Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmalli

1.090 visualizaciones

Publicado el

Publicado en: Sector inmobiliario
  • Sé el primero en comentar

Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmalli

  1. 1. Lähiöohjelma 2008–2011 YM69/611/2008EVAKO – LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISENTALOUDELLISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖHYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINTAMALLITENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN KANNATTAVUUSMALLIAntti KurvinenJuhani Heljo3.5.2011 Energiansäästötoimenpidekokonaisuuden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) 5 0% 20 % 8% 6% 4% 2% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö 4 3 Huoneistokohtainen tulo- ja [€/brm2, a] poistoilmanvaihto LTO 60 % 2 Ulkoseinien lisäeristys +100 mm 1 Uudet ikkunat (U=1,2 → U=1,0) Yläpohjan lisäeristys +200 mm 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]
  2. 2. IIALKUSANATTässä raportissa kuvattava energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmalli on yksi EVAKO-hankkeen (Lähiökorttelikorjaamisen taloudellisen päätöksenteon kriteeristö) tuloksenasyntyneistä hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Hanke on osa Lähiöohjelma 2008–2011–kumppanuushanketta, jonka tavoitteena on lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekämyönteisen alueidentiteetin ja imagon vahvistaminen. Ohjelma on ympäristöministeriönkoordinoima ja sen käytännön toteutuksesta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus(ARA).Lähiöohjelmassa hyviksi koettuja käytäntöjä ja toimintamalleja kerätään lähiökehittämisenideapankkiin. Ideapankki on ARAn ylläpitämä ja sen tarkoituksena on muodostaa ylilähiöohjelmakauden ulottuva tietopankki lähiökehittämisessä hyviksi koetuista käytännöistä.Tämä energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmallin kuvaus on tehty lähiökehittämisenideapankissa julkaistavaksi ja tarkoituksena on levittää hyväksi havaittua korjausrakentamisenenergiatalouteen liittyvää tietoa myös muissa korjaushankkeissa hyödynnettäväksi.Tampereella 3.5.2011Antti Kurvinen Juhani Heljo
  3. 3. IIISISÄLLYSSISÄLLYS..................................................................................................................... III1. Tausta ........................................................................................................................ 12. Kannattavuusmalli ................................................................................................... 2 2.1. Tärkeitä käsitteitä ................................................................................................ 2 2.1.1. Tuottovaatimus ........................................................................................ 2 2.1.2. Sisäinen korko ja diskonttaus .................................................................. 2 2.2. Laskentaperiaatteet ja yksinkertaistukset ............................................................ 3 2.2.1. Energian hinnan kehityksen huomioiminen ............................................ 3 2.2.2. Käyttöiän merkitys .................................................................................. 3 2.2.3. Kustannusten kohdistaminen................................................................... 4 2.3. Toimenpiteiden kannattavuuden esittäminen...................................................... 4 2.4. Case-esimerkki: VIRI Kolunkatu 3..................................................................... 8 2.4.1. Perusratkaisut .......................................................................................... 8 2.4.2. Tarkasteltavat energiansäästötoimenpiteet .............................................. 8 2.4.3. Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus ........................................... 93. Yhteenveto .............................................................................................................. 12Lähteet ............................................................................................................................ 13
