1. Työurien pituus ja eläkkeellä
oloaika 2000-luvulla
ETK:n seminaari työmarkkinatiedottajille
12.6.2013
Mikko Kautto, johtaja
Tutkimus, tilastot, suunnittelu

2. Miksi työ- ja eläkeajan pituus on kiinnostava aihe?
• Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ei mittaa työuran
pituutta.
• Työssäoloaikana maksetaan vakuutusmaksua, eläkeaikana
saadaan eläkettä. Työ- ja eläkeajan välinen suhde vaikuttaa
vahvasti eläkejärjestelmän rahoitukseen, ja julkistalouteen.
- Eläkkeelle siirtymisiän tulee nousta kolmella vuodella vuodesta 2008 vuoteen
2025 (työmarkkinajärjestöjen sopimus ja hallitusohjelma).
• Lyhyt työura tuottaa matalamman työeläkkeen kuin pitkä
työura. Jos eläkkeen lähtötaso on matala ja eläkeaika
pitkä, köyhyysriski on tuntuva.
• Erot elinajanodotteissa määrittävät osaltaan eläkeaikaa.
• Elinajan pidentyminen on nostanut esille kysymyksen työuran
pituudesta ja eläkeajasta sekä niiden välisestä suhteesta. Myös
väestöryhmien väliset erot ovat tässä suhteessa kiinnostavia.
Eläketurvakeskus 2

3. Työurat ovat pidentyneet
- Eläketurvakeskuksen laskelmat työurien pituudesta
Eläketurvakeskus 3

4. ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TYÖ-
JA ELÄKEURIEN PITUUDESTA
Etk:ssa on tutkittu työurien ja eläkeaikojen pituuksia käyttämällä
useita aineistoja ja eri menetelmiä
- ansaintarekisterit, työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto
- eläkerekisterit, väestötilaston pitkittäisaineisto rekisteriyhdistelyin
- yhteenlasketun ajan ja erilaisten odotteiden laskenta
Keskeiset julkaisut (saatavilla mm. etk.fi –sivuilta)
• Nurminen (2012) Working life expectancy in Finland – Trends
and differentials 2000-2015. ETK Reports 03/2012.
• Järnefelt, Kautto, Nurminen & Salonen (2013) Työurien pituuden
kehitys 2000-luvulla. ETK Raportteja 01/2013.
• Myrskylä, Martikainen & Leinonen (2013) Life expectancy by
labor force status and social class: Recent period and cohort
trends and projections for Finland. ETK Working papers
02/2013.

5. Toteutuneet työurat ovat aikaisempaa pidempiä
Keskimääräiset työurat eri vuosina työeläkkeille siirtyneillä miehillä ja
naisilla. *
Eläketurvakeskus 5
* Siirtymisvuoden loppuun mennessä kertynyt työ.
Vuotta
24.4
25.4
33.4
35.533.5
36.3
30.2
32.6
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
2006 2007 2008 2009 2010 2011
Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke
Kaikki eläkkeet, mediaani Kaikki eläkkeet
Lähde: Kautto & Salonen, ETK Raportteja 01/2013.

6. Työllisen ajan odotteet ovat myös pidentyneet
Työikäinen elinaika (15-64-vuotiaana) ositettuna (työllinen, työtön, työvoiman ulkop., kuollut)
15.0 15.0
33.4 34.6
3.3 3.1
12.6 11.7
9.9 12.4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Odote,vuosia
Miehet
Yli65v
Työvoimanulkopuolella
Työtön
Työllinen
Alle15v
74.1
76.7
15.0 15.0
31.2 34.0
3.5
2.8
14.7 12.8
16.6 18.7
0.0
10.0
20.0
30.0
40.0
50.0
60.0
70.0
80.0
90.0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Odote,vuosia
Naiset
Yli65v
Työvoimanulkopuolella
Työtön
Työllinen
Alle15v
81.0 83.2
Elinajanodote + 2.6 vuotta
Työllisen ajan odote + 1.2 vuotta
Elinajanodote + 2.2 vuotta
Työllisen ajan odote + 2.8 vuotta
Lähde: Nurminen ETK Raportteja 02/2012; Järnefelt ym. ETK Raportteja 01/2013.

