1. Liminganlahti 1
Liminganlahden markkinointistrategia kahdeksalla siiveniskulla 2
Alueen nykytila 5
SWOT 7
Aluemarkkinoinnin organisaatio 8
Aluebrändiksi linnut 9
Asiakkaat 10
Yhteistyö Liminganlahdella 11
Liminganlahteen vaikuttavia matkailustrategioita 12
Oulun seudun matkailun master plan 12
Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 12
Suomen matkailustrategia 2020 14
Suomen matkailun uusi aluejako ja teemat (MEK) 16
Skenaariot 17
Liminganlahden markkinointistrategia
Tammikuu 2012

2. Liminganlahti 2
Liminganlahden markkinointistrategia
kahdeksalla siiveniskulla
Liminganlahti tunnetaan linnuistaan. Se on ympärivuotinen,
kotimaassa ja kansainvälisesti vetovoimainen luontokohde ja
yksi Oulun seudun matkailun kärjistä. Alue ja sen palvelut on
rakennettu kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaan.
1. Omistajuus ja toimijat
Liminganlahden ystävät ry hallinnoi Liminganlahti brändiä. Yhdistykseen perustetaan markkinoin-
tiryhmä, jonka jäseniksi nimetään yhdistyksen yhteisö- ja yritysjäseniä. Markkinointiryhmä päättää
yhteismarkkinoinnin suuntaviivoista, logon käyttöoikeuksista sekä yhteismarkkinoinnin toimenpi-
teistä. Limingan kunta tukee alueen yrittäjien tuotekehityshankkeiden käynnistämistä. Lumijoen ja
Oulunsalon (Oulun) kunnat pyritään saamaan mukaan tuotekehityshankkeisiin. Metsähallitus vastaa
luonto-osaamisesta ja asiakkaista, jotka tulevat alueelle oppimismotivaation vuoksi. Finnature tuottaa
ohjelmapalveluita kansainvälisille asiakkaile ja Jari Hannus vastaa Luontokeskuksen palvelutuotan-
nosta.
2. Ydinlupaus
Liminganlahden brändi perustuu kohtaamiseen lintujen kanssa. Lintuihin liittyvää kulttuuria sovelle-
taan kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaisesti, luovasti ja laaja-alaisesti. Lintukulttuurin on
oltava näkyvissä tavalla tai toisella kaikissa asiakkaan ja Liminganlahden kohtaamisissa – markkinoin-
tiviestinnästä matkailutuotteisiin: majoitus, ruoka, ohjelmapalvelut, ostokset, liikenne ja paketointi.
Brändinvartija on Liminganlahden Ystävät ry, jolla on valta komennella siipeilijöitä.

3. Liminganlahti 3
3. Asiakkaat
Vierailun päämotiivit ovat ovat
• vaihteluntarve (työssä ja vapaa-ajalla)
• harrastustoiminta (linnut tai valokuvaus)
• oppiminen (koululaiset tai luontoammattilaiset).
Asiakkaita tavoitellaan sekä lähialueelta, Suomesta että Euroopasta.
4. Tuotteet
Ilmaisen näyttelyn ja reitistön lisäksi alueelle tehdään kaikille kohderyhmille soveltuva, ympärivuoti-
nen, perusmuodossaan edullinen ja helposti ostettava ydintuote. Sen on oltava elämyksellinen ja sen
ympärille pitää pystyä rakentamaan eri tyyppisiä moduleita, jopa luksustuotteita. Ydintuote voi olla
esim. lintujen ruokinta ja tai vierailu piilokojulla. Nykyisiä tuotteita ovat opaspalvelut, majoitus, ruoka,
ohjelmapalvelut (=bongauskilpailu) ja tilojen vuokraus. Finnaturen Liminganlahdella toteuttamat
ohjelmapalvelut pyritään integroimaan nykyistä paremmin Liminganlahden markkinointiin. Limin-
ganlahden Ystävien järjestämää Lintukuvafestivaalia ja -kilpailua pyritään kehittämään niin, että ne
palvelevat aluemarkkinointia vuoden ympäri. Pekka Makkonen alkaa tarjota ohjelmapalveluita Limin-
ganlahdella keväällä 2012. Arjesta irtautumiseen liittyviä tuotteita pyritään paketoimaan lähialueen
käyntikohteiden, kuten Tietomaan, Hailuodon, Escurialin tai Vanhan Limingan kanssa. Myös Kuhmo,
Rokua tai Syöte voivat olla paketoinnin osana.
5. Jakelukanavat
Hyödykkeiden ja palvelujen myymälänä toimii Luontokeskus. Sen henkilökunta vastaa myös internet-
tilauksiin, sähköposteihin ja puheluihin sekä ohjaa asiakkaat tarvittaessa suoraan tuottajalle. Harras-
tuksiin ja irtautumiseen liittyvien tuotteiden varaaminen ja osin myös ostaminen tehdään mahdolli-
seksi liminganlahti.fi-sivuston ja/tai muiden mahdollisten alueella/alalla toimivien internet-kauppojen
kautta. Oppimismotivaation vuoksi alueelle tulee lähikuntien koululaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoi-
ta. Näistä asiakkaista huolehtii Metsähallitus lähinnä suoran asiakaskontaktoinnin keinoin (tuotetiedot
tai linkki pitäisi kuitenkin löytyä myös liminganlahti.fi-sivuilta). Viikko-ohjelmissa ja Internet-kaupassa
on mahdollista tehdä yhteistyötä esim. Go Arcticin kanssa, jolla sellaiset jo on.
6. Hinnoittelu
Alueella vierailu ja näyttelyyn tutustuminen on ilmaista. Maksullisten tuotteiden hinnoittelu pyritään
tekemään erilaisilla optioilla modulaariseksi, jolloin jokaisella tuotteella on ennalta määritelty listahin-
ta. Myös hintahaarukan yläpäähän pyritään saamaan moduleita. Muutoin hinnoittelussa pyritään seu-
raamaan hintakehitystä Oulun alueella, eikä ainakaan tarjoamaan tuotteita merkittävästi edullisemmin
kuin kilpailijat.