  4. 4. 11. TaustaPerusparannustarve koskee lähiaikoina suurta osaa Suomen rakennuskannasta.Samanaikaisesti on sitouduttu erilaisiin poliittisiin tavoitteisiin, joilla pyritäänenergiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Asetettuihin tavoitteisiinpääseminen ei ole optimistisestikaan arvioituna helppoa ja edellyttää radikaaleja toimenpiteitäolemassa olevassa rakennuskannassa.Taloudellisuustarkastelujen luonne on muuttunut oleellisesti viimeisen kymmenen vuodenaikana. Aikaisemmin laskettiin energiatehokkuudelle taloudellisia optimeja. Tyypillisestioptimoitiin seinän lämmöneristyspaksuutta. Nykyään poliittiset päättäjät ja rakennuttajatasettavat energiatahokkuustavoitteet rakennuksille. Taloudellisten laskelmien tehtävänä onmäärittää, miten tavoitteisiin päästään taloudellisimmin.Jotta rakenteellisten energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen olisi taloudellisestikannattavaa, on ne pääsääntöisesti toteutettava muista syistä tehtävienperusparannustoimenpiteiden yhteydessä. Vaarana on, että kannattavatenergiansäästötoimenpiteet jäävät kokonaan toteuttamatta, ellei niiden kannattavuutta pystytäriittävän uskottavasti osoittamaan. Toisin sanoen merkittävä osuus rakennustenenergiansäästöpotentiaalista jää hyödyntämättä, ellei energiansäästötoimenpiteitä tehdä nytperusparannustarpeessa olevien rakennusten korjaushankkeiden yhteydessä.Kokemus osoittaa, että kannattavienkin energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminenperusparannusten yhteydessä on tähän asti ollut varsin vähäistä. Näin ollen on tärkeää pystyänäyttämään rakennusten energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset helposti ymmärrettävässäja havainnollisessa muodossa. Tässä esitettävällä kannattavuusmallilla voidaan esittäärakentamisen energiansäästötoimenpiteiden kannattavuudet yksinkertaisesti ja selkeästi. Näinmallin avulla voidaan tukea ja perustella kannattavien energiansäästötoimenpiteidentoteuttamista päätöksentekoprosessin aikana. Malli ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, mitenkorjauskustannukset jaetaan välttämättömälle rakenteiden korjaamiselle jaenergiatehokkuuden parantamiselle. Uudistuotannossa energiatehokkuuden parantamisellekohdistetaan vain siitä aiheutuvat lisäkustannukset. Samoin pitää tehdä myöskorjaustoiminnassa, mutta korjaustoiminnassa jako ei ole yhtä selkeä kuin uudistuotannossa.
  5. 5. 22. Kannattavuusmalli2.1. Tärkeitä käsitteitä2.1.1. TuottovaatimusTuottovaatimuksella tarkoitetaan investointiin sijoitetulle pääomalle vaadittavaa tuottoa.Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa on yksinkertaisinta käyttäätuottovaatimuksena reaalista laskentakorkoa eli korkoa, josta on poistettu inflaation vaikutus.Investoinnilta vaaditaan pääsääntöisesti sitä korkeampaa tuottoa, mitä suurempi riski siihenliittyy. Ohjeellisena alarajana tuottovaatimukselle voidaan pitää sitä korkotasoa, jollasijoitettava pääoma saataisiin lainattua pääomamarkkinoilta. Rakennustenenergiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa on perusteltua valitalaskentakorkokanta väliltä 3–5 %, kun reaalikorko on pitkällä aikavälillä ollutteollisuusmaissa 2–5 % (Petäjä & Spoof 2001, s.13).Päätöksentekoa ei tule luonnollisesti perustaa pelkästään tuottovaatimukseen, vaan lisäksi onsyytä huomioida joukko muitakin päätöksentekoa ohjaavia asioita, kuten arvo- javiihtyvyystekijät. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että laskentakorko on erittäin oleellineninvestointeja ohjaava kriteeri, kun halutaan kohdistaa taloudelliset resurssit mahdollisimmantehokkaasti.2.1.2. Sisäinen korko ja diskonttausInvestoinnin sisäisen koron laskeminen on hyvä tapa arvioida energiansäästötoimenpiteidenkannattavuutta suhteessa asetettuun tuottovaatimukseen. Käsitteen ymmärtämiseksi ontärkeää tietää, mitä diskonttaus tarkoittaa: diskonttauksella tehdään tulevat rahavirratkeskenään vertailukelpoisiksi. Kun tulevilla energiansäästöillä saavutettavat kustannussäästötdiskontataan nykyhetkeen ja lasketaan yhteen, saadaan energian kustannussäästöjennykyarvo, joka on vertailukelpoinen nykyhetkellä tehtävän investoinnin kustannuksen kanssa.Sisäinen korko on se korkokanta, jolla diskontattujen tulevien kassavirtojen summa on yhtäsuuri kuin investointikustannus. Toisin sanoen energiansäästötoimenpiteiden tapauksessasisäinen korko ilmoittaa sen korkokannan, jolla diskontattuna toimenpiteellä käyttöiän aikanasaavutettavat energian kustannussäästöt ovat yhteensä yhtä suuret kuin toimenpiteeninvestointikustannus.Toimenpide on sitä kannattavampi, mitä suurempi sen sisäinen korko on. Sisäistä korkoavoidaan verrata suoraan reaaliseen laskentakorkoon eli asetettuun tuottovaatimukseen. Mikälisisäinen korko on suurempi kuin asetettu tuottovaatimus, voidaan toimenpidettä pitäätuottovaatimuksen puitteissa kannattavana.