7. Keskeisiä tuloksia työurien pituudesta
• Keskimääräinen työura oli 2011 36,3 vuotta
(mediaani). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen
yleisyys lyhentää keskimääräisiä uria.
• Eläkkeelle siirtyneiden työurat olivat noin 2 vuotta
pidempiä vuonna 2011 kuin 2006.
• Miehet ovat tehneet noin 2 vuotta pidemmät työurat
kuin naiset.
• Suurella joukolla vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on
takanaan pitkät työurat
– Yli 40 v työura 40 %:lla
– Alle 30 v työura 20 %:lla
Eläketurvakeskus 7

8. Myös eläkkeellä oloaika on pidentynyt
Eläketurvakeskus 8

9. Eläkkeellä oloaika pidentynyt erittäin nopeasti
Eläkkeellä olon kestot* naisilla ja miehillä 1980, 1987, 1997 ja
2009, vuotta.
23.7
19
13
8.5
19.7
17.2
12.7
8.7
0 5 10 15 20 25
2009
1997
1987
1980
miehet
naiset
* Keskimääräinen kokonaiseläkkeellä oloaika miehillä ja naisilla, joiden vanhuuseläke päättyi vuosina 1980, 1987, 1997 ja 2009.
Kokonaiseläkkeellä oloaikaan on laskettu sekä julkisen että yksityisen sektorin vanhuuseläkkeellä vietetty aika sekä mahdollisilla
sitä edeltävillä eläkkeillä oloaika. Perhe-eläkkeen saantia ja osa-aikaeläkkeellä oloa ei ole laskettu eläkkeellä oloaikaan. Lähteet:
ETK:n tilastolliset vuosikirjat 1982, 1989 ja 1999 sekä ETK:n eläkerekisterien perusteella lasketut kestot vuodelta 2009.

10. Miltä näyttää keskilukujen taustalla -
sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien ja
ammattiryhmien välisistä eroista
Eläketurvakeskus 10

11. Miltä työn ja eläkkeellä oloajan suhde näyttää
kun ottaa huomioon elinaikojen erot?
Lähde: Suomen Lääkärilehti 48/2011, s.3652.
• Naiset elävät miehiä
pidempään.
• Suomessa
sosioekonomiset erot
ovat suurehkoja.
• Onko eläkejärjestelmä
oikeudenmukainen?
• Yksi tapa lähestyä
kysymystä on katsoa eri
sukupuolten ja
sosioekonomisten
ryhmien työssä ja
eläkkeellä oloaikojen
odotteita.

12. Lähde: Myrskylä ym. ETK Working Papers 02/2013.
Vanhuuseläkeajassa on isoja eroja sukupuolen ja
sosioekonomisen taustan mukaan
Eläkkeellä oloajanodotteet 50 v. iässä sukupuolen ja sosioekonomisen
aseman mukaan 2007; vanhuuseläkeaika
13.2
16.3
17.7
18.9
20.8
22.4
0
5
10
15
20
25
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
Ylemmättoimihenkilöt
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
Ylemmättoimihenkilöt
Miehet Naiset
Vanhuuseläkkeet

13. Lähde: Myrskylä ym. ETK Working Papers 02/2013.
Työntekijäammateista on päädytty
varhaiseläkkeille pidemmäksi aikaa
Eläkkeellä oloajanodotteet 50 v. iässä sukupuolen ja sosioekonomisen
aseman mukaan 2007; varhaiseläkeaika
13.2
16.3
17.7
18.9
20.8
22.4
4
2.6
1.5
4.1
2.6
1.3
0
5
10
15
20
25
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
Ylemmättoimihenkilöt
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
YlemmättoimihenkilötMiehet Naiset
Vanhuuseläkkeet
Työkyvyttömyys- ja muut
varhaiseläkkeet

14. Lähde: Myrskylä ym. ETK Working Papers 02/2013.
Kokonaiseläkeajassa erot ovat siten pienemmät
Eläkkeellä oloajanodotteet 50 v. iässä sukupuolen ja sosioekonomisen
aseman mukaan 2007; kokonaiseläkeaika
13.2
16.3
17.7 18.9
20.8
22.4
4
2.6
1.5
4.1
2.6
1.3
0
5
10
15
20
25
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
Ylemmättoimihenkilöt
Työntekijät
Alemmattoimihenkilöt
Ylemmättoimihenkilöt
Miehet Naiset
Työkyvyttömyys- ja muut
varhaiseläkkeet
Vanhuuseläkkeet
17,2
18,9 19,2
23,0 23,4 23,7