4. Liminganlahti 4
7. Markkinointiviestintä
Markkinointiviestinnästä tehdään nopeasti erillinen, tarkennettu suunnitelma, joka kattaa viestinnän
ilmeen, ydinviestit ja toimenpiteet aikatauluineen. Suunnitelman tekee Mainostoimisto Seven-1.
7A. Suhdetoiminta
Liminganlahdella on ystäviä. Heistä on pidettävä huolta. Liminganlahden ystävien toiminta ei saa
muuttua liian markkinointiorientoituneeksi, vaan myös iloisia juhlia on hyvä järjestää kerran pari
vuodessa, vaikkapa kauden päätteeksi. Tärkeimpiä ulkopuolisia kumppaneita ovat Oulun alueen mat-
kailutoimijat, paikallismedian edustajat sekä lintu- ja valokuvausasiantuntijat (jotka julkaisevat esim.
blogeja) sekä harrastusryhmät ympäri maailman. Potentiaalisia kumppaneita ovat harrastustoimintaa
tukevat tuotevalmistajat (kuten Canon, Nikon, Halti...), lintujen kanssa rimmmaavat yritykset ja brändit
(Twitter, Rovio, Nethawk, Swan...). Messuilla käydään vain kun Liminganlahden tuotepaketteja voidaan
käydä esittelemässä workshopeissa.
7B. Tiedotus
Alueella tapahtuvista tärkeistä asioista on tiedotettava vähintään paikallismediassa (tutuille toimitta-
jille, jotka pyritään saamaan Lilyn jäseniksi). Tiedotettavia asoita voivat olla uudet tuotteet ja palvelut
sekä joko odotetut tai yllättävät luonnontapahtumat. Lisäksi aukioloajoista ja näyttelyistä tiedotetaan
”menemisiä”-palstoilla ja erilaisissa tapahtumakalentereissa. Lamunkarin videoseurantakameran tai
kävijöiden ottamia korkeatasoisia kuvia on julkaistava säännöllisesti verkossa. Luontokeskuksessa kävi-
jöille on tarjottava ilmainen langaton netti ja heitä on autettava lisäämään parhaat kuvansa palveluun
(ja kommentti Tripadvisoriin). Lisäksi omalle sivustolle tehdään blogimerkintä aina heti, kun jotain
jännittävää tapahtuu, mutta kuitenkin vähintään kerran viikossa. Kuvista ja blogimerkinnöistä kootaan
(automaattisesti) kuukausittainen uutiskirje, jonka voi tilata sivustolta. Liminganlahden luontokeskus
tulee olemaan esillä Metsähallituksen luontoon.fi-sivustolla.
7C. Internet
Sivusto esittelee alueen ja sen tuotteet elämyksellisellä tavalla mm. alueelta otettuja upeita kuvia
hyödyntäen. Tuotteita voi joko varata tai ostaa verkosta. Sivusto pyrkii saamaan kävijän tilaamaan
jännittäviä luonnontapahtumia ja upeita kuvia sisältävän uutiskirjeen sähköpostiinsa. Sivusto pyritään
linkittämään ainakin 25:lle maailman parhaalle harrastusfoorumille (lintu, valokuvaus) sekä integ-
roimaan Oulun alueen merkittävimmille matkailusivustoille, suomalaisille luontoliikuntasivustoille ja
luontoon.fi-sivustolle. Sivustolle tehdään hakukoneoptimointia ja -markkinointia. Sivuston sisällön
jakamista helpotetaan sosiaalisessa mediassa, vähintään Twitterissä.
7D. Mainonta
Mainonnan päävälineenä käytetään lentokenttämainontaa sekä ulkomainontaa, jolla pyritään ohjaa-
maan 4- ja 8-tien käyttäjiä piipahtamaan Liminganlahdella. Luontokeskukseen johtavaa opastusta
kehitetään ja harhaanjohtava opastus poistetaan. Oulun matkailun yhteismarkkinoinnissa ollaan
harkinnanvaraisesti mukana (esitteet, lehdet yms.). Tapahtumien yhteydessä voidaan ilmoittaa paikal-
lismediassa. Brändimainontaa voidaan tehdä myös erilaisilla luontokeskuksesta ostettavilla Limingan-
lahti-tuotteilla (asusteet, tarvikkeet, postikortit, tarrat).
8. Aikataulut ja seuranta
Liminganlahden markkinointi-ilme ja verkkosivut uusitaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla
laaditaan markkinointiviestinnän vuosisuunnitelmat kahdelle seuraavalle vuodelle. Suurin osa muista
toimista tehdään/aloitetaan vuoden 2012 aikana. Uusien tuotteiden pitäisi olla myyntikunnossa vuo-
den 2013 lopussa.

5. Liminganlahti 5
Alueen nykytila
Suomen arvokkain lintuvesi, jossa maa kohoaa
Liminganlahti on Perämeren suurin lahti ja Suomen arvokkain lintuvesi. Se on luokiteltu kansainväli-
sesti merkittäväksi lintuvedeksi. Maankohoamisen seurauksena lahden laakeiden rantojen kasvillisuus
muuttuu. Kaislikot, niityt, ruovikot ja rantapensaikot muodostavat laajoja vyöhykkeitä.
Liminganlahdella pesii yli 100 lintulajia. Vuosittain alueella voidaan havaita 280 eri lintulajia läpimuut-
tavat linnut mukaan laskien. Alue on hanhien tärkein levähdyspaikka. Muuttoaikaan Liminganlahdella
levähtää satoja tuhansia lintuja. Alueella tavataan säännöllisesti kaikkiaan 13 Suomessa uhanalaista
lintulajia sekä 30 Euroopan unionin lintudirektiivissä 79/409/ETY mainittua lintulajia.
Liminganlahden rannoilla on useita maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia, kuten Sarkkirannan
laidun, Nenän niitty ja Virkkulan Hyrynranta.
20 000 kävijää vuonna 2010
Liminganlahdella vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää, joista muutama tuhat ulkomaalaisia. Vapaa-
ajan virkistys- ja harrastuskäytön lisäksi Liminganlahti on myös merkittävä vesilintujen metsästysalue.
Suojeluohjelmista huolimatta, metsästystä ei ole kokonaan kielletty vaan metsästystä voidaan harjoit-
taa merkityillä alueilla. Vuonna 2010 tehty kävijätutkimus valmistuu 2011. Siitä on poimittu muutamia
tietoja:
Vuonna 2010 oli 20700 käyntiä, jotka jakautuivat huhtikuun alusta syyskuun 19. päivään
• 5000 Huhtikuu (Lintukuvafestivaalipäivänä 1500 henkeä)
• 6000 Toukokuu (eniten ryhmävarauksia opastukseen)
• 2500 Kesäkuu (touko-kesäkuussa 20 Finnaturen ulkomaalaisryhmää, yhteensä n. 200 kävijää)
• 3000 Elokuu (tilaustoiminta virkistyi lomakauden jälkeen)
• 2000 Syyskuu (Lamunkarin videokameraseuranta aloitti)
50 opastetulle retkelle osallistui 1550 ihmistä, joista puolet koululaisia. Yhden intuharvinaisuuden tulo
alueelle toi satoja kotimaisia harrastajia alueelle, mutta ei Luontokeskukseen.
Aluepalvelut ja reitit usean kunnan alueella
Liminganlahden rannoille on rakennettu useita lintutorneja ja pitkospuita sekä retkeileviä ihmisiä pal-
velevia rakenteita mm. nuotiopaikkoja. Virkkulan alueen pitkospuut sopivat myös liikuntaesteisille.
Uusittu Luontokeskus
1998 rakennetun luontokeskuksen laajennus valmistuu 2012. Keskuksessa on näyttelytilojen lisäksi yri-
tysvetoisesti ylläpidetyt 30 hengen majoitustilat, kahvila-ravintola sekä kokoustilat. Liminganlahden
Ystävät ry tarjoaa opastuspalvelua. Uudistuksen myötä Liminganlahdesta tulee seudullinen luonto-
matkailun ja virkistyskäytön keskus sekä osa Metsähallituksen valtakunnallista luontokeskusverkostoa.