  6. 6. 32.2. Laskentaperiaatteet ja yksinkertaistukset2.2.1. Energian hinnan kehityksen huomioiminenVoi olla perusteltua olettaa, että energian hinta nousee tulevaisuudessa keskimääräistäinflaatiota enemmän. Koska energian hinnalla on erittäin suuri merkitysenergiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa, voi energian inflaatiota suuremmanhintakehityksen huomioiminen kannattavuustarkasteluissa olla tarpeellista. Tämä voidaanhuomioida käyttämällä tuottovaatimuksena korjattua laskentakorkoa (rkorjattu).Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvissä kannattavuuslaskelmissa voidaan korjaus tehdäyksinkertaisesti. Mm. Enno Abel (2010, s. 6–7, 11) on osoittanut havainnollisesti, ettäkorjattu laskentakorko voidaan laskea riittävällä tarkkuudella seuraavasti: rkorjattu r–q , missä rkorjattu = korjattu laskentakorko r = reaalikorko q = keskimääräisen inflaation ylittävä osuus energian hinnan vuotuisesta noususta eli energian hinnan reaalinousu2.2.2. Käyttöiän merkitysEri energiansäästötoimenpiteiden käyttöiät poikkeavat toisistaan. Ikkunoiden käyttöiäksivoidaan arvioida esimerkiksi 40 vuotta ja seinärakenteen käyttöikä voi olla 50 vuotta. Koskatarkoituksena on pystyä esittämään energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmahdollisimman selkeästi, toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ja kannattavuudet onpystyttävä esittämään yhdessä havainnollisessa kuvassa. Ongelmana on kuitenkin se, ettäkannattavuuden tarkasteluun käytettävä sisäinen korko riippuu toimenpiteen käyttöiästä janäin ollen eri käyttöikäisten energiansäästötoimenpiteiden sisäisen koron esittäminen samassatasokoordinaatistossa on periaatteessa mahdotonta.Sisäisen koron esittämiseen samassa kuvassa liittyvä ongelma voidaan kuitenkin ratkaistaottamalla käyttöön yksinkertaistus, jossa tarkasteltaville energiansäästötoimenpiteillemääritetään keskimääräinen käyttöikä. Keskimääräinen käyttöikä määritetään yksittäistenenergiansäästötoimenpiteiden käyttöikien painotettuna keskiarvona siten, että painotustehdään toimenpiteiden investointikustannusten perusteella. Suuremman lisäinvestoinninvaativan energiansäästötoimenpiteen käyttöikä saa siis suuremman painoarvonkeskimääräisessä käyttöiässä. Enno Abel (2010, s. 8–9) on osoittanut, että keskimääräisenkäyttöiän käyttäminen ei aiheuta tarkasteluihin merkittävää virhettä, kun yksittäistentoimenpiteiden käyttöiät ovat vähintään 20 vuotta.
