2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
2. Eläkeuudistuksen taustaa
• Vuoden 2005 uudistus on monin osin onnistunut (mm. koko työuraan
perustuva eläkkeenlaskenta, joustavuus) ja eläkkeelle siirtymisen
myöhentyminen on tapahtunut aikanaan asetettujen tavoitteiden
mukaisesti.
• Elinajan piteneminen on jatkunut nopeana ja ennusteita muutettu.
Laskelmissa eläkemeno nousee ja maksua tulisi nostaa. Toisaalta
eläkkeen taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia.
• Suomen taloudelliset näkymät ovat olleet pitkään synkät, kilpailukyky on
heikentynyt, työllisyys heikkoa ja valtio on velkaantunut nopeasti,
kestävyysvaje on syventynyt.
• Eläkejärjestelmältä odotetaan tukea työllisyyden parantamiseen ja
julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseen, varsinkin kun myös
eläketurvan uudistamisen jatkamiselle on omat perustelunsa.
• Useimmissa Euroopan maissa eläkejärjestelmiin on tehty suuria
eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläkemenon alentamiseen
tähtääviä toimia. Suomen kestävyysvajeen takia EU:n neuvosto on
esittänyt Suomelle, että se tekee eläkepolitiikkaansa muutoksia.
2
3. Eläkeuudistukselle sovitut tavoitteet
• Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä
eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee
vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä.
(Yhteisymmärrys 3/2009)
• Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella
vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5
vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen
aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5
vuotta. (Rakennepoliittinen ohjelma, 08/2013 )
• Eläkeuudistus pienentää julkisen talouden
kestävyysvajeesta neljänneksen. (Rakennepoliittinen
ohjelma, 08/2013 )
– “Työurien pidentyminen keskimäärin kahdella vuodella nykyisestä, mikä
vastaisi vajaan neljän prosenttiyksikön kohoamista työllisyysasteessa,
pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta 1,4 prosenttiyksikköä.”
Eläketurvakeskus 3
5. Vanhuuseläkeikä
• Nyt: joustava vanhuuseläkeikä 63-68 vuotta.
• Ongelma: Alaikärajalla eläkkeelle siirtyminen on yleisin
valinta. Elinajan pidentyessä alarajan on luonteva olla
korkeampi.
• Ratkaisu:
– Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan.
– Päätösperusteinen ikärajanosto 3 kk/vuosi 1955 syntyneistä
lähtien kunnes alaikäraja on 65 vuotta (1962-1964).
– Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä nousee siten, että eläkeikäisen
elinajan odotteen ja laskennallisen työuran (aika 18 vuodesta
alimpaan vanhuuseläkeikään) suhde pysyy vakaana. 1971
syntyneille ikäraja olisi ennusteen mukaan 66 vuotta, 1994
syntyneille 68 vuotta.
– Sopimuksessa on liite, jonka mukaan alaikärajan nousun
tarpeellisuutta tarkastellaan mm. työurasuhteen (18 v.
työvoimaan kuulumisajan odote/18.v elinajan odote; 5 vuoden
keskiarvot) kehityksen perusteella.
Eläketurvakeskus 5
6. Karttumat vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen
• Nyt: kannustinkarttuma 4,5 % ikävälillä 63-68 vuotta.
Yhdistää samaan korkeampaan karttumisprosenttiin
eläkkeen kartuttamisen ja eläkkeelle siirtymisen
lykkäämisen.
• Ongelmat:
– perustuu ao. ikäisenä tehdyn työn palkkaan, ei koko työuralta
kertyneeseen eläkkeeseen, jolloin kannustavuus vaihtelee
riippuen ansaitun eläkkeen ja palkan suhteesta.
• Ratkaisu:
– Kannustinkarttuma korvataan aikaisemmin käytössä olleella
lykkäyskorotustekniikalla (0,4 %/lykätty kuukausi).
