2. 22.9.2016 2
Yleistä ja organisoinnista
• Koko maakuntauudistuksessa digitalisaatiolla
vahva rooli ja aika kovat odotukset
– Palvelujen digitalisaatio
– Maakuntien toiminta ja sen tehokkuus
• ICT-palvelukeskuksilla on erittäin merkittävä
rooli sekä digitalisaation edistämisessä että
palveluiden konsolidaation avulla saatavassa
kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden
parantamisessa ….. Jos näin oivalletaan!
3. 22.9.2016 3
MaakuntadigiVisio 2030
Asiakasvisio
Kattavat ja sopivat palvelut
Palvelut tarjotaan tilanteeni mukaan ja monet asiani
hoituvat
automaattisesti ja asioimatta.
Digitaaliset palvelut ovat aina saatavilla kaikille,
kaikkialla ja kaikilla laitteilla
Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedot
Pystyn hallitsemaan omia tietojani ja niiden käyttöä
Vain puuttuva tieto kysytään
Virkamiesvisio
Hyvät ja joustavat välineet
Työvälineet toimivat ja ovat helppokäyttöisiä
Tieto on avointa ja yhteistä myös yrityksille ja
kansalaisille
Osaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan
Vapaus toimia
Työtehtävien hoito ei katso aikaa eikä paikkaa
Voin keskittyä olennaiseen ja sisäinen byrokratia on
minimoitu
4. 22.9.2016 4
ICT- ja tietohallinto – keskeiset toimijat
Ryhmä/Projekti/toimija Lyhenne
1 SOTEDIGI- ryhmä Pj Maritta Korhonen / STM
2 Maakuntadigiryhmä Pj Olli-Pekka Heinonen / VNK
3 Palvelut ja prosessit ryhmä Pj Pekka Häkkinen / ES ELY
4 AVI ICT- ryhmä (AVI-valmisteluryhmän alaisuudessa) Pj Marko Puttonen / VM
5 Palvelukeskusten ohjausryhmä (valmisteilla)
ICT- palvelukeskuksen valmisteluryhmä (valmisteilla)
ICT- palvelukeskuksen projektiryhmä (valmisteilla)
SOTEICT- palvelukeskuksen projektiryhmä (valmisteilla)
Selvityshenkilö (maakunta ICT- palvelukeskus)
Selvityshenkilö (SOTEICT- palvelukeskus)
Pj Pauli Harju / VM
Pj Anna-Maija Karjalainen/VM
Pj Heikki Heikkilä / KEHA
Pj N. N.
Heikki Heikkilä / KEHA
Ei vielä nimetty
Maakuntauudistukseen liittyy monta toimijaa ICT:n ja
digitalisaation osalta. Ohessa keskeisimmät valtakunnalliset.
5. 22.9.2016 5
Palvelukeskuksista
• Viime marraskuussa hallitus linjasi maakuntien
palvelukeskusten perustamisesta.
• Valtio vastaa palvelukeskusten perustamisesta ja
ne siirtyvät maakuntien toiminnan alkaessa
maakuntien omistukseen.
• Lausunnolla olevassa lakipaketissa
palvelukeskuksiin ja niiden tehtäviin liittyvät
pykälät ovat maakuntalaissa. Perustamiseen
liittyviä säädöksiä on lisäksi voimaanpanolaissa.
• Tarkennukset erillisillä asetuksilla
• Erillinen valmistelu kaikkien neljän osalta aloitettu
6. 22.9.2016 6
Palvelukeskusten valmistelun
organisointimalli
Palvelukeskusohry,
pj. VM
muutosjohtaja
Valry hankinnat,
pj. VM
Projektiryhmä, pj.
selvityshenkilö
(Hansel)
Valry omaisuus,
pj. VM
Projektiryhmä pj.
selvityshenkilö
(Senaatti)
Valry taha/heha,
pj. VM
Projektiryhmä, pj.
selvityshenkilö
(Keha)
Valry ICT, pj. VM
Projektiryhmä, pj.
selvityshenkilö
(Keha)
Projektiryhmä
Sote-ICT , pj.
