[Alueseminaari] Pasi Rajala: Kestävän alueen määrittely
•Download as PPT, PDF•
0 likes•1,101 views
Esitetty GBC Finlandin, Raklin ja ympäristöministeriön Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa. Lue lisää: http://figbc.fi/tapahtuma/kestavat-aluesuunnittelun-tyokalut-osa-ii/
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to [Alueseminaari] Pasi Rajala: Kestävän alueen määrittely
Similar to [Alueseminaari] Pasi Rajala: Kestävän alueen määrittely (20)
More from GBC Finland
More from GBC Finland (20)
[Alueseminaari] Pasi Rajala: Kestävän alueen määrittely
- 1. Kestävän alueen määrittely GBC Finland, määrittelytyöryhmä
- 2. Lähtökohtia
- 3. Sustainable Society Index Esimerkinomainen topologiakuva kestävään yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä teemoista ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta (perustuu lähteeseen: Sustainable Society Index 2010). Aihealueiden muodostamat vaikutussuhteet ovat moninaiset eri teemojen liittyessä useaan eri teemaan ja aihekokonaisuuteen. (kuva: E. Kalliala)
- 4. Kestävän yhteiskunnan indeksin (SSI) on kehitetty kestävän yhteiskunnan säätiössä (Sustainable Society Foundation) Hollannissa. Monet asiantuntijat ovat olleet apuna indeksin kehittämisessä. Sustainable Society Foundationin mukaan tähän mennessä ei ole ollut toimivaa indeksiä, joka: 1) ottaa huomioon kaikki kestävän yhteiskunnan osa-alueet 2) on yksinkertainen, selkeä ja läpinäkyvä 3) mahdollistaa maiden välisen vertailun 4)päivitetään säännöllisin väliajoin The SSI is based on the Brundtland definition and is built up by 24 indicators. These can be aggregated into 8 categories, the 3 wellbeing dimensions and finally into one overall index. wikipedia http://www.ssfindex.com/ Elinan tutkimusaineistosta SSI
- 5. Sustainable value map laajasti käytössä oleva menetelmä, kehittäjä Chris Butters
- 6. Star communities, GBC USA https://www.starcommunities.org/uploads/rating-system.pdf Teemat: •Built environment •Climate & energy •Education, arts & community •Economy & jobs •Equity & empowerment •Health & safety •Natural systems
- 7. European smart cities http://smart-cities.eu/ Economy Mobility Environment People Living Governance
- 8. GBC Finlandin määritelmän rajaus MRL 1§ Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. •Alueiden kestävyydellä tarkoitetaan niitä alueen ominaisuuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen •Kestävällä aluesuunnittelulla vaikutetaan alueiden kestävyyteen maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja infrastruktuurin ratkaisuilla. Lisäksi voidaan välillisesti vaikuttaa alueiden ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen •Tässä keskitytään MRL:n tarkoittamaan alueidenkäyttöön, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän puitteissa ”Ympäristön suunnittelu, joka tähtää maapallon elinkelpoisena säilymistä ja ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta edistävään toteutukseen”.