– Tekniikka on rahoituksen näkökulmasta neutraali ja parantaa
työssä jatkamiseen liittyvien kannustimien oikeudenmukaisuutta.
Eläketurvakeskus 6
7. Karttumaprosentit
• Nyt: 1,5 % karttuma 18-52 –vuotiailla, 1,9 % karttuma
53-62 –vuotiailla ja 4,5 % karttuma 63-68 –vuotiailla
• Ongelmat:
– Vaihtelevia karttumia voi kritisoida kannustinnäkökulmasta mutta ne
myös kohtelevat erilaisessa asemassa olevia palkansaajaryhmiä
lähtökohtaisesti eri tavoin työuran ajoittumisen mukaan.
– Niihin liittyvät myös iän mukaan vaihtelevat palkansaajamaksut.
• Ratkaisu:
– Karttumaprosentteja yhdenmukaistetaan.
– Siirtymäajalla 31.12.2025 asti 53-62 v. välillä karttumat ovat 1,7 %
(1960-luvulla syntyneiden suojaksi).
– Siirtymäajan jälkeen karttumat ovat kaikissa i’issä samat (1,5 %).
– Karttuma alkaa jo 17 vuoden iästä.
Eläketurvakeskus 7
8. Elinaikakerroin
• Nyt: Elinaikakerroin lasketaan kuolleisuuslukujen
perusteella kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Elinajan pidentyessä elinaikakerroin vähentää alkavaa
kuukausieläkettä.
• Ongelma:
– Jos vanhuuseläkeikää nostetaan automaattisen säännön
mukaan, elinaikakerrointa on syytä muuttaa, jottei pitenevää
elinikää huomioida kahteen kertaan (sekä eläkeiän että eläkkeen
tason kautta).
• Ratkaisu:
– Nykyisellä elinaikakertoimella jatketaan kunnes VE-ikä on
päätösperusteisesti 65 v.
– Ikärajan noustessa sen jälkeen automaattisesti jonkunlaista
elinaikakerrointa tarvitaan kuitenkin edelleen koska myös
eläkeaika pitenee.
– Elinaikakertoimen laskemisessa otetaan huomioon
eläkeikärajojen muutokset, jolloin kerroin muuttuu nykyistä
lievemmäksi. Eläketurvakeskus 8
9. Osa-aikaeläke
• Nyt: osa-aikaeläke mahdollinen 61 vuoden iästä. Tarjoaa joustoa,
ts. mahdollisuuden työnteon vähentämiseen ennen
vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
• Ongelma:
– Työnantajan ja työntekijän yhdessä sopima järjestely, jonka kustannukset
lankeavat järjestelmän yhteisesti maksettaviksi.
– Ehtojen takia vaatii työeläkelaitoksilta työtulojen seurantaa, jolloin seurauksena
raskaaksi koettua hallintoa.
– Tulorajojen takia osa-aikaeläkkeellä olevilla joskus kannustinongelmia.
• Ratkaisu:
– Osa-aikaeläke lakkautetaan.
– Sen tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, jonka voi ottaa osissa (25% ja 50%)
ja riippumatta siitä tekeekö työtä vai ei (työnteon vähentyminen on oletus).
– Osittaisen eläkkeen suuruus riippuu sen ottamisen asteesta ja ajoituksesta,
jolloin siinä on yksilölle selkeät kannustimet.
– Ennen VE-alaikärajaa otettuun OVEen tehdään varhennusvähennys (0,4 %/kk),
joka jää pysyväksi. OVEn taso on OSEa matalampi.
– Työnteon ja tulojen seurantaa ei enää tarvita, jolloin byrokratiaa vähenee ja
eläke-etuuden aiheuttamat kannustinloukut poistuvat. Eläketurvakeskus 9
10. Työkyvyttömyyseläke
• Nyt: työkyvyttömyyseläkkeen ansaittuun osaan sovelletaan
elinaikakerrointa eläketapahtumavuoden tasossa, tulevaan
aikaan ei. Tasotarkistuksiin käytetään kertakorotusta, jonka
suuruus riippuu iästä.
