Recommended
Recommended
More Related Content
More from Dodoorg
More from Dodoorg (13)
Megapolis 2025 (Tre): Tammelan kehittaminen osa 2 – Tiina Leppänen
- 1. Tammelan täydennysrakentamispotentiaalia hahmottava ensimmäinen luonnos 230408/TL Yhteyden Itäisistä kaupunginosista Tammelan kautta keskustaan tulee olla esteetön, jatkuva ja helposti havaittavavissa Murtokadun tontti on erittäin merkittävä uusi elementti, joka voisi liittää nykyisen Tammelan yhteydet keskustaan ?
- 2. Kehittämisohjelma ”ekologiset sormenjäljet” Keskustaan syntyy uusia rakennuspaikkoja aukkoja täyttämällä. Kehityskelpoisimmat paikat valitaan lähempään tarkasteluun ja niille luodaan kehitys- ja hankesuunnitelmat yhdessä työryhmän kanssa. Jatkotyöstöön valituille kohteille luodaan kehityspolkuja alueiden täydentymiseksi tai muuttamiseksi vaihe vaiheelta korkeatasoiseksi kaupunkiympäristöksi. Useimmissa tapauksissa kohteiden nykyinen asemakaava ja maanomistusolosuhteet eivät mahdollista ”kehittämisohjelmassa” alueelle asetettujen kaupunkirakenteellisten ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteuttamista. Paikoin voi olla paikallaan uudistaa kaupunkikuvaa melko voimakkainkin keinoin, jossain kaupunkiympäristön eheyttämiseksi riittää jalank ja pyöräily-yhteyksien kehittäminen ja niitä tukevien toimintojen luominen niiden ympärille. Korkeat tavoitteet saavutetaan mielikuvien avulla. Laaditaan visionääriset suunnitelmat valittuihin täydennyskohteisiin konsulttityönä arkkitehdit 3kpl:n toimesta. Tavoitteena on etsiä omaperäisiä, paikalliseen maisemaan, ilmastoon ja elämäntyyleihin sitoutuvia ratkaisuja, jotka edistävät asuntoarkkitehtuuria. Projektissa arvioidaan tulevaisuuden asumisen vaatimuksia ekologisesta, sosiaalisesta ja teknisestä näkökulmasta. Esitetyillä ratkaisuilla halutaan tukea ympäristötietoisempaa rakentamista eri alueilla eri tavoin. Luonnos 4/2008 Palautettava akseli Pinninkadulta ja yhteys Yliopistolle Radan ali yhteys liikkumista ja liike-elämää tukevasta kohdasta Tammelantori Osmonpuisto Rautatieasema Kaleva
- 4. P I N N I N K A D U N K A U P P I A S T A L O T I D E A S K I S S I 2 2 0 7 0 9 ja lähiökerrostalon toinen elämä (referenssikuva Belgradista) T a m m e l a n t o r i II-IV VIII tasakattopotentiaali? III-IV-kerroksiset urbaanit kytketyt kaupunkitalot tai käännetyt lamellit, asui-, liike tai työtiloja markkinoitten muuttuessa
- 5. Kahden umpipäädyn välissä tai kadunvarren maantasopysäköintipaikalla voisi olla potentiaalia asumisesta, liiketiloja ja työ- tai toimitiloja yhdistävälle rakenteelle esim. Tammelassa Pinninkadulla. Strateginen linjaus vahvistaisi uutta pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä ja toisi siihen kauppiastalojen rivin, joka johtaa yliopistolta Tammelantorille
- 6. Uudisrakentamispotentiaali Tammelassa n. 120 000 km2 -Uusi vahvistettava linja on Pinninkadun rajaus, joka kohentaisi kaupunkikuvaa ja jatkaisi kaupunkimaisen yhteyden Itsenäisyydenkadun alikulun kautta aina Tullintorille ja yliopistolle saakka - 150 000 km2 Strateginen linjaus vaatisi katutilan rajauksen Osmonmäki Tammelantori