15. Miltä työn ja eläkeajan välinen suhde
näyttää eri ryhmissä?
Eläketurvakeskus 15

16. Vaihe 1: Lasketaan työssäoloajat eri
sosioekonomisessa asemassa oleville miehille
ja naisille
Eläketurvakeskus 16
Työuran pituus, vuotta
Toteutunut*
keskipituus
(Ka) 50-
vuotiaalle
31.12.2007
Työllisen
ajan
odote**
50-
vuotiaalle
vuonna
2007
Arvioitu
työuran
kokonaispitu
us
(1) + (2)
(1) (2) (3)
Miehet
Ylemmät
toimihenkilöt 26,0 11,2 37,2
Alemmat
toimihenkilöt 26,9 8,9 35,8
Työntekijät 26,9 7,4 34,3
Naiset
Ylemmät
toimihenkilöt 24,7 10,8 35,5
Alemmat
toimihenkilöt 25,6 9,6 35,2
Työntekijät 23,3 7,4 30,7
* ETK:n tutkimusrekisteri. ** Myrskylä ym. (2013). Laskelmat Järnefelt, ETK.
Laskelmaan liittyvä varaus:
- Toteutunut työura haetaan v. 2007
50-vuotiaalle elossa olevalle
väestölle, jolle on löydettävissä
sosioekonominen asema.
- Odote on v. 2007 50-vuotiaalle väestölle
laskettu periodipohjainen odote.
Menetelmä- ja aineistoerojen takia
Laskelmaa voi pitää suuntaa
antavana arviona.

17. Vaihe 2: haetaan eläkeajat
Eläketurvakeskus 17
* ETK:n tutkimusrekisteri. ** Myrskylä ym. (2013). Laskelmat Järnefelt, ETK.
Eläkkeelläoloajan odote, vuotta
Varhais-
eläkkeellä**
Vanhuus-
eläkkeellä**
Eläkeajan odote
yhteensä**
(4) + (5)
(4) (5) (6)
Miehet Ylemmät toimihenkilöt 1,5 17,7 19,2
Alemmat toimihenkilöt 2,6 16,3 18,9
Työntekijät 4,0 13,2 17,2
Naiset Ylemmät toimihenkilöt 1,3 22,4 23,7
Alemmat toimihenkilöt 2,6 20,8 23,4
Työntekijät 4,1 18,9 23,0

18. Vaihe 3: Työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan
suhde sukupuolen ja sosioekonomisen aseman
mukaan
Työuran pituus,
vuotta
Eläkkeelläoloajan odote,
vuotta
Työssäoloajan ja
eläkeajan suhde
Toteutunut*
keskipituus
(Ka) 50-
vuotiaalle
31.12.2007
Työllisen
ajan
odote**
50-
vuotiaalle
vuonna
2007
Arvioitu
työuran
kokonaispit
uus
Varhais-
eläkkeell
ä**
Vanhuus-
eläkkeell
ä**
Eläkeajan
odote
yhteensä**
Koko työuran
ja vanhuus-
eläkkeellä
oloajan suhde
Koko työuran
ja koko
eläkkeellä
oloajan
suhde
(1) + (2) (4) + (5) (3) : (5) (3) : (6)
(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8)
Miehe
t
Ylemmät
toimihenkilöt 26,0 11,2 37,2 1,5 17,7 19,2 2,1 1,9
Alemmat
toimihenkilöt 26,9 8,9 35,8 2,6 16,3 18,9 2,2 1,9
Työntekijät 26,9 7,4 34,3 4,0 13,2 17,2 2,6 2,0
Naiset
Ylemmät
toimihenkilöt 24,7 10,8 35,5 1,3 22,4 23,7 1,6 1,5
Alemmat
toimihenkilöt 25,6 9,6 35,2 2,6 20,8 23,4 1,7 1,5
Työntekijät 23,3 7,4 30,7 4,1 18,9 23,0 1,6 1,3
* ETK:n tutkimusrekisteri. ** Myrskylä ym. (2013). Laskelmat Järnefelt, ETK.