[selvityshenkilö
NN]
6
7. 22.9.2016 7
ICT- palvelukeskusten perustaminen
käynnistynyt
• Valmisteluprosessien vetäjinä toimivat selvityshenkilöt
ja heitä ohjaa ja tukee erilliset valmisteluryhmät.
• Koko maakunnalle palveluita tuottavan ICT-
palvelukeskuksen valmistelusta vastaa
tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä ELY-keskusten sekä
TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta.
• Tarkoitus on, että ICT-palvelukeskuksen tytäryhtiönä
tulee toimimaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämiseen ja digitalisaatioon painottuva Sote-ICT
kehittämisyhtiö. Sen valmistelu tapahtuu omana
osaprojektinaan, jonka selvityshenkilö nimetään
myöhemmin.
• Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntien
alueellisten esivalmistelusta vastaavien
valmisteluelinten, kuntien, kuntayhtymien ja
palveluntuottajien kanssa.
8. 22.9.2016 8
Kolme asiaa palvelukeskuksista , joista
toivottavasti jäisi vähän muistijälkeä
kotiin viemisiksi
9. 22.9.2016 9
Palvelukeskukset ovat maakuntia varten:
• Palvelukeskukset pitäisi nähdä osana maakuntien
kokonaisuutta
• Palvelukeskuksia tehdään maakunnille. Ja myös
maakuntien valmisteluorganisaatioiden toimesta.
• Palvelukeskus tuottaa sen minkä maakunnat
määrittelevät – digitalisaatio ja uudet palvelut
keskiössä. Vahva kytkentä muuhun digi-
valmisteluun
• Valtio mukana valmistelussa ja ICT:n osalta myös
ohjauksessa. Tuloksena on tn. jonkinlainen
konsernirakenne.
1
10. 22.9.2016 10
Vaiheittain valmista:
• Aloitetaan ohuesta organisaatiosta joko hankkimalla
palveluja nykyisiltä toimijoilta ja/tai fuusioilla
• Yhteinen päämäärä kiinnitettävä ja tiekartta
rakennettava
• Muutos voi kestää 4-6 vuotta, SOTEICT:n osalta
pidempään.
• Koko siirtymävaiheen ja matkan ajan palvelujen
pitää toimia ja asiat hoitaa.
• Päämäärän suuntaan pitäisi alkaa toimia maakuntien
valmistelussa jo nyt.
2
11. 22.9.2016 11
Muutoksen kolme vaihetta
ICT ja TAHE- palvelujen osalta
VALMISTELUVAIHE
2016–2018
Määritellään ja toteutetaan yhteiset
T/H/ICT minimipalvelut, joilla toiminta
voidaan aloittaa väliaikaishallinnon ja
varsinaisen maakunnan osalta
• Toiminnan organisointi ja
palvelukartta
• Talous- ja henkilöstöhallinnon
järjestelmät
• Päätöksenteko- ja asianhallinta
• Käyttäjähallinta yhteisille palveluille
• Digitaalinen työskentely- ja
viestiympäristö pilvestä
Toteuttajana eri toimijoista
(valtio/kunta/maakunta/muut in-house
toimijat) koottu PMO-toiminto uudessa
yhtiössä.
Tarvitsee erillisrahoituksen.
Ohjaus VM ja muut ministeriöt.
SIIRTYMÄVAIHE 2019–
2021
Keskitettyjen palvelujen ja tehtävien
hoito siirtymävaiheessa toteutetaan
maakuntien ohjaamassa useammassa
organisaatiossa, jonka tehtävänä on
järjestää virastoille sovitut yhteiset
kehittämis- ja tukipalvelut sekä
toimialasidonnaiset ICT- palvelut.
Organisaatioilla täytyy olla oikeus toimia
yhteishankintayksikkönä.
Palvelukeskuksissa kevyt organisaatio,
perustuu paljolti ostopalveluihin
nykyisiltä paikallisilta toimijoilta
Siirtymävaiheen aikana päätetään
mahdollisesta uudesta organisoinnista
Henkilöstö voi siirtyä
valtio/kunta/maakunta/muut in-house
toimijat.
.