  7. 7. 42.2.3. Kustannusten kohdistaminenEnergiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta tarkasteltaessa on tärkeää tehdäenergiansäästölle kohdistuvien kustannusten kohdistaminen oikein, jotta kannattavuudestamuodostuu oikea kuva. Korjaustoiminnassa perusparannustarve syntyy lähtökohtaisestimuista syistä kuin energiansäästöstä. Tällöin rakennusteknisistä ja -fysikaalisista syistäsyntyvää minimikorjausvaihtoehtoa voidaan pitää perusratkaisuna, joka olisi joka tapauksessapakko toteuttaa.Varsinaisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden tarkastelu tulisi tehdä niin, ettätarkastellaan korjauksen perusratkaisun energiataloudellista parantamista. Tällöin selvitetään,minkälaisen lisäkustannuksen energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa perusratkaisuunnähden ja minkälainen lisäenergiansäästö kyseisellä toimenpiteellä saavutetaan.Säästötoimenpiteen kannattavuutta kuvaava sisäinen korko lasketaan vastaavasti toimenpiteentoteuttamisen vaatiman lisäkustannuksen ja sillä saavutettavan lisäenergiansäästönperusteella. Näin voidaan tarkastella ja osoittaa korjaushankkeiden yhteydessä tehtävienenergiataloudellisten lisävalintojen kannattavuus.2.3. Toimenpiteiden kannattavuuden esittäminenEnergiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmallin tärkeimpänä tehtävänä on esittäätoimenpiteiden vaikutukset ja kannattavuusjärjestys mahdollisimman helpossa jahavainnollisessa muodossa. Kun otetaan käyttöön edellisessä kappaleessa esitetytyksinkertaistukset, voidaan energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta havainnollistaakannattavuuskuvaajalla, josta voidaan verrattain helposti lukea energian säästöt,lisäkustannukset sekä kunkin toimenpiteen sisäinen korko ja verrata sitä asetettuuntuottovaatimukseen.Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus esitetään kuvan 2.1 mukaisessa koordinaatistossa,jossa tarkasteltavan energiansäästötoimenpiteen kannattavuuskuvaajan päätepisteensijoittuminen vaaka-akseliin nähden kuvaa sitä investoinnin lisäkustannusta, jonka kyseisentoimenpiteen toteuttaminen vaatii bruttoneliötä kohden. Päätepisteen sijoittuminenpystyakseliin nähden puolestaan kuvaa toimenpiteellä saavutettavalla energiansäästölläsaavutettavaa vuotuista kustannussäästöä bruttoneliötä kohden. Näin ollen kuvaaja nousee sitäjyrkemmin, mitä kannattavampi energiansäästötoimenpide on. Kuvassa 2.1 näkyvätvinoviivat kuvaavat sisäistä korkoa. Kun energiansäästötoimenpiteidenkannattavuuskuvaajien kaltevuutta verrataan kuvassa näkyviin sisäisen koron viivoihin,voidaan suoraan kuvasta lukea toimenpiteen kannattavuus sisäisellä korolla mitattuna.
  8. 8. 5 Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) -2 % 3 20 % 8% 4% 2% 0% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö 2 [€/brm2, a] 1 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]Kuva 2.1. Koordinaatisto, jossa voidaan esittää havainnollisestienergiansäästötoimenpiteiden kannattavuus. Vaaka-akseli kuvaa energiansäästötoimenpiteentoteuttamisesta aiheutuvaa lisäkustannusta [€/brm2] ja pystyakseli toimenpiteelläsaavutettavaa vuotuista energian kustannussäästöä [€/brm2, a]. Toimenpiteen kannattavuuttavoidaan arvioida vertaamalla sitä kuvassa näkyviin sisäisen koron viivoihin. Pystyakselillavoidaan esittää myös energian säästö.Kuvassa 2.1 esitetyssä koordinaatistossa voidaan tarkastella energiansäästötoimenpiteidenkannattavuutta kahdella eri tavalla. Näistä ensimmäinen on esitetty kuvassa 2.2, jossa kunkinenergiansäästötoimenpiteen kannattavuutta on tarkasteltu yksittäin. Tällöin kunkintoimenpiteen kannattavuuskuvaajan lähtöpiste on origossa ja päätepisteestä voidaan vaaka-akselilta lukea toimenpiteen vaatima lisäinvestointi bruttoneliötä kohden [€/brm2] japystyakselilta puolestaan toimenpiteellä vuotuisessa energiankulutuksessa saavutettavakustannussäästö [€/brm2]. Toimenpiteen kannattavuus voidaan arvioida sisäisen koronperusteella, kun verrataan päätepisteen sijaintia tai kannattavuuskuvaajan kaltevuutta sisäisenkoron viivoihin.Kuvassa 2.2 olevat eriväriset vinoviivat ovat eri energiansäästötoimenpiteitä. Mitäkorkeammalle kuvaaja nousee, niin sitä suurempi energiansäästö sillä saavutetaan ja toisaaltamitä oikeanmammalle kuvaaja menee vaaka-akselilla, sitä enemmän sen toteuttaminenmaksaa. Jos kuvan esimerkkitapauksessa tuottovaatimus olisi 4 % ja energian hinnanoletettaisiin nousevan vuosittain 1 % nopeammin kuin keskimääräinen inflaatio saataisiinkorjatuksi laskentakorkokannaksi rkorjattu = 4 % - 1 % = 3 %. Kun kuvanenergiansäästötoimenpiteiden kannattavuuskuvaajia verrataan sisäisen koron viivoihin,nähdään, että ainoastaan vihreän ja punaisen kuvaajan toimenpiteet täyttävät korjatuntuottovaatimuksen.