6. Liminganlahti 6
Tärkeimpiä tuotteita ja toimintoja
Lintukuvafestivaali ja tiedotustoiminta tuovat alueelle merkittävässä määrin kävijöitä. Muut teema-
päivät ja seminaarit eivät tuoneet juurikaan lisäkävijöitä (koululaisryhmiä lukuunottamatta).
Lamunkarin videokameraseuranta
Saarella olevaa videokameraa pystyy suuntaamaan ja zoomaamaan Luontokeskuksen näyttelytilasta.
Järjestelmä myös tallettaa materiaalia ja sitä on tarkoitus käyttää sekä opastusviestinnässä että verkko-
markkinoinnissa.
Liminganlahden lintukuvakilpailu (lintukuvakilpailu.com)
Vuonna 2010 Kilpailuun osallistui 150 kuvaajaa ja sivustolla kävi 7000 kävijää. Voittajakuvat julkistettiin
ja palkittiin Lintukuvafestivaalin yhteydessä. Kilpailulle saatiin arvovaltainen raati sekä hyviä yhteis-
työkumppaneita. Kilpailun jälkeen sivustolta löytyy ainoastaan tietoa tulevasta kilpailusta verkkosivun
ylläpito-ongelmien vuoksi.
Ryhmäopastukset ja oppaiden toiminta
Vuonna 2010 LIminganlahden ystävien organisoima opastus toimi Luontokeskuksessa huhtikuulta
syyskuulle yhteensä 92 päivänä . Etukäteeen varattavia ryhmäopastuksia järjestettiin 50 ja niille osallis-
tui 1550 ihmistä, joista puolet koululaisia.
”Bongauskilpailu”- koko päivän kestävä ryhmäohjelmapalvelu
Kolmeen osaan jaettu 85 hengen ryhmä kiersi oppaiden johdolla opastuspisteitä, joihin kuului käynti
lintutornissa, havaintotasolla sekä opastuskeskuksella. Joukkueilla oli lajilista, jolle rastitettiin päivän
aikana havaitut lajit. Ohjelmaan kuului myös ruokailu ja kahvit. Asiakkaat olivat erittän tyytyväisiä
ohjelmaan.
Liminganlahti.fi -verkkosivusto

7. Liminganlahti 7
SWOT
Vahvuudet
• Lintuparatiisi, maankohoaminen ja luontoympäristö
• Liminganlahden ystävät ry
• Hyviä tuotteita: Finnaturen tuotteet, Lintukuvafestivaali ja -kilpailu, uusittu luontokeskus, video-
seuranta, bongauskilpailu ryhmälle, opastus ja ryhmäopastus
• Erinomaisia valokuvia
• Sijainti lähellä Oulua ja hyviä liikenneyhteyksiä
• Tyytyväiset nykykävijät
• Investoinnit infrastruktuuriin
• Esteettömyys
• Ilmaisuus
Heikkoudet
• Tuotteiden puute. Asiakasvierailun ydintoiminto ajallisesti lyhyt, ilmainen, eikä koukuta palaa-
maan usein tai ympäri vuoden. Retkeily Virkkulan alueen ulkopuolella vähäistä, rengasreitti/
luontopolku puuttuu, piilokojujen tarpeeseen ei ole vastattu.
• Toimijoiden ja yritysvetoisten investointien vähyys
• Voimakas sesonkivaihtelu, jota on pahennettu Lintukuvafestivaalilla, Muut tapahtumat eivät
juuri ole vetovoimaisia
• Oulun matkailualueyhteistyötä ei hyödynnetä. Huono näkyvyys alueportaalissa (ouluon.fi)
• Alueopastus (tulo-opastus ja sisäinen opastus) on puutteellista (tai harhaanjohtavaa)
• Saavutettavuus paikallisesti: julkisen liikenteen ja polkupyöräreitin puute alueelle
• Internetsivuston rakenne. (Ei tuotteita, ei varaus- tai ostomahdollisuutta verkosta, Lintukuvakil-
pailun valokuvia tai videoseurantaa ei ole esillä, ei linkkiä sosiaaliseen mediaan...)
• Virkkulan havaintopaikka on kaukana linnuista (maankohoamisen vuoksi)
• Liminganlahden vesialueella liikkumista ei ole tuotteistettu
Uhat
• Ulkomaisen matkailun uhat (taantumat, tuhkapilvet yms.)
• Ympäristöuhat, esim. isompi öljyvahinko Itämerellä
(• Vastuunjaon epäselvyydet kautta linjan, mikäli LiLyn suunnitelmat eivät toteudu)
Mahdollisuudet
• Oulun alueen lähimatkailupotentiaali
• Pohjois-Pohjanmaalle ja Oulun seudulle suuntautuvan matkailun kehittyminen
• Venäjältä Suomeen suuntatuvan matkailun kasvu
• Matkailutuotteiden ja osaamisen tuominen esim. Lapista tai Kuusamosta tai valtakunnallisten
ohjelmien, kuten Outdoors Finlandin kautta
• Lintuihin littyvän kulttuurin hyödyntäminen laajasti (linnunradasta Angry Birdsiin...)

8. Liminganlahti 8
Aluemarkkinoinnin organisaatio
Liminganlahden Ystävät ry (Lily) omistaa aluebrändin
Liminganlahden ystävät ry ottaa vastuulleen aluemarkkinoinnin, tuotepaketoinnin ja -myynnin sekä
palkkaa vastuuhenkilön tätä varten.
Yhdistyksessä on n. 90 jäsentä. Melko monet jäsenistä ovat paikallisia ihmisiä, Limingan/Lumijoen
alueelta ja muutenkin mukana muissa alueen yhdistyksissä. Lisäksi jäsenissä on useita luonnon- ja lin-
nustonsuojelun parissa työskenteleviä/työskennelleitä henkilöitä, jotka kokevat Liminganlahden esille
tuomisen ja luonnonsuojelun tärkeäksi asiaksi. Lisäksi mukana ovat Limingan ja Lumijoen kunnat,
Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Metsähallitus, Limingan Yrittäjät, matkailuyrittäjiä, maanomis-
tajia, lintuharrastajia, luontokuvaajia, metsästäjiä ja kalastajia.
Liminganlahden markkinointiorganisaation tavoitteet
”Liminganlahden ystävät lisää Liminganlahden ja sen ympäristön vetovoimaisuutta ja tunnettuutta
sekä edistää alueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä huomioon ottaen luonnonsuojelulliset näkö-
kohdat”(ote yhdistyksen säännöistä).
1. Brändin luominen, johtaminen ja ohjeistaminen (vastuu: Lily)
• Alueen rajaus ja ydinlupauksen tiivistäminen ja viestiminen sisäisesti ja ulos
• Brändin ”look & feel” sen ylläpitäminen, kehittäminen ja epäkohtiin puuttuminen
• tuotemerkkien omistuksesta huolehtiminen (rekisteröiminen)
• Sopimukset ja muut juridiset asiat
• Brändin ja asiakkaan kohtauspisteiden määrittely (matkaa ennen, sen aikana ja jälkeen)
• Brändikäsikirjan teettäminen: edistettävä ja estettävät toimintamallit sekä konkreettiset
(kohtauspisteisiin tarvittavat) muotoilutuotteet mm. merkki, logo, slogan, värit ja brändin
moniaistiset ilmenemistavat (äänet, kosketeltavuus, tuoksu, maku)
• Tarkoituksenmukaisten markkinoinnin työkalujen teettäminen:
www-sivut, kuvamateriaali, videot, messut, esitteet, opasteet,
muu graafinen ja sähköinen materiaali (esitykset yms.)
2. Tuotekehitys ja sen tukeminen (Lily + yritykset + Limingan kunta)
• Nykyisten tuotteiden arvioinnit brändin kannalta
• Tuotekehitystyöpajoihin osallistuminen uusien tuotteiden kehittämiseksi
• Tuotekehitykseen liittyvä tiedonkeruu (asiakasodotukset) ja välittäminen (alueella)
• Lilyn oma tuotekehitys, mm. tuotepaketointi
3. Toimenpiteiden tavoitteellisuus ja resurssointi (Lily)
• Asiakkuukkuuksien ja yhteistyökumppanien määrittely, priotiteetit ja aikataulut
• Taloudellisten tavoitteiden määrittely (myynti ja asiakasmäärä)
• Toiminnallisten tavoitteiden määrittely (kehityshankkeet)
• Aikatauluttaminen ja budjetointi
4. Käytännön aluemarkkininointityö (Lily)
• Sisäinen markkinointi alueella (kokoukset, juhlat, tapahtumat...)
• Suhdetoiminta alueen ulkopuolella (matkailutoimijat, tiedotusvälineet, messut...)
• Tiedotustoiminnan organisointi
• Myynti (opastukset, tuotepaketointi)
5. Markkinoinnin seuranta (Lily)
• Tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja toimintatapojen uudelleen tarkastelu