STABILOITUNUT VAIHE
2022
Maakunnilla on useampia
palvelukeskuksia hoitamassa talous- ja
henkilöstöhallinnon ja ICT-palvelut
konsernina.
Maakunnilla on yhteiset tukitoimintojen
järjestelmät ja riittävän yhteentoimivat
tietorakenteet, arkkitehtuuri ja
perusinfra
Asiantuntija- ja palvelutehtävien osalta
on löydetty ja toteutettu maakuntia
palveleva organisaatiorakenne ja
työnjako
Yhteisten kehittämis- ja muiden
valtakunnallisten tehtävien hoito on
toteutettu ylimenokauden jälkeen
erikseen sovitulla tavalla.
On saavutettu merkittävää
kustannustehokuutta
1 2 3
HUOM! SOTE ICT- toteutus omana polkunaan SOTEICT- ryhmän esitysten ja
selvityshenkilöiden raportin pohjalta
12. 22.9.2016 12
Ihmiset tekevät muutoksen
• Sekä valmisteluun että palvelukeskuksiin pitää saada
osaavat ihmiset.
• Maakuntien muutosjohtajien kautta saatava
verkostot valmistelua varten kuntoon.
• Toimitaan hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita. Ei
tule muuttoja. Ei keräillä ihmisiä tiettyyn
osoitteeseen. Ei valmistelun aikana eikä
palvelukeskuksissa.
• Ja hajautettuun työntekomalliin löytyvät välineet ja
ratkaisut.
3
13. 22.9.2016 13
MUUTOKSEN HAHMOTTOMUUS VIELÄ TÄSSÄ
VAIHEESSA
Mitä vielä tapahtuu ennen kuin maakunnat aloittavat?
Erilaiset käsitykset siitä, mitä ollaan muuttamassa.
Kuntien näkökulmasta keskitys – valtion näkökulmasta
hajautus; molemmat koetaan riskeinä.
JO KESKITETTYJEN VALTIOLTA SIIRTYVIEN
TEHTÄVIEN PALVELUKEHITYS JA YLLÄPITO
Esimerkiksi yhteinen työvoimapalvelujen kokonaisuus: kuka
kehittää jatkossa ja vastaa ylläpidosta?
Valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus – hajautettu eri
paikkakunnille.
ONKO MALTTIA VAIHEITTAISEEN ETENEMISEEN?
Tämä ei kerralla tästä synny – mutta vaiheittaisella
etenemisellä saadaan kyllä aikaan oikea suunta.
Sitä voidaan tarpeen mukaan reivata.
HENGILTÄ KOORDINOINTI
Luodaan niin monimutkainen muutosorganisaatio, että se
jäykistää koko muutoksen ja tekee sen mahdottomaksi.
UUDET TEKNILOGIAT JA TOIMINTAMALLIT
KÄYTTÖÖN – ONKO USKALLUSTA?
Hallinnon sisäiseen vuorovaikutukseen, työn teon
tukemiseen ja joustaviin muutoksiin digitaalinen ympäristö.
Tukee hajautettua työntekomallia – organisaatiorajat eivät
olennaisia.
YHTEINEN KÄSITYS SUUNNASTA JA ASKELISTA
Tämä on vielä hakusassa, mutta toivottavasti sellainen
pystytään muodostamaan.
Maakuntien muutosorganisaatiot keskiössä – riittääkö muun
humun keskellä aikaa myös digitalisaation ja
palvelukeskusten asemointiin?
Merkittävimmät haasteet
14. 22.9.2016 14
Lopuksi
• Meidän pitäisi pystyä luomaan jotain uutta – ei
vanhoilla malleilla pärjätä kuin välttävästi
• Edessä on aika paljon linjattavaa, sovittavaa ja
järkyttävä määrä yksityiskohtien selvittelyä
• Saatava aikaan yhteinen valmistelu ja yhteinen
verkosto - muutenkin kuin virallisten ryhmien
kautta
• Muutos ei tapahdu – se tehdään – niiden ihmisten
toimesta jotka siihen panostansa tuovat
• Mikä on Sinun kontribuutiosi tässä muutoksessa?