  9. 9. 6 Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) -2 % 3 20 % 8% 4% 2% 0% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö 2 [€/brm2, a] 1 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]Kuva 2.2. Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden havainnollistaminen.Toinen tapa energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden esittämiseen on esitetty kuvassa2.3. Siinä tarkastellaan samanaikaisesti toteutettavien energiansäästötoimenpiteidenyhteisvaikutusta toimenpidepakettina. Tällöin yksittäisten energiansäästötoimenpiteidenkannattavuuskuvaajat ketjutetaan peräkkäin yhdeksi kuvaajaksi, joka kuvaa kokotoimenpidepaketin kannattavuutta. Kuvaajien ketjuttaminen tehdään siten, että toimenpiteetjärjestetään kannattavuusjärjestykseen ja kannattavimman toimenpiteen kuvaaja lähteeorigosta. Seuraavaksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajan alkupiste on puolestaankannattavimman kuvaajan päätepiste ja kolmanneksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajanalkupiste toiseksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajan päätepiste jne. Näin jatketaan,kunnes kaikki tarkasteluun mukaan haluttavat toimenpiteet on ketjutettu mukaan kuvaajaan.Ketjutetun kuvaajan avulla voidaan tarkastella useamman toimenpiteen yhteisvaikutusta.Kunkin toimenpiteen päätepisteen kohdalla voidaan sisäisen koron viivoihin vertaamallalukea, mikä on siihen asti kannattavuusjärjestyksessä toteutettujenenergiansäästötoimenpiteiden kokonaiskannattavuus. Kun tarkastellaan toimenpidepaketinkokonaiskannattavuutta, on mahdollista, että yksittäin tarkasteltuna tuottovaatimuksenperusteella hylättäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa tuottovaatimuksen puitteissa. Tämäselittyy sillä, että jotkin alkupään tarkasteltavista toimenpiteistä saattavat olla huomattavastituottovaatimusta kannattavampia, kun taas joidenkin loppupään toimenpiteiden kannattavuussaattaa jäädä vain hieman tuottovaatimuksen alapuolelle. Tällöin kannattavammillatoimenpiteillä ikään kuin rahoitetaan loppupään kannattamattomampia toimenpiteitä, jolloinkokonaisuudesta saadaan tuottovaatimuksen täyttävä, vaikka jokin yksittäinen toimenpidealittaisikin tuottovaatimuksen.
  10. 10. 7 Energiansäästötoimenpidekokonaisuuden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) 5 0% 20 % 8% 6% 4% 2% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö 4 3 [€/brm2, a] 2 1 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]Kuva 2.3. Samanaikaisesti toteutettavan energiansäästötoimenpidepaketinkokonaiskannattavuuden havainnollistaminen.Tehdään kuvan 2.3 toimenpidepaketin kokonaiskannattavuudesta samanlainen tarkastelu kuinaiemmin tehtiin yksittäisistä energiansäästötoimenpiteistä. Kuvassa 2.3 olevat erivärisetvinoviivat kuvaavat jälleen eri energiansäästötoimenpiteitä. Nyt viivat on kuitenkin kuvan 2.2tarkastelusta poiketen ketjutettu toimenpiteiden kannattavuusjärjestyksessä peräkkäin yhdeksikuvaajaksi. Mitä korkeammalle kuvaaja nousee, niin sitä suurempi energiansäästö siihen astikannattavuusjärjestyksessä toteutetuilla energiansäästötoimenpiteillä saavutetaan ja toisaaltamitä enemmän oikealle kuvaaja menee vaaka-akselilla, sitä kalliimmaksi toimenpidepaketintoteuttaminen tulee.Oletetaan jälleen tuottovaatimuksen olevan 4 % ja energian hinnan oletetaan nousevanvuosittain 1 % nopeammin kuin keskimääräinen inflaatio. Näin korjatuksilaskentakorkokannaksi saadaan rkorjattu = 4 % - 1 % = 3 %. Kun kuvan