9. Liminganlahti 9
Aluebrändiksi linnut
Aluebrändiä voidaan ajatella alueen lupauksena tai maineena, joka houkuttaa, erilaistaa ja antaa
lisäarvoa alueella vieraileville (ja toimiville). Brändiviestinnän avulla voidaan luoda odotuksia, jotka
täyttyvät alueen ja asiakkaan kohtaamisissa. Aluebrändi on yritysbrändiä ja tuotebrändiä hankalam-
min johdettava, sillä kaikkea alueella tapahtuvaa toimintaa ei voida johtaa. Liminganlahdella esim.
lintujen suojelun ja niiden metsästyksen välille saattaa syntyä ristiriitaisuutta, mikäli alueviestinnässä
valitaan jompikumpi ”puoli”.
Aluebrändin pitää siis olla tavallaan ”vetovoimainen yhteinen nimittäjä”tai sellaisten joukko. Limin-
ganlahdella tämä ydinlupaus on ”kohtaaminen lintujen kanssa”tai yksinkertaisesti ”linnut”.
Lintualueena Liminganlahti on kansainvälisesti merkittävä ja Suomessa ainutlaatuinen, joten lintujen
kohtaamiseen perustuvalla brändillä on vahva, erilaistava ja todellisuuteen perustuva sisältö. Pelkkä-
nä ulkoilu- tai retkeilykohteena alue ei ole kovinkaan poikkeuksellinen edes Pohjois-Pohjanmaan tai
Oulun mittakaavassa. Toisaalta laakea ja avara merenrantamaisema on tälle maailmankolkalle tun-
nusomainen ja jollakin tasolla omittavissa. Maankohoaminen antaa alueen tarinaan lisäväriä – ja on
osasyynä alueen linnustonkin rikkauteen.
Jotta brändi saataisiin eläväksi, lintuja tulee käyttää kaikissa kohtauspisteissä asiakkaan kanssa tuot-
teista viestintään ja työasuista rakennettuun ympäristöön. Lintujen on siis oltava mukana riippumatta
siitä, onko asiakas varsinaisesti kiinnostunut linnuista tai ovatko linnut asiakkaan pääasiallinen moti-
vaatio tulla alueelle.
Kapeasti ajatelluksi ”pelkäksi lintualueeksi”profiloituminen saattaa olla riski, mikäli ”tavalliset”kävijät
kokevat, että heiltä vaaditaan erityistä lintutietämystä tai osaamista, eivätkä he sen vuoksi ”uskalla”
tulla tai pitävät aluetta mielenkiinnottomana. Riskiä voidaan pienentää käyttämällä hyväksi arkipäi-
väistä, rikasta lintuihin liittyvää kulttuuria: muniminen, pesänrakennus, untuvat, sulat, lentäminen,
laulu, parvet. Pitää ottaa käyttöön todellinen lintuperspektiivi.

10. Liminganlahti 10
Asiakkaat
Potentiaali
• Oulun seudulla 200 000 asukasta
• Maailmassa 70 miljoonaa lintuharrastajaa, Euroopan tärkeimmillä markkina-alueilla 2,5 miljoo-
naa, Suomessa 10 000
• Kuvausharrastajien määrä nousee
• Charter-lennot Ouluun
• Liminganlahti on esteetön matkailukohde
Aiemmin valitut kohderyhmät:
• Seudun asukkaat
• Koululaiset
• Kotimaiset luontomatkailijat
• Ulkomaiset lomamatkailijat (charter)
• Ulkomaiset lintuharrastajat ja luontokuvaajat
• Yritysasiakkaat (kokous & virkistys)
Strategiatyötä varten tehdyssä kyselyssä tärkein ryhmä vaihteli vastaajasta riippuen ja lisäksi ehdotet-
tiin kohderyhmiksi:
• Erityis- ja vammaisryhmät(virkistystoiminta)
• Ympäristöhallinto ja kv organisaatiot
• Kotimaiset lintuharrastajat
Ulkomaiset kohderyhmät nähtiin ostovoimaisimpana ja yllätyksettömästi koululaiset ostovoimattomi-
na. Yllätyksellisesti myös seudun asukkaiden ostovoima arvioitiin pieneksi tai hyvin pieneksi.
Kävijätutkimuksen mukaan tärkeimmät aktiviteetit olivat:
• Lintuharrastus
• Virkistäytyminen
• Luonnon tarkkailu
• Luonnosta nauttiminen
Em. aktiviteetteja voi pitää myös tutkimukseen vastanneiden asiakkaiden tärkeimpinä motiiveina tulla
alueelle. Näitä voidaan edelleen ajatella tarpeina, joita alueella vierailu tyydyttää. Matkailuun yleisesti
liittyvä vaihteluntarve (työssä ja vapaa-ajalla) vaatii tyydyttyäkseen kontrastia (erilaisuutta nykytilas-
ta). Harrastustoimintaan (linnut tai valokuvaus) liittyy voimaakkaasti pätemisen ja arvostuksen saa-
vuttaminen. Oppiminen (koululaiset tai luontoammattilaiset), täyttää itsensä kehittämisen tarvettta.
Tarpeiden tyydyttämiseksi:
• Liminganlahden tulisi olla rilainen, omaperäinen, leikkisä ja mielikuvituksellinen luonnonympä-
ristö, jossa on mahdollista kokea moniaistisesti asioita, joiden kokeminen ei ole arjessa mahdol-
lista (kontrasti)
• Alueen pitäisi mahdollistaa ja tukea erilaisten yhteisöjen sosiaalista toimintaa ja jopa keski-
näistä ”nokkimisjärjestystä”: olisi luotava toimintamalli, joka mahdollistaa pätemisen ja arvos-
tamisen. Esim Lintukuvakilpailu on hyvä esimerkki tästä. Toiminnan olisi kuitenkin hyvä olla
ympärivuotista ja mahdollista ”jokaiselle”, kuten vaikkapa lintujen ruokinnan tuotteistaminen
monitasoiseksi. Liminganlahden ytimessä voi myös olla guruja, jotka omalla esimerkillään veto-
avat alansa harrastajiin.
• Myös oppimiseen voisi luoda toimintamallin, joka auttaa oppijaa ymmärtämään oman kehitys-
tasonsa ja polun eteenpäin.