- 7. 250 Pinninkatu 22-28, Kullervonkatu 2-4 ja 8, Peltokatu 23-29 Uudet energiamääräykset mahdollistavat myös uudet terassi- ja viherhuonejulkisivut vanhojen betonielemettien eteen Asfalttipihan päälle pihakansi, jonka alle jäävät autopaikat Uusi II-III-kerroksinen kauppiastalo tai kaupunkivilla ESIMERKKI TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KORTTELISSA XV-250 Asuinkerros XV-250-5, 6 ja 13
- 8. 33 3 1 2 3 2 2 3 1 2 1 1 3 2 1 1 2 2 2 2 1 1 5 1 1 3 2 2 3 2 3 2 4 4 2 1 -Yksiöitä 11 kpl/ taso Yhteensä 62 kpl, tonteilla 250-5,6 ja 13 -Kaksioita 14 kpl/taso Yhteensä 73 kpl/ tonteilla 5,6 ja 13 -Kolmioita 8 kpl/taso Yhteensä 41 kpl tonteilla 5, 6 ja 13 -Neliöitä 2 kpl/taso Viisikoita 5 kpl/ tonteilla 5,6 ja 13 -Asuntoja tonteilla 250-5,6 ja 13 yht. 183 kpl 37 ap 35 ap 45 ap Autopaikkoja 214 ap + 26 at liiketila T A M M E L A N T O R I2 5 0 Asukkaita 480 koko korttelissa XV- 250 ja asuntoja 315 kpl/ taso Asukkaiden ikäprofiili 6 – 6 – 253 –143 (yli 65-vuotiaita) 5 6 13 24 264 km2
- 9. Tulevaisuuden asumismallit Valitut kohteet edustavat mahdollisimman erilaisia lähestymistapoja kaupunkirakenteen uudistamis- ja täydennysrakentamispyrkimyksistä. Tavoitteena on eri kaupunginosien vetovoiman kasvattaminen uusien palvelujen ja toimintojen houkuttelemiseksi sekä asumisen lisäämiseksi alueilla. Tutkitaan myös viihtyisien, esteettömien ja turvallisten yhteyksien avaamista asuinalueilta keskustaan, joka voi lisätä mm. työmatkapyöräilyä. Täydennysrakentamisella voitaisiin opetella tiivistämään ja monipuolistamaan ympäristöä; urbanismi pitäisi saada houkuttelevammaksi. Ongelmana on asuntoarkkitehtuurin kehittämisen puute yleensä ja siitä johtuva kaupunkiympäristön köyhtyminen, asuntojen yksipuolinen tarjonta sekä liian pienet asuntokoot. Asuntokaupan markkinamekanismi on taaksepäin suuntautuvaa ja kun asuntosuunnittelun ohjauksessa tarkastellaan vain sitä mikä meni kaupaksi aikaisemmin, se ei edistä asumisen kehittämistä. Mikäli asuntotyyppejä ja asuntokokoja ja niiden alueellista jakaumaa ei ohjata kaavoituksella tai strategioilla, niiden määräytyminen jää puhtaasti rakentajien intressien varaan. Mikä saattaa yksipuolistaa asuntokuntia ja asuinalueen sosiaalista rakennetta. Täydennysrakentamisen tuloksena alueilla uuden asuntokannan toteuttaminen hoidettaisiin siten, että alueen asuntokannasta tulisi mahdollisimman monipuolinen sekä hallintamuodoiltaan että asuntokokojen osalta ja se houkuttelisi siten erilaisia ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. H O U K U T T E L E V A U R B A N I S M I Uudet rakentamistypologiat (Kehitystoimenpiteiden määrittely ja suunnittelu) Kaupunki on historiallisen prosessin tulos ja sitä kunnioittava ja huolellinen täydennysrakentamisen suunnittelu on vaativaa vastatessaan yhtäaikaa kysymyksiin mihin, mitä ja miten; sen vuoksi tutkimus-, kehitys- ja suunnitteluhankkeessa pyritäänkin luomaan uusia rakentamistypologioita, jotka vastaavat toisaalta asumisen uusiin haasteisiin, toisaalta epätavallisten rakentamispaikkojen asettamiin ongelmiin. Uuden rakennustyypistön avulla mahdollistetaan vaikeiden ja vaativien paikkojen täydennysrakentaminen vakiintunutta ja jäykkää pientalo-rivitalo-kerrostalo -valikkoa laajemmin. Uusi rakennuskanta saattaa elävöittää alueita, joilta puuttuu ajallinen syvyys. Takon kehittämissuunnitelma 1993/ Tiina Leppänen diplomityö TTKK Korttelisuunnitelma Vuoreksen Rimmistä/ Tiina Leppänen 2007