toimenpidepaketinkannattavuuskuvaajaa verrataan sisäisen koron viivoihin, nähdään, että kokonaisvaikutustatarkasteltaessa vihreän ja punaisen kuvaajan toimenpiteiden lisäksi voitaisiintuottovaatimuksen puitteissa toteuttaa lisäksi violetin kuvaajan energiansäästötoimenpide,joka jäi toimenpiteiden kannattavuutta yksittäin tarkasteltaessa tuottovaatimuksen alapuolelle.Tässä tapauksessa siis kannattavammat toimenpiteet (vihreä ja punainen) parantavattoimenpidepaketin kokonaiskannattavuutta sen verran, että myös yksinään kannattamatontoimenpide (violetti) valitaan toteutettavaksi. Sinisen kuvaajan toimenpide painaa kuitenkintoimenpidepaketin kannattavuuden tuottovaatimuksen alapuolelle, joten sen toteuttaminen eiole taloudellisesti perusteltua ja se kannattaa jättää pois toteutettavasta toimenpidepaketista.Ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteiden vaikutukset on laskettu erikseen ottamatta huomioonmuiden tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Jos tarvitaan toimenpidepaketin tarkempi
  11. 11. 8yhteisvaikutus, pitää ainakin energiansäästölaskelma tehdä uudestaan valintajärjestyksessä.Tämä pitää tehdä siksi, että osa säästötoimenpiteistä vaikuttaa toisiin säästötoimenpiteisiin.Tyypillisesti loppupään toimenpiteillä energiansäästöt ovat vähäisempiä kuin erikseenlaskettuna2.4. Case-esimerkki: VIRI Kolunkatu 3Kolunkatu 3 on Vilusen Rinne Oy:n vuokratalokohde Tampereen Annalassa. Kohteessa onkaksi 1970-luvulla valmistunutta 4-kerroksista taloa, jotka ovat tulleet perusparannusikään.Perusparannuksen yhteydessä kohdetta uudistetaan siten, että perusparannettavien talojenväliin rakennetaan vanhat talot toisiinsa yhdistävä uudiskulmarakennus. Seuraavassa ontarkasteltu energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmallilla energiansäästötoimenpiteidentoteuttamisen kannattavuutta vanhojen rakennusten perusparannuksen yhteydessä.2.4.1. PerusratkaisutAlle on listattu suunnitteluvaiheessa vanhoille rakennuksille määritetyt korjauksenperusratkaisut: Ikkunat: asennetaan uudet ikkunat, joiden U-arvo on 1,2 W/m2K Yläpohja: ei tehdä eristemuutoksia Ulkoseinät: tehdään ulkoseinille perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus Ilmanvaihto: kunnostetaan vanha koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä2.4.2. Tarkasteltavat energiansäästötoimenpiteetAlle on listattu potentiaaliset energiansäästötoimenpiteet: Ikkunat: Asennetaan uudet ikkunat, joiden U-arvo on 1,0 W/m2K (parannus perusratkaisuun U=1,2 W/m2K → U=1,0 W/m2K) Yläpohja: Parannetaan yläpohjan eristystä. Lähtötilanteessa yläpohjassa on riittävästi tyhjää tilaa, jotta yläpohjaan voidaan puhaltaa +200 mm puhallusvillaa. Ulkoseinät: ulkoseinien ulkopuolinen lisäeristäminen (+100 mm mineraalivillaa) Ilmanvaihto: vaihdetaan vanha koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään 60 % lämmöntalteenotolla.Taulukossa 2.1 on esitetty tarkasteltavien energiansäästötoimenpiteiden arvioitu käyttöikä,toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä toimenpiteellä saavutettavan energiansäästönvuosittain tuoma kustannussäästö. Toimenpiteiden energiansäästöt on arvioitu laskennallisestiDOF-Energia 2.0 –ohjelmalla. Vuosittain saavutettava kustannussäästö on laskettu näistälaskennallisista energiansäästöistä lämmitysenergian hinnalla 10 c/kWh. Taulukon 2.1 tietojenperusteella laskettu toimenpiteiden lisäinvestointikustannuksella painotettu keskimääräinenpitoaika on tarkasteltaville toimenpiteille 32 vuotta.
