36. Itsenäisen Suomen
ongelmia

Taustaa: itsenäistyminen ja
sisällissota
Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja
riitaisissa merkeissä (oikeisto vs.
vasemmisto)
Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui”
veriseen sisällissotaan

Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta
tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula.
36. Itsenäisen
Suomen ongelmia
Vankileirit
Kuningas vai
presidentti?
Kansakunnan
eheytys
Suhteet itään
Ahvenanmaan-
kysymys

Vankileirit:
• 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit,
ruuan puute)
• Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan
Moskovassa 1918
• SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla

Suomesta tulee kuningaskunta:
• Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta
• Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne
(Ruotsi / Venäjä)
• Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918)
• Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918)
• Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919)
Hessenin prinssi Friedrich
Karl (Väinö I) – Suomen
kuningas 67 päivää
K.J. Ståhlbergin (1919-
1925)
Kruunu Suomen ja Karjalan
kuninkaalle, Ahvenanmaan
herttualla, Lapinmaan
suuriruhtinaalle, Kalevan ja
Pohjolan isännälle

Kansakunnan eheytys:
• Punavankeja armahdettiin
• torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) ->
torppareille omaa maata viljeltäväksi
• Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille
Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.

Suomen suhteet itään:
• Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä-
Karjalassa (heimosodat)
• Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920
AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen
yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate
Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa-
alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja
Porajärven pitäjistä.

Taustaa: Mannerheimin miekkavala

Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin.
Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä
taisteluita

Ahvenanmaan-kysymys:
= Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista
Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921)
• Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi
• Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke)
Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)

Nettipätkät
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?
s=s&g=4&ag=90&t=&a=6154 (Tarton
rauha)

Tiivistelmä
Suomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa,
jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin
talouteen.
Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema
oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai
suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa
merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex
Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman
pientilan perustamisen.
Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan
Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl
valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa.
Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919-
1925).
Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa
aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan
(1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli
Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta
Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista
vapaaksi vyöhykkeeksi.

Taustaa: Viron-retken komentajat
Ekström ja Kalm

Vihkotyö: kirjoita seuraavat
kysymykset vihkoon
• 1) Mikä oli vasemmiston asema
sisällissodan jälkeen?
• 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti
kuningas?
• 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan
jälkeen?
• 4) Ahvenanmaan-kysymys?

vastustivat
Monarkiaa
• suurin osa
maanviljelijöistä ja
työväestöstä
• puolueista Maalaisliitto ja
osa nuorsuomalaisista
• sosiaalidemokraatit, joita
tynkäeduskunnassa oli
vain yksi.
kannattivat
• pääosa yläluokasta,
virkamiehistä,
sivistyneistöstä ja
ruotsinkielisistä
• puolueista
vanhasuomalaiset,
Ruotsalainen
kansanpuolue ja osa
nuorsuomalaisista.