1.
Panelistien vastausten jakojäännös –
vai onko sellaista?
eDelfoi-paja Otava 18.4.09

2.
18.3.2022 2
Delfoin toimivuus
Delfoi toimii parhaiten silloin, kun tutkittava
ongelma on
• avoin,
• laaja-alainen ja kompleksinen,
• sisältää monta vastakkaista / rinnakkaista
/ajallisesti peräkkäistä osa-aluetta tai
osailmiötä,
• ei ole yksiselitteinen, ts. ei ole
selitettävissä auki kovin helposti.
…/…

3.
18.3.2022 3
…/…
Samasta syystä vastausten hajonta saattaa olla
kahden, kolmenkin kierroksen jälkeen suuri.
 pyrkimys saavuttaa konsensus?
 pyrkimys löytää yleisesti pätevä mielipiteiden
taso (prosenttiluku?), jotta mielipiteet todella
löytyisivät.
Wendell Bell (1997) korostaa erityisesti sitä, että
delfoita käyttävän tutkijan pitäisi perehtyä edes
hiukan yhteiskuntatutkimuksen teorioihin ja
menetelmien perusteisiin  helpompi havaita ja
tulkita poikkeavia mielipiteitä ja ymmärtää niiden
(ytheiskunnallinen) merkitys.

4.
18.3.2022 4
• Pyritään asiantuntijoiden yksimielisyyteen
perinteisesti suuria paneeleita käyttäen.
• Tavoitteina yhteisymmärrys, täsmäennusteet ja
perusteltujen poikkeavien mielipiteiden
hyödyntäminen päätöksenteossa.
• Konsensukseen voidaan pyrkiä vasta viimeisellä
kierroksella  marginaalimielipiteiden
hyödyntäminen.
• Käyttökelpoinen nykyisin erityisesti silloin, kun
pyritään hakemaan esim. pienen yhteisön/yrityksen
sisäistä konsensusta ja rakentamaan yhteisiä
tavoitteita (strategiatyökalu).
Konsensusdelfoi (Classical delphi)

5.
18.3.2022 5
• Onnistuneen delfoin tuottama tieto on
yhdistelmä hiljaista tietoa ja asiantuntijatietoa
(systeemistä ja näkemystietoa).
• Nyky-delfoin tuottamaa tietoa tarvitaan
sellaisten näkemysten, ideoiden ja perustelujen
tuottamiseen, joita tarvitaan suunnittelun ja
päätöksenteon pohjaksi.
• Pyrkimyksenä ei niinkään enää ole saavuttaa
yksimielisyyttä vaan erityisesti tuoda esille uusia
ja tuoreita näkökulmia ja ideoita ja panna toiset
asiantuntijat reagoimaan niihin  uusia ja
hyvin perusteltuja ideoita mahdolliseksi
tulevaisuudeksi.
Nyky-delfoin periaatteita

6.
18.3.2022 6
• pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin
tulevaisuudesta;
• pyritään löytämään todennäköiset ja toivottavat
tulevaisuudet;
• tavoitteena toisiaan täydentävät argumentit (esim. verkko-
pohjainen ns. dialogidelfoi, eDelfoit);
• erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin, jotta
mahdollisimman moni vaikuttava asia / tekijä saadaan
mukaan päätöksentekoon;
• suhteellisen pienet paneelit (yleensä 10-45 henkeä);
• samalla yhteisöllisen oppimisen menetelmä.
• Erityistapauksena argumenttidelfoi, jossa pyritään
erityisesti saamaan panelistit argumentoimaan omia
väittämiään /mielipiteitään  tavoitteena perusteltujen
mielipiteiden erilaisuus (esim. Osmo Kuusi).
Politiikkadelfoi (Policy delphi)

7.
18.3.2022 7
• Lähtökohtana yksittäinen trendi, joka esitetään
käyränä.
• Panelisteja pyydetään piirtämään sille jatkumo ja
perustelemaan esittämänsä kehityskulku
listaamalla oletuksensa ja ne epävarmuustekijät,
jotka voivat muuttaa käyrää.
• Lopuksi panelistit äänestävät osanottajien
esittämistä eri käyrävaihtoehdoista.
• Esim. Petri Tapio
 Poikkeavat mielipiteet luontevasti mukaan
äänestykseen
Trendidelfoi

8.
18.3.2022 8
• Pääasiassa kvantitatiivinen, ei kuitenkaan aina
• Suuret paneelit (usein satoja vastaajia)  käytössä
tietokonepohjaiset surveyt ja analyysit
• Usein teknologian tulevia kehityskulkuja tarkasteleva
(esim. Japani)
 Poikkeavat mielipiteet pyritään ottamaan huomioon
iteraatiossa
• Ns. Yhden kierroksen delfoi (monivalintakysymykset ja
vapaamuotoiset perustelut)  nopea, tietoa asenteista
ja mielipiteistä sekä niiden muutoksista päätöksenteon
pohjaksi
 Poikkeavat mielipiteet eivät ole oleellisia
Surveydelfoi ja sovelletut delfoit

9.
18.3.2022 9
Jo Gordon & Helmer klassisissa neljän kyselykierroksen
delfoissaan 1964 huomasivat, että on olemassa kysymyksiä,
joiden kohdalla panelistien mielipiteet hajaantuvat eri
suuntiin (= konsensusta ei voida saavuttaa), vaikka erilaisten
mielipiteiden perusteluja syötettiin vastaajille yhä uudestaan.
Esim. argumenttidelfoissa tämä ei ole ongelma vaan tulos.
Jos halutaan selkeä kanta johonkin kysymykseen vaikka
päätöksenteon pohjaksi (esim. klassinen delfoi, survey-
tyyppinen delfoi), on hyvä määritellä jo tutkimusprosessin
alussa, millainen prosentti vastaajista tarvitaan kulloinkin
mielipiteen taakse tai hyväksymään/hylkäämään mielipide,
että voidaan sanoa, että ollaan asiasta jotain mieltä /
yksimielisiä  ei nyrkkisääntöä.
On tutkimuseettisesti tärkeää, että jo alussa määritellyissä
periaatteissa pitäydytään, vaikka lopputulos olisi yllättävä
(esim. hajaantuisi enemmän kuin odotettiin tai toivottiin).
Yksimielisyyden tasosta