  12. 12. 9Taulukko 2.1. Tarkasteltavien energiansäästötoimenpiteiden arvioitu käyttöikä,energiansäästötoimenpiteen tekemiseen tarvittava lisäkustannus sekä kullakin toimenpiteelläsaavutettavalla energiansäästöllä vuosittain saavutettava kustannussäästö, kunlämmitysenergialle on käytetty hintaa 10 c/kWh.Energiansäästötoimenpide Käyttöikä [a] Lisäkustannus [€] Energian kustannussäästö [€/a]Uudet ikkunat (U=1,2 → U=1,0) 30 10 768 1 069Yläpohja (lisäeristys 200 mm) 40 10 949 2 596Ilmanvaihto (kunnostus → tulo/poisto LTO 60%) 30 503 778 11 990Ulkoseinä (lisäeristys 100 mm) 40 120 000 4 8582.4.3. Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusTaulukon 2.1 tietojen perusteella voidaan laskea kunkin energiansäästötoimenpiteen sisäinenkorko ja järjestää toimenpiteet sen perusteella kannattavuusjärjestykseen. Taulukossa 2.2 onjärjestetty energiansäästötoimenpiteet kannattavuusjärjestykseen sisäisen koron perusteella.Sisäinen korko on laskettu sekä kunkin toimenpiteen omalla käyttöiällä että keskimääräiselläkäyttöiällä. Taulukosta nähdään, että virhe keskimääräisellä pitoajalla laskettuna onkokonaislukutarkkuudella enintään yksi prosenttiyksikkö.Taulukko 2.2. Energiansäästötoimenpiteet järjestettynä kannattavuusjärjestykseen sisäisenkoron perusteella. Sisäinen korko Sisäinen korkoEnergiansäästötoimenpide todellisella käyttöiällä keskimääräisellä käyttöiälläYläpohja (lisäeristys 200 mm) 24 % 24 %Uudet ikkunat (U=1,2 → U=1,0) 9% 9%Ulkoseinä (lisäeristys 100 mm) 3% 2%Ilmanvaihto (kunnostus → tulo/poisto LTO 60%) -2 % -2 %Kuvassa 2.4 case-esimerkin yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus onesitetty graafisesti. Jos tuottovaatimukseksi oletetaan 4 % ja energian hinnan oletetaannousevan vuosittain 1 % keskimääräistä inflaatiota enemmän, saadaan korjatuksituottovaatimukseksi rkorjattu = 4 % - 1 % = 3 %. Vertaamalla kuvassa oleviaenergiansäästötoimenpiteiden kuvaajia sisäisen koron viivoihin, voidaan todeta, ettäyläpohjan lisäeristäminen +200 mm puhallusvillaa ja ikkunoiden U-arvon parantaminenarvosta 1,2 W/m2K arvoon 1,0 W/m2K ovat tuottovaatimuksen puitteissa kannattaviatoimenpiteitä. Sen sijaan ulkoseinien lisäeristäminen ja koneellisenpoistoilmanvaihtojärjestelmän vaihtaminen koneelliseen 60 % lämmöntalteenotollavarustettuun tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään osoittautuvat tässä tapauksessakannattamattomiksi.
  13. 13. 10 Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) -2 % 3 20 % 8% 4% 2% 0% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö Huoneistokohtainen tulo- ja poisto- ilmanvaihto LTO 60 % 2 [€/brm2, a] Ulkoseinien lisäeristys Uudet ikkunat +100 mm (U=1,2 → U=1,0) 1 0 Yläpohjan 0 20 40 60 80 100 120 140 lisäeristys +200 mm Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]Kuva 2.4. Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus case-esimerkintapauksessa.Kuvassa 2.5 case-esimerkin energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta on tarkasteltukokonaispakettina. Oletetaan korjatuksi tuottovaatimukseksi sama 3 % kuin edellä.Kokonaiskannattavuustarkastelun mukaan yläpohjan lisäeristämisen ja ikkunoiden U-arvonparantamisen lisäksi myös ulkoseinien lisäeristäminen voitaisiin toteuttaakokonaiskannattavuuden pysyessä tuottovaatimuksen yläpuolella. Tällöin siiskannattavammilla toimenpiteillä (yläpohja + ikkunat) rahoitettaisiin kannattamattomammantoimenpiteen (ulkoseinien lisäeristys) toteuttamista siten, että toimenpidepaketinkokonaiskannattavuus jää tuottovaatimuksen yläpuolelle. Tässäkin tarkastelussailmanvaihtojärjestelmän vaihtaminen koneellisesta poistojärjestelmästä koneelliseen tulo- japoistojärjestelmään 60 % lämmöntalteenotolla näyttäisi olevan taloudellisestikannattamatonta.