• Ongelma:
– Jos työkyvyttömyyseläkkeelle ei tehdä mitään, vanhuuseläkeiän noustessa
sen taso jää jälkeen.
• Ratkaisu:
– Kun vanhuuseläkeikä nousee, työkyvyttömyyseläkkeen tulevaa aikaa
nostetaan vastaavasti, jolloin tk-eläkkeen taso paranee.
– Elinaikakerroin rupeaa vaikuttamaan tk-eläkkeen tulevan ajan osaan sitten
kun elinaikakertoimen lievennys astuu voimaan
– Tällöin tk-eläkkeen taso suhteessa vanhuuseläkkeeseen kehittyy tasaisesti.
Eläketurvakeskus 10
11. Työuraeläke
• Nyt: Eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää voi päästä
työkyvyttömyyden tai työttömyyden (”putki”) kautta.
• Ongelma:
– Vanhuuseläkeiän nosto on koettu epäreiluksi pitkän työuran ja
heikon työkyvyn omaaville ”työn sankareille”, kun työkyky ei
välttämättä riitä.
• Ratkaisu:
– Jo olemassa olevien varhaiseläkereittien lisäksi otetaan käyttöön
uusi eläkelaji ”Työuraeläke”, jonka edellytyksissä otetaan
huomioon työuran pituus (38 v) ja työn raskaus.
– Työuraeläkkeen hakemiseen alaikäraja on 63 vuotta vuoteen
2030 asti.
– Työuraeläke voitaneen ratkaisutavasta riippuen myöntää
työkyvyttömyyseläkkeenä.
Eläketurvakeskus 11
12. Palkansaajamaksun vähentäminen
eläkepalkasta
• Nyt: työntekijän maksama palkansaajan
eläkevakuutusmaksu vähennetään eläkepalkasta.
• Ongelma:
– Vähentämisen logiikkaa ei ymmärretä. Koetaan
epäoikeudenmukaiseksi, että palkansaajamaksun noustessa
eläkepalkka pienenee.
• Ratkaisu:
– Palkansaajamaksun vähentäminen ei enää vähennä eläkepalkkaa
2017 lähtien.
– Tällöin eläkepalkka (ja eläke) on suurempi, millä on eläkemenoa
ja maksua korottava vaikutus.
Eläketurvakeskus 12
13. Perhe-eläke
• Nyt: lesken- ja lapseneläke, leskeneläkkeessä eläkkeen
vähennys.
• Ongelma:
– Leskeneläkkeiden osalta määräytymissäännöt, maksamisajan
pidentyminen ja rahoituksen kohdentuminen ovat olleet esillä.
– Ongelmasta tai sen suuruudesta ei ole kuitenkaan yhteistä
käsitystä.
• Ratkaisu:
– Perhe-eläkkeille ei tehdä mitään eläkeuudistuksen yhteydessä.
– Perhe-eläkkeistä toteutetaan kolmikantaisesti vuoden 2016
loppuun mennessä selvitystyö
– Mahdollisista muutoksista päätetään erikseen selvitystyön
jälkeen.
Eläketurvakeskus 13
14. Työeläkemaksut (TyEL)
• Nykytilanne: maksuista on sovittu vuoteen 2016 asti.
• Ongelma:
– Maksussa ollut nousupaine on ollut erimielisyyden kohde.
– Maksun nousulla on kielteisiä työllisyysvaikutuksia, ja nousu on
julkistaloudenkin näkökulmasta huono asia.
• Ratkaisu:
– TyEL-maksu vuonna 2016 24,4 %, johon tilapäinen
maksunalennus tasoitusmäärän mitoittamiseksi, jolloin maksu
on 24,0 %.
– 2017-2019 maksu on 24,4, %, mutta sopimukseen kuuluu
mahdollisuus EMU-puskurien käyttöön, jos se nähdään yhteisesti
tarpeelliseksi.