- 10. AK AK AK AR AK AK AR AP AR AK AR Tammelantori Osmonpuisto Itsenäisyydenkatu Rautatieasema Tammelan kenttä Tammelan täydennysrakentamisvisio koillisesta katsottuna; Pinninkadusta voisi kehittyä urbaani ”ravintolakatu”, joka tukee Yliopistolta Osmonmäkeen avattavaa pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä AR Energiaremontti: vanhojen elementtien suojaksi uusi puolilämmin parveke-, terassi tai viherhuonelinja Hämeenkadun pyöräilyongelmaan vaihtoehtoinen alikulku keskustasta itäisiin kaupunginosiin Alikulun yhteystarve Tullintorille PMK AK Kerrostaloja maantasopysäköintipaikoille, autot maan tai kansien alle AR Kaksi-kolmikerroksisia kaupunkipientaloja tai kauppiastaloja katujen varsille AP Kaupunkivilloja puiston laidalle
- 11. Tampereen kaupungille keskustan tuntumassa sijaitsevien 1960-70-luvulla lähiömäisesti toteutettujen asuntoalueiden, kuten Tammelan ja Amurin kokonaisvaltainen kehittäminen on strateginen kysymys. Tampereen kaupunki hakee tämän projektin avulla välineitä toimintamalleiksi ja uusiksi menettelytavoiksi, joilla edistetään erityisesti omatonttisten as oy-muotoisten asuinkerrostaloyhtiöitten uudistavaa ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävää korjausrakentamista kaupunkiympäristön eheyttämisen hengessä. Tampereella on sitouduttu kestävää kehitystä edistäviin lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin kaupunkiseudulle laaditun ilmastostrategian ohella (Aalborgin sitoumus, EU:n Pormestareiden sitoumus, kuntien energiatehokkuussopimus 2008-2016 TEM). Suomessa on erittäin vähän toteutuneita esimerkkejä alueellisista lähiömäisen rakenteen korjaustoimista ja täydennysrakentamisen kehityspoluista, joissa lisärakennusoikeus ja uudet rahoituskonseptit edistäisivät yhtäaikaa ilmastotavoitteita, asumista palvelevien mallien ja energiatehokkuuden kehittämistä sekä visionääristä ja kestävää kaupunkisuunnittelua kaupunkikuvaa parantaen. Tekes hyväksyi 6/2010 rahoituksen ApRemodel hankkeeseen, johon Tammelan kaupunginosauudistus –projekti “VAATIVA PAIKAT” osallistuu korjausrakentamisen mahdollisuuksien tutkimuksella.
- 12. Tammelassa on 1970-luvulla rakennetuissa asuinrakennuksissa yhteensä 114 459 m2 huoneistoalaa Osmonmäki 26 450 h-m2 TAMMELA A 48 136 h-m2 TAMMELA B 39 873 h-m2
- 13. Tammelan ongelmana ovat ikäihmisten suuri osuus asukkaista ja toisaalta myös vanheneva rakennuskanta, joka on tullut jo voimallisesti peruskorjausikään. Asukkaat haluaisivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kumpi tulee ennemmin vastaan asukkaiden terveys vai lamellitalojen korjauskustannusten nousu? Kaupunginosan rakenteen ja kulttuurin elinvoimaisuudesta on kiinni kelpaako nykyinen rakennuskanta tulevaisuuden eläkeläisille.