- 9. Määritelmän rakentajat GBC, Kestävät alueet –toimikunta •Ilkka Halinen, pj., Timo Huhtinen, Antti Irjala, Anne Jarva, Elina Kalliala, Anne Karlsson, Teemu Kettunen, Ritva Laine, Jari Lonka, Sara Lukkarinen, Marianne Matinlassi, Jyri Nieminen, Mikko Nousiainen, Panu Pasanen, Antti Pirhonen, Pasi Rajala, Karoliina Saarniaho, Kirsikka Siik, Tuomo Sirkiä, Kirsi Sivonen, Aija Staffans, Alpo Tani, Mirja Tiitinen, Jan Tvrdy + Heli Kotilainen ja Jessica Karhu, siht. Määrittelytyöryhmä • Jari Lonka, Anne Jarva, Ilkka Halinen, Teemu Kettunen, Marianne Matinlassi, Jessica Karhu, Pasi Rajala Ramboll Finlandin asiantuntijat • Elina Kalliala, Pekka Mäkelä, Heidi Ahlgren, Eevaliisa Härö, Riina Känkänen, Kirsikka Siik, Pasi Rajala
- 10. Määritelmän rakenne ja työstäminen • Laaditaan yleismääritelmä, johon näkyviin alueidenkäytön ja sen suunnittelun kannalta keskeisimmät kestävyyden pääkriteerit • Perusjakona käytetään yleisesti hyväksyttyä kolmijakoa: • Ekologiset • Taloudelliset sekä • Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät • Lähtökohtana MRL:n 1§ - keskitytään MRL:n mukaiseen alueidenkäytön suunnitteluun • Rinnalle laaditaan kaavio, josta käy ilmi millä tavoin kestävyys ilmenee eri suunnittelutasoilla (tai alue- ja yhdyskuntarakenteen tasoilla) • Pidetään tarkemmat kolmijakoon perustuvat kriteeristöt taustalla, täsmennetään niitä edelleen ja selkeytetään niihin sisältyvää jäsentelyä – ajantasalla pidettävä ja tilanteen mukaan sovellettava osio
- 11. Taloudelliset “pääkriteerit” Sosioekonominen näkökulma Sosiaaliset/ kulttuuriset “pääkriteerit” Ekologiset “pääkriteerit” Sosioekologinen näkökulma Ympäristöekonominen näkökulma Kestävä alue Eri asiat korostuvat erilaisilla alueilla ja eri suunnittelutasoilla
- 12. Alueen ekologinen kestävyys Yhdyskuntarakenteen ekologisuus • Yhdyskuntarakenteen tiiveys tai tehokkuus– rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml palvelut) hyödyntäminen, luontoalueiden tarkoituksenmukainen säästäminen, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lisääminen ja edistäminen • ”Infraekosysteemi”, mm. hulevesien alueellinen käsittely, harmaat ja mustat vedet • Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva maankäyttö, hyötyliikunnan edistäminen • Alueen sijainti suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen, liikennejärjestelmään ja palveluverkkoon • Pienilmasto-, maaperä-, topografia yms. olosuhteet huomioiva maankäyttö Energiatehokkuus ja kestävä energiantuotanto • Olevan infrastruktuurin ja verkostojen hyödyntäminen • Rakennusten energiatehokkuus • Älykäs sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkko • Energiantuotanto perustuen kestävästi uusiutuviin energiamuotoihin, erilaisten energiantuotantomuotojen hyödyntäminen - muuntojousto eli varautuminen tulevaan, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen optimoitu käyttö • Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen liikkumistarvetta vähentämällä sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosimalla Resurssitehokkuus / materiaalitehokkuus • Materiaalivalinnat, materiaalien kierrätys, jätteiden hyödyntäminen, maarakentamisen materiaalien hyödyntäminen alueellisesti, kuljetusten vähentäminen • Rakentamisen tarpeen minimointi, tilatehokkuus (esim lämmitettävät kuutiot), optimoitu asumisväljyys • Maankäytön muutoksen hiilitase • Elinkaariajattelu, tilojen ja alueiden muunneltavuus muuttuvien tarpeiden mukaisesti • Luonnonvarojen kestävä käyttö
- 13. Alueen taloudellinen kestävyys Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen • Alueen resurssien ja vetovoimaisuuden kestävä parantaminen ja hyödyntäminen • Palvelujen säilymisen ja kehittämisen tukeminen, alueiden omavaraisuuden optimointi • Olevan infrastruktuurin hyödyntäminen • Yhdyskuntarakenteen taloudellinen tiivistäminen • Alueen tai lähialueen luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (maamassat, lähiruoka jne) Investointien ja kustannusten optimointi • Käyttökustannusten minimointi, elinkaarikustannustietoisuus • Investointien kokonaistaloudellinen kannattavuus yhteiskunnan kannalta Myönteinen aluekehitys • Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen (alueella ja alueen kehittämisen avulla koko yhdyskunnassa) • Investointien houkutteleminen • Monimuotoisen yrityskulttuurin tukeminen • Terveen kilpailun edistäminen • Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen
- 14. Alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Ympäristö Maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen • Alueen ominaispiirteiden vaaliminen, oman identiteetin luominen/vahvistaminen • Alueiden uudistaminen erityispiirteet huomioiden, elävä ja muuttuva maisema ja kulttuuriympäristö Ympäristön laatutekijät • Esteettömyys, esteettisyys, ääni- ja valomaisema, visuaalinen laatu, orientoitavuus, paikan identiteetti • Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys, ympäristön laatu, ulkoilukulttuuri / kaupunkikulttuuri, lähiluontokokemukset / urbaani elämänmuoto, ”mahdollisuus metsään” / ”mahdollisuus toriin” Asuminen ja sosiaaliset suhteet • Sosiaalista kanssakäyntiä edistävä, segregaatiota vähentävä ympäristö monipuolinen asunto/asumismuototarjonta, sekoittuneisuus ja monimuotoisuus • Asukkaiden kestäviä valintoja tuleva rakenne ja maankäyttö • Erilaisten ihmisryhmien erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioon (lapset, nuoret, työssäkäyvät, vanhukset, tulevat sukupolvet, erilaiset kulttuuritaustat, toimintarajoitteiset jne) • Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, arjen sujuvuus (palveluverkon suhde maankäyttöön ja liikennejärjestelmään, liikkumistarpeen vähentäminen) • Osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon (esim. paikallisdemokratia)
- 16. T A L O U S I H M I N E N Y M P Ä R I S T Ö Kestävä alue – ULOTTUVUUDET
- 17. Palvelut Tasa-arvoisuus Kustannukset Yhdyskuntarakenne Maisema ja kulttuuriympäristö Resurssitehokkuus Elinympäristö Ekosysteemit T A L O U S I H M I N E N Y M P Ä R I S T Ö Kestävä alue – PÄÄKRITEERIT Haitat ja riskit
- 18. Palvelut -Palveluverkko -Liikennejärjestelmä -Infrastruktuuri Tasa-arvoisuus -Esteettömyys -Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus -Eri väestöryhmät Kustannukset -Elinkaarikustannukset -Investoinnit Yhdyskuntarakenne -Eheys -Toimivuus -Joustavuus Maisema ja kulttuuriympäristö -Maisemarakenne -Rakennettu kulttuuriympäristö -Maisema- ja kaupunkikuva Resurssitehokkuus -Energia -Materiaalit -Luonnonvarat Elinympäristö -Turvallisuus -Terveellisyys -Viihtyisyys Ekosysteemit -Ekologiset yhteydet -Biodiversiteetti T A L O U S I H M I N E N Y M P Ä R I S T Ö Haitat ja riskit -Päästöt -Melu -Pilaantuneet maat Kestävä alue – TÄRKEIMMÄT OSATEKIJÄT
- 19. Aluetasot Alueidenkäytön kestävyyteen vaikutetaan eri aluetasoilla eri tavoin, esimerkiksi: Kaupunkiseutujen suunnittelussa •ohjataan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta •parannetaan sen taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja infraa, •tuetaan keskusten elinvoimaisuutta, •parannetaan palvelujen saatavuutta ja •luodaan maankäytölliset edellytykset toimivalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle. Kaupunki- tai kuntatasolla •eheytetään yhdyskuntarakennetta, •edistetään palveluverkon ja joukkoliikennejärjestelmän kytkeytymistä toisiinsa, •huolehditaan jalankulun ja pyöräilyn verkostojen kattavuudesta sekä •vahvistetaan viheraluejärjestelmää ja sen yhdyskuntarakenteellista ja ekologista merkitystä.
- 20. Aluetasot Kaupunginosa- ja aluetasolla •huolehditaan liittymisestä kaupunkirakenteeseen ja verkostoihin, •huomioidaan maankäyttöratkaisuissa alueen pienilmasto-olot, maaperä ja topografia, •luodaan edellytyksiä yhteisöllisyyteen ja omavaraisuuteen, •suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä •varaudutaan alueellisen energiatuotannon tarpeisiin. Kortteli- ja tonttitasoilla •sijoitetaan ja suunnataan rakennukset siten, että aurinkoenergian hyödyntämiselle on edellytykset, •ohjataan rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuutta sekä •huolehditaan ratkaisujen esteettömyydestä ja kulttuuriperinnön säilymisestä.
- 21. Miten edetään • Palautteen kokoaminen ja käsittely • Keskustelu ja työstäminen GBC:n puitteissa jatkuu K I I T O S !