperinpalaselle on merkitty optimilämpötila, jossa eliöt
menestyvät parhaiten. Lämpötila vaihtelee jokaisen lisääntymiskauden välillä ja lämpötilan ratkaisee
nopan silmäluku. Heittäkää noppaa aina jokaisen kierroksen aluksi ja antakaa tämän jälkeen eliöiden
lisääntyä.
Eliöt lisääntyvät seuraavasti: Juuri oikeaan lämpötilaan sopeutuneet eliöt saavat kaksi jälkeläistä. Yhden
asteen päähän jääneet eliöt saavat yhden jälkeläisen. Jälkeläisten optimilämpötila on aina sama kuin
vanhempansa. Ne joiden optimilämpötila jää ympäristön lämpötilasta kaksi astetta, eivät lisäänny eivätkä
kuole. Kolme astetta optimilämpötilastaan jääneiden populaatiomäärä supistuu puoleen ja neljä astetta tai
enemmän jääneet kuolevat kokonaan.
Pelaa peliä muutama kierros ja merkitse muistiin jokaisen vuoron alussa eliöiden määrä ja
optimilämpötila. Vastaa kysymyksiin:
a) Minkälaista evoluutiota populaatiossa tapahtuu?
b) Mitä tapahtuisi jos ympäristön lämpötila nousisi asteella? (Tätä voi kokeilla jatkamalla nopanheittoa ja
lisäämällä aina tulokseen ykkösen.)
c) Entä jos ympäristön lämpötila nousisi neljällä asteella?
15. Esimerkkejä
http://www.grafetee.com/
- Kallahden koulussa ”aarreseikkailu”: kohteet
http://www.taz.fi/?page_id=38
- ActionTrack – pilotointia Käpylässä ja Arabiassa
http://tekgame.tekniikanmuseo.fi/site/
- Monissa museoissa yms. QR-koodit
16. Roolipelit
Toimivat myös mobiilina
Esim.: chättinä
”Pyöräilyretki Tanskassa”: opettaja ohjaa retkeä ja pyytä
oppilaita suunnittelemaan reitin, etsimään ruokapaikkoja,
majoitusta, etsimään nähtävyyksiä.
Mukaan voi lisätä muita ongelmia: esim. tuli kolari ja luu
murtui – mitä pitää nyt tehdä?
Mielipidekirjoitukset
Alustalle oppilaat kirjoittavat mielipidekirjoituksia annettujen
roolien mukaan
Voivat kirjoittaa vastineita toisille