- 14. Korjausrakentamisesta kestävää kehitystä ja kilpailukykyisiä liiketoimintakonsepteja
- 15. Tammelassa asukkaita 7227 henkilöä, asukkaiden ikäprofiili: 197 (0-6v) – 353 (7-17v) – 4698 (18-64v) –1737 (65-84v) – 307 (85v-)
- 16. Lempäälän Ideapark n. 30 ha Tampereen Tammela n. 46 ha Vanha Rauma n. 30 ha Kaupunkielämää jo vuodesta 1442, jolloin ritari Kaarle Knuutinpoika vahvisti sinetillään Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa samoin oikeuksin kuin Turun porvarit Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin ja yhtenäisin keskiajalta periytyvä yhä asuttu puukaupunkialue ja se on valittu UNESCON maailmanperintökohteeksi eli erityisen arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden listalle. Tampere –Helsinki –moottoritien varteen kerralla synnytetty liikekaupunki, jossa 200 liikettä, 30 ravintolaa ja kahvilaa sekä seminaari- kokous- ja messutiloja. Ja lähes 1,2 km katettua ostos- ja kävelykatua. Asiakkaita houkutellaan maksuttomilla 4 500 pysäköintipaikalla. Ympäristössä ei ole kaupunkimaista muuta rakennetta. Tammelassa on asukkaita n. 7 200, joista eläkeläisiä yli 2000. Tyypillinen korttelitehokkuus on vain e=1,4. Kadun varsilla on liikkeitä noin 120. Uutta kerrosalaa hahmoteltu 100 000- 120 000 k-2 ja jopa enemmänkin erittäin tasokkaalla suunnittelulla. Täydennysrakentamisvisiossa uusia asukkaita mahtusi noin 2000. Ruutukaavaan perustuvalla Tammelan kaupunginosalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä vetovoimaiseksi keskusta-alueeksi Kuvat samassa mittakaavassa! Täydennysrakentamisen ohessa asumista palvelevien tilojen sekä liike- ja toimistotilojen lisäys elävöittää lähiömäistä kaupunkirakennetta 2008 1960-70-luku 1442
- 17. P A L V E L U T -palvelut ja liiketilat ovat keskittyneet pääväylien Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun sekä Tammelantorin varrelle
- 18. K A A V O I T E T U T P Y S Ä K Ö I N T I P A I K A T -Kaavoitetut pysäköintipaikat hallitsevat ruutukaavaperiaatteella toimivan Tammelan kaupunkikuvaa. Avoimet pysäköintikulmaukset luovat lähiömäisen tunnelman ydinkeskustassa
- 19. Mikä muuttuisi jos autopaikan hinta irroitettasiin asunnon hinnasta?
- 20. TTY:n ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN ASUMISEN YHTEISÖLLISYYTTÄ JA EKOLOGISUUTTA LISÄÄVIÄ TÄYDENNYSRAKANTAMISVISIOITA TAMMELAN ALATI TYHJENEVILLE PARKKIPAIKOILLE
- 21. PERUSPALVELUT UHKAAVAT KADOTA KESKUSTASTA Tammelassa peruspalveluihin kuuluvat päiväkoti ja historiallinen peruskoulun ala-aste eivät ole enää itsestään selviä arjen sujuvuutta palvelevaa julkista palvelua. Jos edes keskustan alueella palveluverkko ei ole kattava, ei myöskään lapsiperheitä kyetä houkuttelemaan takaisin keskustaan. Pienten koululaisten koulumatkat saattavat keskusta-alueella venyä pitkiksi ja turvattomiksi, jos täydennysrakentaminen ei ota huomioon liikkumisen suunnittelua!