11. Liminganlahti 11
Kävijätutkimuksen satoa
• Liminganlahdella kävi vuonna 2010 arvioiden mukaan 20 000 ihmistä. Kävijätutkimukseen
saatiin 286 vastausta.
• Liminganlahdella käy eniten pieniä seurueita (2-5 hlöä) – 52 % kävijätutkimukseen vastanneis-
ta. Yli 6 henkilön ryhmissä liikkui 41 % vastanneista, yksin vain 7 %. Useimmiten saavuttiin oman
perheen kanssa. Kävijöistä 65 % oli käynyt Liminganlahdella aiemminkin.
• Vastaajista valtaosa oli suomalaisia (95 %). Heitä tuli eniten Oulun seudulta, ja suurin osa vastaa-
jista oli päiväkävijöitä. 60% vastaajista ilmoitti Liminganlahden olleen matkan ainoa tai tärkein
kohde. Yli 30 %:lle Liminganlahti oli yksi kohteista, useimmiten muut kohteet olivat Hailuoto ja
Vanha Liminka. Suomalaisten lisäksi vastaajien joukossa oli saksalaisia, italialaisia, ruotsalaisia,
englantilaisia, yhdysvaltalaisia ja espanjalaisia.
• Vastanneista 57 % saapui Liminganlahden alueelle toukokuussa.
• Vastanneiden keskiäikä oli 50 vuotta.
• Kolmasosalle tärkein syy tulla aluelle oli lintuharrastus. Muista syistä virkistäytyminen, luonnon
tarkkailu ja luonnosta nauttiminen olivat merkittävimmät.
• Alueen kävijöiden rahankäytön paikalllistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 390 000 euroa
ja viisi henkilötyövuotta. Keskimäärin kävijät kuluttivat alueella 23 euroa käyntiä kohden.
Yhteistyö Liminganlahdella
Liminganlahden ystävät toimii sekä sisäisen että ulkopuolisen yhteistoiminnan keskuksena. Kaikki
Liminganlahden ystävät tulisi saada jäseniksi. Sisäisten yhteistyökumppanien ydinryhmä voidaan mää-
ritellä yhteisöinä, jotka toimivat Luontokeskuksessa (nykyiset ja mahdolliset uudet). Nykyiset ydintoi-
mijat on lueteltu tämän dokumentin alussa.
Tärkeimmät ulkopuoliset sidosryhmät
Liminka
• Limingan kunta
• Limingan yrittäjät
• Limingan kunnan matkailu-
toimialaan liittyvät toimijat
(yritysluettelo löytyy kunnan
verkkosivuilta) näitä ovat mm:
• Vanha Liminka, mm. Limingan
taidekoulu
• Tiinamari keramiikkapaja
• Alakestilän Arboretum
• Kukka ja Eläinpuisto Escurial
• Värminkosken leirintäalue
• Vihiluodon kalakauppa &
keittiö
• Ratsastuskoulu Tuomikosken
Ratsutalli
Lumijoki
• Lumijoen kunta
• Lumijoen matkailutoimialaan
liittyvät yritykset (luettelo löy-
tyy kunnan verkkosivuilta)
• Jahtitorvi Fasaanisafarit
• Snowriver Tours
• Lumian Ky
• Junkkosen savusauna
• Hentilän rantamökit
• Majatalo Sippa
• Erä ja Elämys
• Lumijoen Urheilutalo
• Varjakan kyläyhdistys ry
Oulu (ja Oulunsalo)
• Oulun Matkailu Oy ja Oulun
seudun matkailuyritykset
• Business Oulu
• Oulun seudun oppaat
• Oulun lentoasema
Oulun alueen ja Pohjois-Poh-
janmaan matkailukohteet
Nämä löytyvät alueiden mat-
kailustrategioista, jotka ovat
lyhyesti esitettynä seuraavilla
sivuilla.

12. Liminganlahti 12
Liminganlahteen vaikuttavia matkailustrategioita
Matkailu on toimialana luonnostaan verkostoitunutta. Verkostoyhteiskunnassa yritysten strategiat
linkittyvät toisiinsa. Ei ole enää yhtä strategiaa, ne ovat muuttuneet strategioiden verkoiksi. Yrityksen
valitsemaan strategiaan vaikuttaa niin asiakkaiden, alihankkijoiden kuin sidosryhmienkin strategi-
at. Verkostoimainen toiminta mahdollistaa päällekkäisten toimintojen karsimisen ja voimavarojen
siirtämisen lisäarvoa tuottavaan ydinliiketoimintaan, joka jokaisella verkoston jäsenellä on erilaista
ja toisiaan tukevaa. Verkosto siis lisää yhteistoimintaa ja samalla vähentää kilpailua verkoston sisällä.
Samalla se edellyttää toimijoilta erikoistumista.
Oulun seudun matkailun master plan
Oulun seudun matkailun visio 2020
Oulun seutu on vieraanvarainen ja houkutteleva pohjoiseurooppalainen keskus, joka tarjoaa matkaili-
jalle vilkkaan kaupunkiseudun tapahtumat ja palvelut, rikkaan kulttuuritarjonnan sekä meren, metsän,
joen, järven ja tunturin elämykset. Tilaa! Valoa! Pohjoista voimaa
Oulun seudun matkailun kohderyhmät
Koti- ja ulkomaiset yritysvieraat, kokous- ja kongressimatkustajat ja perheet sekä ulkomaiset teema- ja
harrasteryhmät sekä kiertomatkailijat (fly & drive).
Toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen osaalueeseen:
1) Palvelutarjonta ja infrastruktuuri: Oulun seudun vesiympäristön ja – aktiviteettien kehittä-
missuunnitelma, VIVA – toimenpidesuunnitelman laatiminen, majoituskapasiteetin lisääminen,
kokous- ja kongressimatkailun kasvattaminen, matkailua palvelevan tieto- ja viestintätekno-
logian kehittäminen, Junaliikenteeseen kaksoisraide, Bussiliikenteen kehittäminen, pyöräilyn
edistäminen (lisäksi jo toiminnassa olevat: Oulun lentoliikenteen kehittäminen, alueellinen tuo-
tekehitys-, myynti- ja markkinointihanke ja Oulun ydinkeskustan kansainväliset tapahtumat).
2) Koulutus, tutkimus ja kehitystyö: Laatutonni – valmennuksen käynnistäminen, Oulun seudun
matkailufoorumi, koulutuksen ja tutkimuksen koordinointi, koulutustoimenpiteiden operointi
oppilaitosten kautta.
3) Yhteismarkkinointi
Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia
Pohjois-Pohjanmaa ei ole nimenä matkailullisesti tunnettu maakunta, sillä maakunnan matkailu on
keskittynyt tunnettuihin keskuksiin, joiden tuotteet, vahvuudet ja kohderyhmät ovat hyvin erilaisia.
Nämä neljä keskusta ovat menestyviä, ympärivutosia ja kansainvälisiä:
• Ruka
• Kalajoen hiekkasärkät
• Oulu
• Iso-Syöte
• Oulun ja Kalajoen kansainvälistyminen toteutetaan Finwest-suuralueyhteistyön ja alueiden
omien strategioiden kautta.
• Matkailukeskusten tulee verkottua alueellaan. Myös maaseutukohteiden tulee verkostoitua
keskusten kanssa.
• Korkeatasoista mökkikapasiteettia lisätään kysyntää vastaavaksi
• Myyntiä tehostetaan alueellisten myynti- ja markkinointiorganisaatioiden kautta
• Ostamisesta tehdään helppoa Internetin kautta
• Saavutettavuuden parantaminen (Oulun lentokenttä)

13. Liminganlahti 13
POHJOIS-POHJANMAAN MATKAILUSTRATEGIA
19 Matkailu kasvaa ja kansainvälistyy


  






























 
  






























 
  