  14. 14. 11 Energiansäästötoimenpidekokonaisuuden kannattavuus (keskimääräinen pitoaika 32 v; energian hinta 10 c/kWh) 5 0% 20 % 8% 6% 4% 2% Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö 4 3 Huoneistokohtainen tulo- ja [€/brm2, a] poistoilmanvaihto LTO 60 % 2 Ulkoseinien lisäeristys +100 mm 1 Uudet ikkunat (U=1,2 → U=1,0) Yläpohjan lisäeristys +200 mm 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Investoinnin lisäkustannus [€/brm2]Kuva 2.5. Energiansäästötoimenpidepaketin kannattavuus case-esimerkin tapauksessa.Kun kokonaiskannattavuus asettuu lähelle tuottovaatimuksen rajaa, on yksittäin tarkasteltunakannattamattomien toimenpiteiden toteuttamista osana energiansäästöpakettia syytä harkitatapauskohtaisesti. Tällöin on huomioitava, korjaustoimenpiteiden energiansäästöjen jakustannusten laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja tehtävä ratkaisu mieluumminvarmalle puolelle. Taloudellisten näkökohtien lisäksi myös viihtyvyys- ja arvotekijöillä voiolla ratkaiseva merkitys valintoja tehtäessä. Viihtyvyys- ja arvotekijät voidaan ottaa huomioon ”maksuhalukkuusmenettelyllä”. Tällöinkannattamattoman positiivisia arvotekijöitä sisältävän toimenpiteen investointikustannustavähennetään laskelmassa niin paljon, että se tulee kannattavaksi. Jos arvotekijöistä ollaanvalmiita maksamaan tämä investointikustannuksen vähennys, voidaan toimenpide toteuttaa.
  15. 15. 123. YhteenvetoKoska energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen on kannattavaa nimenomaan muista syistätehtävien peruskorjausten yhteydessä ja suuri osa Suomen rakennuskannasta on tulossaperuskorjausikään, tarvitaan energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden esittämiseenhavainnollinen tapa. Tässä raportissa esitetty tapa tarkastella energiansäästötoimenpiteidenkannattavuutta on osoittautunut toimivaksi ja sen ottamista laajempaankin käyttöön voidaansuositella.EVAKO-hankkeessa on kehitteillä tässä esitetyn tarkastelutavan toteuttamista helpottavaExcel-sovellus, joka julkaistaan sen valmistuttua Lähiöohjelman hankesivuilla(www.ara.fi/elavalahio) sekä TTY:n Rakennustuotannon ja -talouden yksikön Energia- jaelinkaariryhmän kotisivuilla (www.tut.fi/ee). Esitetyn tarkastelutapaa ja siihen liittyviätyökaluja on kehitelty myös Ruotsissa BELOK Total-projektin yhteydessä ja kiinnostuneidenkannattaa tutustua osoitteeseen www.belok.se.Lisätietoja aiheesta voi kysyä seuraavilta henkilöiltä: Antti Kurvinen, DI Juhani Heljo, DI Tutkija Laboratorioinsinööri, tutkija Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotanto ja -talous Rakennustuotanto ja -talous e-mail: antti.kurvinen@tut.fi e-mail: juhani.heljo@tut.fi p. 040-1981887 p. 040-5442830
  16. 16. 13LÄHTEETAalto, R & Heljo, J. 1984. Helsinki, Rakentajain Kustannus Oy. 289 s. + liitt. 10 s.Abel, Enno. 2010. Ekonomisk bedömning. BELOK Totalprojekt – Energieffektivisering avbefintliga lokalbyggnader. [PDF]. Viitattu: 28.2.2011. Saatavissa:http://www.belok.se/docs/Kortrapporter/Lonsamhetsmodell.pdf. 17 s.Kurvinen, A. 2010. Korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen systematiikka.Saatavissa: http://webhotel2.tut.fi/ee/Materiaali/Evako/EE2_Diplomityo_Kurvinen.pdf.Diplomityö. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. 109 s. +liitt. 32 s.Petäjä S. & Spoof, H. 2001. Päällysrakenteen elinkaarikustannusanalyysi. TPPT 20Menetelmäkuvaus. Espoo, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 43 s. + liitteet 4 s.Renoveringshandboken för hus byggda 1950–75. 2010. Stockholm, VVS Företagen. 172 s.

×