- 22. K U N N O S T E T T A V A T V I H E R A L U E E T GREEN POSTER -viherrakenteen arvot -luonnon arvot -maisema-arvot -virkistysarvot -autoriippumattomat alueet -uudet torit, aukiot, puistot ja puistikot -laaditaan toimenpideohjelma viherrakenteen elvyttämiselle ja eheyttämiselle jäsennöity aukio parantaa liikenneturvallisuutta Uusi julkinen aukio ohjaa uudelle alikululle uusi julkinen puistikko korttelialueelle vaatinee kompensaatioksi täydennysrakentamisoikeutt a jostain muualta Tammelan pallokenttä Tammelanto ri Osmonpuisto
- 23. Tammelan täydennysrakentamisesta on keskusteltu jo kaksi vuotta. Tammelan maantasoliiketilat sinisellä ja hyödyntämätön liiketilapotentiaali keltaisella
- 24. © Arkkitehtitsto Simo Kaarsalo ja Tiina Leppänen
- 27. V A A T I V A T P A I K A T - N Ä Y T T E L Y FINLAYSON TR 1 11.9 - 4.10.2009 PROJEKTIN RAHOITUS: Asuntomessujen Casa Humana –apuraha Valtion rakennustaiteen keskustoimikunnan apuraha Rakennustietosäätiön julkaisuapuraha Suomalais-ruotsalainen kulttuurisäätiön oleskelustipendi Tampereen kaupunki Kaupunkikehitys
- 28. Tammelan umpipäädyt ja rakentamisvuosikymmenet
- 30. T A M M E L A Pysyvästi kaavan mukaisesti rakentamatta jäänyt korttelin kulma tai tontin osa on varattu tyypillisesti autojen pysäköintiin Tammelassa. Se on kuitenkin vajaakäyttöisenä liian arvokas osa kaupunkitilaa keskustamaisen sijaintinsa ja kaupunkiympäristön viihtyisyyden kannalta. Vajaakäyttöisten ja alun perin umpikortteleiksi suunniteltujen kaupunkikortteleiden täydennysrakentamista puoltavat myös palvelujen turvaaminen alueella asukasmäärän kasvun myötä. Parhaimmillaan Tammelasta voisi kehittyä uusi urbaani kaupunkirakentamisen esimerkki ja nykyisten samankaltaisten lähiömäisten korttelien välinpitämättömyyden sijaan jokaiseen kortteliin voisi suunnitella omanlaisensa tunnelman ja tarinan. Kortteliarkkitehdit pääsisivät vuoropuheluun keskenään ja hioisivat toinen toistaan kiinnostavampia luomuksia ihmisille asunnoiksi. MIKÄ SITTEN KORTTELITA YHDISTÄISI? RUUTUKAAVA JA ASUKKAAT ITSE -KÄVELEVÄ IHMINEN.
- 31. KADUNVARSIEN MAANTASOPYSÄKÖINTI Pinninkadun täydennys- rakentamispotentiaalia Osmonpuiston laululavalta kuvattuna T Ä Y D E N N Y S R A K E N T A M I S E N P A I K K A T Y Y P I T NOSTURIKULMIEN täydentäminen Peltokadulla PALOMUURIPÄÄDYT Tapionkadulla rakennettu vielä 1920- ja 1950- luvuilla täydentymään umpikortteliperiaatteella Tammelan pohjoisosassa sijaitsevan KORTTELIN LAAJAT PYSÄKÖINTIALUEET Moisionkadun varrella olisivat oivallinen täydennysrakennusten paikka esim. urbaaneille kaupunkipientaloille, jotka toisivat kaivattua vaihtelua alueen asuintyypistöön
- 32. Sokeat umpikerrokset ja hissittömät matalat tehottomat rakennukset. Ilman jalkäytävälle avautuvia näyteikkunoita katutila on vain liikenneväylä keskustassa. Maanpäälliset kellarikerrokset voitaisiin avata liiketiloiksi, jolloin kaupunkikuva paranisi ja taloyhtiöt saisivat vuokratuloja Täydentää vai purkaa? Voisiko hyvällä paikalla sijaitsevan tehottoman rakennuksen jo korvata kaupunkimaisemmalla rakennuksella? Nykyinen rakennus vain rajaa katutilaa, mutta ei tuo ympäristölleen mitään lisäarvoa
- 33. Palomuuripäädyt ja KORTTELIN AVOIMEN KULMAN täydentäminen kaupunkikuvan eheyttämiseksi Väinölänkadulla Tammelan koulun vieressä Pikilinnan viereinen tontin osa on kaavoitettu maantasopysäköinnille, vaikka ympäristö (palomuuripäädyt) olisi jo kauan ollut valmis uutta rakentamista varten Tammelantorin miljöötä; osa rakennuskannasta tulossa jo peruskorjausikään Rakentamaton kadunkulma Pinninkadun ja Kullervonkadun kulmassa, liian arvokas paikka maantasopysäköinnille Tammelantorin tuntumassa