14. Liminganlahti 14
• Oulun kaupunki voisi toimia lähialueen matkailuyritysten yhteistyöfoorumina muutenkin kuin
markkinointiyhteistyössä (Rokua, Kierikki, Hailuoto, Liminganlahti)
• Vastuutahoina yritykset ja matkailuyritykset mahdollisimman tiiviillä yhteistyöllä julkisen ja yksi-
tyisen sektorin välillä.
Toimijat ja vastuut
• Pohjois-Pohjanmaan liitto on matkailun alueorganisaatio, jossa on nimetty vastuuhenkilö.
Liitto koordinoi mm. yhteistyötä alueorganisaatioiden ja MEKin kanssa ja järjestää matkailupar-
lamentin vuosittain.
• Oulun yhteismarkkinointia hoitaa Oulun Matkailu Oy, joka mm. ylläpitää ouluon.fi-sivustoa
• Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus tarjoaa pk-yrityksille asiantuntijapalveluita. Yritysosasto
rahoittaa yritysten ja niiden toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Maaeutuosasto kehittää
maaseudulla toimivia yrityksiä ja maaseutuympäristöä.
• Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus huolehtii luonnon viihtyvydestä, riskittömyydestä
sekä matkailua palvelevien rakenteiden tuottamisesta.
• Metsähallituksen matkailuun liittyvät avain- tehtävät ovat: kansallispuistojen ja muiden
valtion suojelualueiden hoito, valtion mailla olevat retkeilypalvelut, luonto- ja retkei- lyopastus,
sekä metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneluvat valtion alueille. Lisäksi tehtävänä on mm. edis-
tää kestävää luontomatkailua.
• Kauppakamarin matkailuvaliokunta kehittää alan toimintaedellytyksiä ja edistää yhteistyötä.
• Oppilaitokset suuntaavat koulutusta alan tarpeisiin
• Kuntien roolina on matkailun toimintaympäristön kehittäminen yhdessä yritysten kanssa, kaa-
voitus, tarvittaessa matkailuneuvonta, yhteismarkkinointiin osallistuminen
• Matkailuyritykset kehittävät, myyvät ja markkinoivat tuotteitaan sekä osallistuvat yhteimark-
kinointiin esim- matkailuyhdistyksen jäsenmaksulla
Taloudelliset tavoitteet
Matkailutulo nousee 767 miljoonaan euroon vuoteen 2013.
• Kotimaan matkailutulo 369,4 milj. €
• Ulkomainen matkailutulo 185,2 milj. €
• Oman mökin käyttö ja työajan matkat 212,4 milj. €
Suomen matkailustrategia 2020
Työ ja elinkeinoministeriön laatiman strategian keskeinen ajatus on, että Suomen matkailun tunnus-
tettuja vahvuuksia vahvennetaan ja matkailukeskittymissä olevia kasvuhakuisia ja verkostoituneita
yrityksiä autetaan menestymään. Tavoite on lisätä nimenomaan ulkomaista matkailukysyntää.
Suomen matkailun vahvuudet ovat ainutlaatuinen asema Venäjän naapurina, vetovoimaiset
matkailualueet (esimerkiksi Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi, ml. Kuusamo) sekä
matkailukeskittymien palvelujen monipuolisuus. Heikkouksia ovat saavutettavuus yleensä,
tuntemattomuus ja korkea hintataso.
Kansainvälisen matkailun ennustetaan alkavan kasvaa taas taloustaantuman aiheuttaman notkahduk-
sen jälkeen. Eri ennusteiden mukaan kansainvälisen matkailun vuosittainen kasvu 2010–2020 vaihte-
lee 2 ja 3 prosentin välillä. Matkailun kasvu vaatii matkailualalta uudistumista ja palvelujen tuotannon
tehostamista. Kasvua tukevia trendejä ovat vaurauden kasvu ja se, että vapaa-aikaan käytetyn rahan
osuus kulutuksesta kasvaa. Myös aineettoman, erityisesti palvelujen ja elämysten kulutuksen osuu-
den arvioidaan lisääntyvän suhteessa materiaalisen kulutukseen. Suurin yksittäinen muutostekijä on
ollut vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi, ja sitä seurannut taantuma, minkä vuoksi
kansainvälinen matkailu mm. Suomeen, on vähentynyt. Suhdanteen kääntyessä myös matkailijamää-
rät lähtevät nousuun. Taantuman aiheuttaman notkahduksen ei oleteta muuttavan matkailukysynnän
rakenteita pysyvästi.

15. Liminganlahti 15
Kolme vahvistunutta perustrendiä
Matkailualan trendeistä kartoitettiin niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet matkailualan
kehitykseen edellisen strategian valmistumisen eli vuoden 2006 jälkeen. Näitä ovat:
1. Ympäristötietoisuuden korostuminen
Suomeen suuntautuvan matkailun vahvuus on ollut koskematon ja puhdas luonto. Matkailualuei-
den maisemalliset arvot on myös otettava huomioon kaikkien elinkeinojen toiminnassa. Suurim-
pia riskejä ovat erilaiset ympäristökatastrofit.
2. Asiakasryhmien pirstaloituminen
Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja he ovat vauraampia, kulutuskykyisiä, aktiivisia ja vaativaa asia-
kasjoukkoa, jolla on aikaa matkustaa. Sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryh-
mät vaativat erilaisia palveluita, eikä heitä voi käsitellä yhtenä markkinana. Tämä edellyttää herkkyyttä
tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttä-
jä- ja kysyntälähtöisesti.
3. Internetin merkityksen kasvu
Internetpohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti,
tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille.
Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymisistä entistäm tehokkaammin.
Matkailualan on otettava huomioon kuluttajien entistä näkyvämmät kuluttajapalautteet.
Suomeen suuntautuvan matkailun lisääminen
Yrityksiä halutaan ohjata:
• Verkottumaan ja toimimaan matkailukeskittymissä
• Kehittämään sähköisiä järjestelmiä
• Tekemään tuotepohjaista yhteismarkkinointia alueittain yhdessä MEKin kanssa
• Käyttämään asiantuntija-apua ja tuottamaan korkeatasoisia ja uutuusarvoa sisältäviä ratkaisuja
• Tuottamaan teemapohjaisia tuotteita ja palveluita
• Tekemään yhteisvientihankkeita
• Huomioimaan kestävä kehitys, esim. energia ja jätehuoltoratkaisuissa
• Kehittämään uusia kuluttajan kestäviä valintoja tukevia ratkaisuja
Julkisia toimijoita halutaan ohjata:
• Kestävän kehityksen huomoimiseen yhdyskuntarakentamisessa. (kaavoitus, liikenne, reitit,
energia)
• Matkailun koulutustarjonnan kehittämiseen (toinen aste)
• Lisäämään työperäistä maahanmuuttoa ja suuntautumista matkailualalle
• Kehittämään ja ylläpitämään alueellisia erityispiirteitä huomoioivia ja välittömästi matkailun
toimintaedellytyksiä parantavaa infrastruktuuria
• Kehittämään alan tilastointia ja tuottamaan alan ennakointitietoa. Itä-Suomen yliopistoon
perustetaan valtakunnallinen tutkimustietokanta.
• Tekemään elinkeinolähtöistä tutkimustoimintaa
Matkailumarkkinoinnin vahvistamiseksi kansainvälisesti (vastuussa MEK)
• Tehdään kansainvälisiä yhteishankkeita alue-, teema tai tuotepohjaisesti
• Suomen maakuvaa koordinoidaan Finland Promotion Boardin avulla UM:n johdolla
• Edistetään kokous- kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailua (MEK, FCB, alueet ja yritykset)
• Pyritään samaan suuria kansainvälisiä liikunta- ja kulttuuritapahtumia Suomeen (yhdistykset,
elinkeino- ja matkailutoimistot, OKM vastaa tukemisen linjauksista)

