1. PUNAISEN SUOMEN
SKENAARIOT

2. Suomen suuriruhtinaskunta
● Suomi osaksi Venäjän keisarikuntaa 1809
● Suomen työväenpuolue 1899, uusi nimitys
Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 1903
● 80 paikkaa vuonna 1907, 83 vuonna 1908, 84
vuonna 1909, 86 vuosina 1910 ja 1911, 90
vuonna 1913, 103 vuonna 1916
● Helmikuun vallankumous Venäjällä vuonna
1917

3. Vastakkainasettelun kärjistyminen
● Valtalaki heinäkuussa 1917
● Väliaikainen hallitus hajoitti eduskunnan 31.
heinäkuuta porvaripuolueiden lobbauksen
ansiosta
● Uusissa vaaleissa 1.-2. lokakuuta
sosiaalidemokraateille vain 92 paikkaa
● Lokakuun vallankumous 7. marraskuuta
● 14. - 19. marraskuuta suurlakko

4. Itsenäisyysjulistus ja sodan
alkaminen
● Itsenäisyysjulistus 6.12. Sosiaalidemokraattien
kilpaileva itsenäisyysjulistus hävisi äänestyksen
● Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti
itsenäisyyden 31.12.
● Suojeluskunnat julistettiin Suomen senaatin
armeijaksi 25.1.
● Vastatoimena Suomen Punaisen kaartin
liikekannallepano 27.1. klo 23, sota alkoi Viipurin
ympäristössä jo 17. tammikuuta

5. VOIKO VÄKIVALTAINEN VALLANKUMOUS
JOHTAA KANSANVALTAAN?

6. Valkoisen historiankirjoituksen
perusväittämät
● Punaisten vallankäyttö mielivaltaista
● Punainen Suomi olisi yhdistynyt
Neuvostoliittoon, tai joutunut sen satelliitiksi

7. Punaisen Suomen
valtiosääntöluonnos
● Parlamenttikeskeinen järjestelmä
● Progressiivinen verotus
● Kirkon ja valtion erottaminen
● Torppareiden ja mäkitupalaisten vapauttaminen
● Kansanalote
● Virastodemokratia
● Kansanäänestys valtiosäännöstä
● Äänioikeusikärajan lasku
● Perustuslaki suoralla määräenemmistöllä
● “Kansa nouskoon” - pykälä
Olennaisesti sosiaalidemokraattinen ohjelma

8. Kansanvaltuuskunnan ja Venäjän
bolševikkihallinnon vertailu
Kansanvaltuuskunta
● Valtiosääntöluonnoksessa
monipuoluejärjestelmä
● Ei asevelvollisuutta
● Vain keskuspankki sosialisoitiin
● Vallankaappausta vastustavat
sosialistit vetäytyivät konfliktista
● Ei terroria
Neuvostoliitto
● Yksipuoluejärjestelmä heinäkuusta 1918
● Asevelvollisuus kesäkuussa 1918
● Valtion pankkimonopoli joulukuussa 1917,
ulkomaankaupan monopoli toukokuussa
1918, sosialisointi kesäkuussa 1918
● Sodassa muita sosialisteja vastaan
●
Järjestelmällinen terrori keväästä 1918
● Molemmat rajoittivat painovapautta
● Molemmissa tuomioistuinten itsenäisyys
poistettu

9. Punaisen hallinnon autoritaarisia
piirteitä
● Suomalaiset bolševikit: Adolf Taimi, Eino ja Jukka
Rahja
● Venäläiset bolševikit: Šeinman, Glazunov
● Eero Haapalainen punakaartin autoritäärisenä
johtajana
● Punakaartin riippumaton toiminta tiedustelun,
postin, rautateiden ja elintarvikkeiden suhteen
● Kullervo Manner diktaattoriksi huhtikuussa 1918

10. Oikeuskäytäntöjen vertailua
● Vallankumousoikeudet antoivat suojeluskuntien ja
poliisin jäsenyydestä yleensä sakkoa tai
ehdonalaista, enintään 50 päivää vankeutta
● Valtiorikosoikeudet antoivat sodan jälkeen 555
kuolemantuomiota, joista pantiin täytäntöön 265
Sekä kansanvaltuusto että punakaartien johto
vastustivat mielivaltaista terroria. Siihen puuttuminen
osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

11. Olisiko Suomi säilynyt itsenäisenä
valtiona?
Muiden sosialististen valtioiden esimerkit
●
Azerbaidzhan osaksi Neuvostoliittoa 1920
● Armenia osaksi Neuvostoliittoa 1920
●
Georgia osaksi Neuvostoliittoa 1921
Kaikissa Kaukasian maissa oli merkittävä bolševikkioppositio
●
Mongolia satelliitti vuodesta 1921
●
Tuva satelliitti vuodesta 1921
● Puolassa Józef Piłsudski vallassa vuoteen 1922, ja jälleen vuodesta 1926
Maantieteen ja poliittisten jakolinjojen puolesta Puolan tilanne olisi
muistuttanut eniten Suomen tilannetta, mikäli punaiset olisivat voittaneet

12. Punaisen Suomen ja bolševikkien
suhteet
●
Lenin vaati täysiä kansalaisoikeuksia Suomessa asuville
Neuvostoliiton kansalaisille, mutta tästä kieltäydyttiin
●
Suomen valtuuskunta pysyi tiukkana Petsamon suhteen
●
Ajettiin myös Vienan ja Aunuksen liittämistä Suomeen
●
Ongelmia kauppalaivaston palauttamisessa
● Bolševikit sitoutuivat vetäytymään Suomesta Brest-Litovskissa
Väitteet itsenäisyyden menettämisestä on helpompi kumota
kuin pelot punaisen hallinnon autoritäärisyydestä

13. Suomen valtauksen sotilaalliset
edellytykset
● Puolan sota 1919-1921: 800 000 puna-armeijan
sotilasta vs. 750 000 Puolan sotilasta, Puolan
voitto.
● Georgian valtaus 1921: 45 000 puna-armeijan
sotilasta vs. 11 500 Georgian armeijan sotilasta,
Georgian tappio.
● Suomessa punainen ja valkoinen armeija
yhteensä 160 000-180 000 sotilasta.

14. Suomen hallintomuodon
muodostuminen sodan jälkeen
● Kuninkaan valinnut senaatti erosi 27. marraskuuta
1918
● Edistyspuolue ja sosiaalidemokraatit syrjäyttivät
Mannerheimin presidentin paikalta 1919
● Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha 14.2. 1922
● Ensimmäinen sosiaalidemokraattinen hallitus
1926