– 2020 eteenpäin 24,4 % maksutaso on tämänhetkisten
laskelmien perusteella riittävä pitkäksi aikaa.
– Maksutasoa arvioidaan uudestaan vuonna 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa.
Eläketurvakeskus 14
15. Ikärajat ja niiden muutokset
• Vanhuuseläkeiän alarajan nosto tehdään dian 5 mukaisesti.
• Vanhuuseläkkeen yläikäraja muuttuu alaikärajan muutosten mukana
mutta portaittain, vain täysinä vuosina (ei kk-tasolla kuten alaraja).
• Työsopimuksen mukaista eroamisikää nostetaan vastaavasti täysinä
vuosina.
• Otetaan käyttöön tavoite-eläkeikä. Tavoite-eläkeikä määräytyy
kullekin ikäluokalle iäksi, jossa elinaikakerroin ei vähennä eläketasoa.
Tavoite-eläkeikä nousee alaikärajaa ripeämmin. Tavoite-eläkeiästä
tiedotetaan työeläkeotteella.
• OVEn ikäraja nousee 62 vuoteen 2025 alusta.
• Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajamuutoksesta sovitaan erikseen
(lähtökohtaisesti 1961 –syntyneillä nousee 62 vuoteen).
• Osittaisen vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen alaikärajat nousevat
vanhuuseläkkeen ikärajanousun mukana täysinä kuukausina,
kuitenkin enintään 2 kk/vuosi), ensimmäisen kerran 2030.
Eläketurvakeskus 15
17. Toimien vaikutus nykylain mukaiseen kehitykseen
verrattuna 1/2 (vertailulaskelma vs. peruslaskelma)
• (Vanhuus)eläkkeelle siirtyminen myöhentyy.
• Työllisten määrät kasvavat.
• Työttömien määrä kasvaa.
• Varhaiseläkkeillä olevien määrä nousee.
• Eläkkeensaajien määrä kasvaa tulevaisuudessa
hitaammin.
• Elinkaarella tehdyn työn määrä lisääntyy.
• Eläkkeellä oloaika pitenee hitaammin.
• Työn ja eläkeajan välinen suhde säilyy lähellä nykyistä.
• Eläketurvaan tulee siirtymäaikoja ja ikäluokkakohtaisia
ikärajoja, eläkelajeja on myös aikaisempaa enemmän.
18. Toimien vaikutus nykylain mukaiseen kehitykseen
verrattuna 2/2 (vertailulaskelma vs. peruslaskelma)
• Eläkemeno yhteensä ja laeittain (TyEL, KuEL ja VaEL) kasvaa
hitaammin.
• Eläkevakuutusmaksun nousupaine pienenee (TyEL).
• Elinkaarella maksetaan vakuutusmaksuja pidempään (mutta
vähitellen matalammalla tasolla).
• Eläkejärjestelmän ennustettavuus paranee (sidonta).
• Työeläkevarojen sijoittamiselle sallitaan järjestelmätasolla
suurempaa riskinottoa (TyEL-yhtiöt).
• Julkisen talouden kestävyysvaje pienenee.
• Keskimääräinen eläketaso paranee.
• Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee ja erot eläkkeen
kartuttamisen säännöissä supistuvat.
• Sukupuoli- ja sukupolvivaikutukset ovat pienehköjä; 1980-
luvulla ja myöhemmin syntyneet hyötyvät uudistuksista, naiset
miehiä enemmän.
Eläketurvakeskus 18
19. Myönteiset seuraukset ja niiden ”hinta”
• Eläkeuudistuksella on tavoiteltuja myönteisiä
vaikutuksia
– Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy
– Julkisen talouden kestävyys paranee
– Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvitse nostaa
– Eläketasokin paranee
• Niiden hintana on se, että elinkaarella tehdyn työn
määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin
ilman uudistusta olisi.
Eläketurvakeskus 19