- 34. Ainonkadun ja Pinninkadun AVOIN KULMA ja UMPIPÄÄTY Osmonpuiston laidalla Kaupunkikuva on sekava ja katu kulkee kahden avopysäköintikentän välissä Pinninkadulla Tammelantorin pohjoispuolella, paikassa jossa on paljon liikennettä ja liikkujia. Taustalla Osmonpuisto. Pinninkadulla erittäin hyvä HYÖDYNTÄMÄTÖN LIIKETILAPOTENTIAALI ja sit tulisi hyödyntää pohjois-eteläsuuntaisena kaupallisena akselina aina yliopistolta Osmonpuistoon saakka Kevyen liikenteen reitti läpi asuntokorttelin vierekkäisten tonttien vanhan Kaivokadun paikalla KAUPUNKIKUVAA EHEYTTÄVÄ TÄYDENTÄMINEN
- 35. Korttelitäydennystyyppiesimerkkejä Tammelasta Uudisrakennus Kaavoitettu maantasopysäköintipaikka
- 36. O S M O N M Ä K I A: Asukasprofiili: alle 7, 7-18-vuotiaat, työikä 18- 65 vuotiaat, yli 65-vuotiaat asukkaat asunnot O S M O N M Ä K I A 49 562 km2 olemassa oleva kerrosala 17 280 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) Asukkaita 1048 asuntoja 796
- 37. O S M O N M Ä K I B Asukasprofiili: alle 7, 7-18-vuotiaat, työikä 18- 65 vuotiaat, yli 65-vuotiaat OSMONMÄKI B: 44 359 km2 olemassa oleva kerrosala 20 730 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) asuntoja 449 asukkaita 590
- 38. TAMMELANTORI T A M M E L A A länsi Asukasprofiili: alle 7, 7-18-vuotiaat, työikä 18-65 vuotiaat, yli 65-vuotiaat asukkaat asunnot TAMMELA A länsi: 89 866 km2 olemassa oleva kerrosala 32 740 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) asuntoja 810 asukkaita 1238
- 39. T A M M E L A A itä Asukasprofiili: alle 7, 7-18-vuotiaat, työikä 18-65 vuotiaat, yli 65-vuotiaat TAMMELA A itä: 76 418 km2 olemassa oleva kerrosala 14 910 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) Asuntoja 1017 Asukkaita 1285
- 40. T A M M E L A B länsi TAMMELA B länsi: 65 182 km2 olemassa oleva kerrosala 24 060 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) asuntoja 855 asukkaita 1097
- 41. TAMMELAN KENTTÄ T A M M E L A B itä TAMMELA B itä: 82 755 km2 olemassa oleva kerrosala 19 570 km2 esitetty uudispotentiaali (visio) asuntoja 924 asukkaita 1271
- 42. Keskustelua Aamulehdessä Tammelasta huhtikuussa 2009 Kaupunkisuunnittelu ja ajankohtainen keskustelu täydennysrakentamisesta herättää intohimoja myös Aamulehden urheilusivuilla: Kalervo Kummola esitti Tammelan stadionin purkamista ja asuinkorttelien rakentamista kentän tilalle. Tammelan kentällä on historialliset perinteet. Pyynikin kentän kanssa ne ovat ainoat suuret pelikentät keskustassa, jotka voitaisiin tulevaisuudessa avata suuremmalle yleisölle liikuntapaikoiksi ammattilaispelien keskittyessä Ratinan stadionille. Keskustaan tarvitaan useita kenttiä. Myös Tammelantoria on ehdotettu täydennysrakennettavaksi! Kaikki avoin tila ei ole täydennettävissä! Torit, aukiot, puistot ja puistikot ja pelikentät jäsentävät kaupunkitilaa ja niiden avulla kaupunkiin tulee tunnistettavia paikkoja ja julkisia kokoontumistiloja.
- 43. TAMMELA LUKUINA Pinta-ala n. 46 ha Toteutunut kerrosala Tammelassa 408 142 km2 rakennusvalvonnan asiakirjoista laskettuna Visiossa esitetty uudisrakentamispotentiaali yhteensä 129 290 km2 (ilman esim. PMK:n talon ja radan varren täydennysrakentamista) asuntoja 4851 (ei puu-Tammela) asukkaita 6529 (n.142 as/ha) n. 1.3 asukasta/asunto
- 44. K I I T O S !