16. Liminganlahti 16
Elinkeinopoliittiset pyrkimykset:
• Arvonlisäveron pitäminen eurooppalaisittain kilpailykykyisenä
• Matkailuyritysten sähköveron laskeminen teollisuusyritysten tasolle
• Energiatehokkuuden ja ympäristöteknologioiden edistäminen verotuksellisesti
• Reuna-alueita syrjivien ylikansallisten (lento-) verojen vastustaminen
• Helsingin lentokentän ja rautatieasemien kehittäminen ja syöttöliikenteen sujuvoittaminen
• Lapin ja Järvi-Suomen rataverkon nopeuttamiseen investointi
• Reitti- ja tilausliikenteen kehittäminen
• Lentokenttämaksujen määräaikainen alentaminen uusien reittien saamiseksi Suomeen (Finavia)
• Lentoyhtiöiden markkinointituki
• Koulujen talvilomien tasaisempi jaksottaminen viikoille 7–11 (nyt 8–10)
• Koulujen kesälomien siirtäminen kahdella viikolla ( kesäkuun puoliväli – elokuun loppu)
Suomen matkailun uusi aluejako ja teemat (MEK)
Suomen lupaus matkailumaana
Suomi on matkailijalle uniikki vaihtoehto valtavirran ulko-
puolelta. Maa, jossa intohimo ja tinkimättömyys näyttäytyvät
poikkeuksellisella tavalla –ja ennen kaupallisuutta.
Suomen hintastrategia
Kysyntä polarisoituu, eli keskihintaisia ja -laatuisia tuotteita ei haluta ostaa. On tarjottava joko todella
edullisia tai todella uniikkeja tuotteita ja palveluita. Suomen kohdalla luonnollinen ja ainut vaihtoehto
on jälkimmäinen.
Suomen markkinointiteemat
VisitFinlandin ydinarvoihin perustuen on Suomelle kehitetty markkinointiteemat, jotka ovat motiivi-
pohjaisia ja näin lähempänä matkailijoiden ajatusmaailmaa:
• Silence, please: mökkeily, luonto, hyvinvointi, sauna
• Wild & free: safarit, lumi ja jää, veneily/melonta
• Cultural beat: musiikki, tavat/perinteet,suomalainen ruoka, joulupukki.
Suomen aluejako ja profiilit
Suomen kansainvälisen markkinoinnin käyttöön tehty aluejako on
yksinkertaistettu, jotta matkailijalle muodostuisi käsitys Suomesta
matkailumaana. Kuluttajan näkökulma ja motiivipohjaisuus ovat
punaisena lankana. Alueen strategista profiilia ja vetovoimatekijöitä
kiteytettäessä kannattaa keskittyä asioihin jotka tekevät alueesta
uniikin ja houkuttelevan suhteessa muihin maihin, ei ainoastaan
suhteessa muihin Suomen alueisiin. Alueiden profiilit ovat yksinker-
taistuksia, viestin kärkiä, jotka pyritään saamaan läpi kv. markkinoin-
nissa. Tämä ei tarkoita sitä, että alueiden matkailutuotteita ei voisi
kehittää monipuolisesti.
A Lapland
B Lakeland
C Coastal area & archipelago
D Helsinki region
Alueiden profilointi
A) Lapland
B) Lakeland
C) Coastal area &
D) Helsinki regio
Suomen kansainvälisen
käyttöön tehty aluejako
jotta matkailijalle muodo
Suomesta matkailumaa
aluejako ei palvele tätä t
A
D
B
C

17. Liminganlahti 17
Oulu ja Liminganlahti kuuluvat saariston ja rannikon alueeseen,
jonka pääteema on cultural beat
”Tuhansien saarien seassa vesillä liikkuja pääsee kokemaan
jotain sellaista mitä ei mistään muualta löydy. Kauniiden sata-
mien ja majakkasaarten ohella alueella on useita kulttuurihis-
toriallisesti merkittäviä kohteita. ”
Vetovoimatekijät ja avaintuotteet / Top key words:
• Saaristo (Island hopping)
• Majakat
• Risteilyt
• Arkkitehtuuri ja kulttuurihistoria (esim. vanha Rauma, Turun Linna)
• Luontoaktiviteetit: pyöräily (esim. Saariston rengastie), mökkeily, veneily, retkeily, kalas-
tus, eläinten tarkkailu
• Muumimaa
Outdoors Wildlife tarjoaa apua tuotekehitykseen
Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on
koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään lisää ja entistä parempia ohjelma-
palveluita. Sen antamat tuotesuositukset palvelevat matkailuyrittäjää tuotekehityksen apuvälineenä
kansainvälisille markkinoille tähdättäessä. Suositukset on luotu kalastus-, vaellus-, pyöräily-, melonta-,
wildlife- ja hevosmatkailutuotteille. Näiden lisäksi pätevät MEKin vientikelpoisuuden kriteerit.
Skenaariot
Liminganlahden tulevaisuutta voidaan tehdä ymmärrettäväksi tarinamuodossa. Lyhet tarinat pyrki-
vät kuvaamaan vierailua kohderyhmään kuuluvan henkilön tai ryhmän näkökulmasta. Tässä esitetyt
pari tarinaa on tehty parhaan ymmärryksen mukaan, mutta niissä on luonnollisesti virheitä ja vääriä
kuvitelmia. Virheet eivät kuitenkaan ole oleellisia. Oleellista on se, miten tarinat kuvaavat vierailun
eri vaiheita ja miten Liminganlahden organisaatiot voivat vastata asiakkaiden tarpeisiin vierailun eri
vaiheissa. Tarinat voivat toimia myös tuotekehityksen apuna. Tarinoissa pyritään vastaamaan mm.:
Kuka asiakas on?
• Harrastuksia, elämäntapaa, arvostuksia
Mitä tapahtuu ennen matkaa?
• Miten asiakas kohtaa markkinointiviestintää?
• Missä ja miten kohtaa myyjän? (Puhelimessa, myymälässä, kentällä, internetissä)
• Mitä asiakas ostaa ennen matkaa?
Mitä tapahtuu matkapäivän aikana?
• Millä ja milloin saapuu paikalle?
• Aamupäivä (miten toimii, liikkuu, ostaa)
• Iltapäivä (miten toimii, liikkuu, ostaa)
• Ilta (miten toimii, liikkuu, ostaa)
• Yö (miten toimii, liikkuu, ostaa)
• Viipymä ja miten poistuu paikalta?
Mitä tapahtuu vierailun jälkeen?
• Miten jakaa kokemuksen matkan aikana tai jälkeen?
• Mitä asiakas ostaa matkan jälkeen?