19. Toimihenkilö- ja työntekijäluokituksen
taustalla on useita ammattiryhmiä – ja
kaikissa ammateissa on eri pituisia työuria
Eläketurvakeskus 19

20. Työuran pituuden tunnuslukuja
ammattiluokituksen pääryhmissä vuonna 2011
vanhuuseläkkeelle siirtyneillä palkansaajilla.*
Eläketurvakeskus 20
N Mediaani Keskiarvo Keskihajonta
Sotilaat 316 31.0 31.5 2.6
Johtajat 2 113 39.4 38.9 4.7
Erityisasiantuntijat 6 897 38.2 37.1 6.0
Asiantuntijat 7 186 39.9 38.7 6.4
Toimisto-ja asiakaspalvelutyönteijät 3 293 40.5 38.7 7.1
Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 762 38.8 37.0 7.9
Maatalous- ja metsätyöntekijät 1 885 40.2 37.9 6.6
Rakennus-, korjaus-ja valmistustyöntekijät 4 557 40.8 38.8 7.4
Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 3 645 41.0 39.2 6.8
Muut työntekijät 2 680 38.2 36.0 8.4
Ammatti tuntematon 1 717 17.5 17.4 8.7
Taulukko 7. Työuran keskipituus ammatin pääryhmissä vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle
siirtyneillä palkansaajilla (sis. osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneet).
* Sisältää osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneet mutta laskennassa ei ole huomioitu työttömyys- ja
työkyvyttömyyseläkkeiltä vanhuuseläkkeelle siirtyneitä.
Lähde: Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteriin perustuvat ennakkolaskelmat.

21. Työuran keskipituus (mediaani) 11 suurimmassa
ammatissa. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle
siirtyneet.*
Eläketurvakeskus 21
N Mediaani
Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 2 764 40,6
Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 2 467 37,8
Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 2 179 36,6
Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 1 647 41,4
Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja
korjaajat 1 551 42,1
Myyjät, kauppiaat ym. 1 549 40,6
Siivoojat, kotiapulaiset ja muut
puhdistustyöntekijät 1 498 37,4
Prosessityöntekijät 1 279 41,1
Kuljetustyöntekijät 1 235 40,6
Toimistotyöntekijät 1 231 40,1
Palvelutyöntekijät 1 178 40,5
* Sisältää osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneet mutta laskennassa ei ole huomioitu työttömyys- ja
työkyvyttömyyseläkkeiltä vanhuuseläkkeelle siirtyneitä.
Lähde: Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteriin perustuvat ennakkolaskelmat.

22. Päätelmiä työurista ja eläkeajoista
• Keskimääräinen toteutunut työura v. 2011 noin 36 vuotta
(mediaani).
• Eläkeaika v. 2009 päättyneissä eläkkeissä noin 22 vuotta.
• Suuntaa antava suhdeluku näiden perusteella: 1,6 työvuotta
yhtä eläkevuotta kohti.
• Työurat ovat pidentyneet 1990-luvun alun tilanteesta kaikilla
mitatuilla tavoilla (mittaustulokset vaihtelevat koska on eri
aineistoja, menetelmiä, ja työn määritelmiä).
• Myös eläkkeellä vietetty aika on pidentynyt.
• Työn osuus elinkaarella on vaihdellut, mutta ei viimeisen
kymmenen vuoden kehityksen valossa näyttäisi pienentyneen
(aikaisemmin kyllä).

23. Päätelmiä sukupuolten ja sosioekonomisten
ryhmien välisistä eroista
• Työurat ovat miehillä naisia pidemmät, eläkeaika naisilla
miehiä pidempi.
• Ylemmillä toimihenkilöillä työurat pidempiä kuin työntekijöillä.
• Ylemmät toimihenkilömiehet ovat pari vuotta pidempään
eläkkeellä kuin työntekijämiehet. Naisilla eläkeajan erot ovat
tätäkin pienempiä. Kokonaiseläkeajoissa sosioekonomiset erot
maltilliset, koska vanhuus- ja varhaiseläkkeet jakautuvat eri
tavoin.
• Naiset tekevät vähemmän töitä yhtä eläkevuotta kohti kuin
miehet.
• Sosioekonomiset erot sukupuolten sisällä ovat huomattavasti
pienemmät kuin sukupuolierot.
Eläketurvakeskus 23