18. Liminganlahti 18
KOTIMAINEN PERHE: Peltoset Oulusta pääsiäisretriitissä
Oululaiseen Peltosen perheeseen kuuluu ICT-alan insinööri
Markku, 35 v., sairaanhoitajana työskentelevä Terhi, 33 v. sekä
8-vuotias Anselmi ja 3-vuotias Silja. Markku harrastaa lukemis-
ta ja kokkausta, Terhi kutomista ja zumbaa kun ehtii. Anselmi
on aloittanut jääkiekon, Siljan kiinnostuksen kohteet näyttä-
vät viittaavan tanssimiseen. Lienevätkö äidin zumba-geenit
pelissä?
Peltoset viihtyvät Oulussa kaupungin luonnonläheisyyden vuoksi. Heidän puutalonsa sijaitsee tiheästi
asutulla omakotialueella, mutta onneksi luontoon pääsee, kun istahtaa autoon ja ajaa muutaman kilo-
metrin. Arki on kiireistä, ja päivät kuluvat työpaikan, tarhan, ruokakaupan ja Anselmin jääkiekkoharras-
tuksen väliä juostessa. Yhteistä rauhallista aikaa on harvoin, ellei sitä tietoisesti järjestä.
Nyt oli pääsiäinen tulossa – mitä mukavaa tehtäisiin, kun kerrankin on tilaisuus? Kalevassa oli juttu
Liminganlahdesta, jossa odotettiin jälleen tuhansien lintujen kevätmuuttoa. Liminganlahti… eipä
ollut tullut sielläkään käytyä. Kuka nyt kotiseutunsa nähtävyyksiä katselisi? Vaikka paikan kylttiä ei
kyllä voinut olla huomaamatta: jumalattoman kokoinen hanhi siivet levällään tien varrella. Samassa
lehdessä oli pikkuilmoitus: ”Päivän pääsiäisretriitti perheille Liminganlahden lintuparatiisissa”. Pientä
rauhoittumista tässä kaivattiinkin. Markku meni www.liminganlahti.fi-sivuille. Myös Terhi kiinnostui, ja
niin napsahti pääsiäisretriitti ostoskoriin.
Ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna Peltosten volkkari suuntasi kohti Liminganlahtea. Mukaan oli
pakattu netin ohjeistuksen mukaan lämmintä ulkovaatetta ja kumisaappaat – muu kuului retriitin hin-
taan. Kauppareissulla oli annettu sen verran periksi, että Anselmi ja Silja olivat kumpikin saaneet isot
pussit minisuklaamunia matkaevääksi.
Kohdetta lähestyttäessä pellistä taotut kurkipatsaat osoittivat nokillaan suunnan luontokeskukselle.
Muutama muukin perhe oli liikkeellä samassa tarkoituksessa. Luontokeskuksen pihalla retriittiläiset
otti vastaan pääsiäisnoidaksi pukeutunut opas. Noidalla oli korppi olkapäällään, ja päälaella linnunpe-
sä. Noita tarjoili vierailleen taikajuomaa: kuumaa mustikkamehua munanmuotoisista posliinikupeista,
joissa olevissa rei’issä oli pillit. Juoma saisi unohtamaan kiireet.

19. Liminganlahti 19
Noita johdatti joukkion sisälle pieneen huoneeseen, jonka koko katon peitti aidon näköinen, mutta
valtava lentävä hanhi – samanlainen kuin Liminganlahden ulkomainoksessa. Nyt he kaikki olivat lin-
nun siipien alla. Taustalla kuului hiljaa luontoääniä. Istuimina oli mätässaroja. Kaikki istuutuivat. Noita
alkoi kertoa tarinoita linnuista, siitä miten linnut edustavat ihmiselle toivoa, turvaa ja uudestisynty-
mistä. Hän kertoi pyhästä laulujoutsenesta, jonka siiven päälle muinaissuomalaiset hautasivat pienet
lapsivainajansa. Hän kertoi egyptiläisten feenikslinnusta ja venäläisten tulilinnusta, jolla on parantava
voima.
Sitten puettiin lämmintä ylle ja lähdettiin ulos. Rantaheinikossa retriittiläisiä odotti huovuttamalla teh-
tyjä isoja linnunpesiä. Jokainen sai oman pesän, jonne käpertyi huovan alle. Noita kehotti sulkemaan
silmät ja keskittymään luonnon ääniin, kuuntelemaan jokaista vuorollaan. Noita ohjasi rentoutushar-
joituksen, jossa käytiin läpi koko keho päästä varpaisiin. Lopuksi maattiin vielä silmät auki tarkkaillen
taivasta ja näkökentän reunoilla huojuvia heiniä ja sen läpi lentäviä lintuja.
Venytellen noustiin ylös. Noita kehotti kaikkia tutkimaan pesää ja kas – sieltä löytyi yllätys: siemenpus-
si. Se olisi retriittiläisten lahja kevään airueille. Jokainen sai viedä siemenet linnuille parhaaksi katso-
malleen syömäpaikalle. Muutama lintu pyrähtikin paikalle. Palattiin luontokeskukselle, jossa ravintola
Lintulauta tarjosi pääsiäisteemaisen keittolounaan.
Lounaan jälkeen mentiin taas hanhihuoneeseen, mutta nyt mätässarojen viereen oli tuotu pieniä
pöytiä, joilla oli kullakin tyhjennetty kananmuna ja värikyniä. Noita ohjeisti retriittiläisiä maalaamaan
munaan kaksi asiaa: sen josta tuntee tällä hetkellä eniten kiitollisuutta sekä hartaimman toiveensa.
Peltosten muniin piirtyivät mm. koira, hokkarit, perheen muotokuva tikku-ukkoina sekä palmusaari.
Lopuksi perheenjäsenet saivat esitellä oman pääsiäismunansa toisilleen. Terhi ja Markku huomasivat,
että kummatkin ovat kiitollisia perheestä.
Retriitin 4-tuntinen ohjattu osuus päättyi tähän, ja nyt jokainen sai halutessaan tutustua Limingan-
lahteen omin päin. Peltoset päättivät juoda lähtökahvit kahvila Linnunmaidossa. Kassalla he kokivat
yllätyksen: myyjä ilmoitti Terhin olevan 50. asiakas. Joka 50. asiakas voittaa ilmaiset kahvileivät koko
seurueelleen – yhdellä ehdolla. Ilmaisen tuotteen saa, jos tunnistaa linnun ääninäytteestä. Koko seurue
saa osallistua tunnistukseen. Myyjä soitti äänen, ja Peltoset koettivat pinnistää muistiaan. Anselmi tiesi:
silkkiuikku. Peltoset valitsivat pöllönmuotoiset hillomunkit.
Vielä ennen lähtöä käväistiin vessassa. Terhi ihastui vessan sisustukseen, jossa oli käytetty harmaalokin
munan kuvioista kaakelia sekä keraamisia lintufiguureja.
Anselmi hyökkäsi matkamuistokojulle. Hän tinkasi itselleen Angry Birds -hologrammikeräilykortin,
joiden myyntiin Liminganlahdella on maailmanlaajuinen yksinoikeus. Silja puolestaan sai vaaleanpu-
naisen Liminganlahti-teepaidan, jossa oli pörröisestä fleecestä applikoitu hanhenpoikanen.
Kotimatkalla Peltoset vaihtoivat autossa ajatuksia parhaista hetkistä. Markun mieleen jäi rentoutushar-
joitus linnunpesässä, Terhi tykkäsi pääsiäismunan maalaamisesta. Siljan mielestä hauskinta oli viedä
linnuille siemeniä, Anselmin kohokohta oli keräilykortin saaminen ja linnun tunnistaminen. Kaiken
kaikkiaan kokemus oli rentouttava ja mukava. Ainoastaan rentoutusharjoitusta häiritsi Terhin mielestä
se, että piti välillä hyssytellä Siljaa olemaan hiljaa.
Illalla Terhi kertoi Facebookissa olleensa tänään linnunpesässä. Markku kirjoitti kiitokset Liminganlah-
den sivujen kävijöiden kommentteihin.

20. Liminganlahti 20
ULKOMAISET LOMAMATKAILIJAT:
Tuore herra ja rouva de Klerk rengastavat toisensa
Vastavihityt Vliet ja Maartje de Klerk asuvat Amsterdamin esikau-
pungissa kerrostalossa. 28-vuotias Vliet on lastentarhan opetta-
ja, jonka vapaaillat kuluvat kitaransoittajana omassa bändissä.
30-vuotias Maartje asianajaja. Rakkain harrastus on keramiikan
tekeminen. Molemmat pitävät matkustelusta ja uusista kokemuk-
sista. He arvostavat yksilöllisyyttä, itse tekemistä ja seikkailua.
Nyt pari on häämatkallaan kesäkuun alun Oulussa. Massasta poikkeava kohde on valittu heille tyypil-
liseen ex tempore -tyyliin. Kirjastossa tutkittiin matkaoppaita ja käsiin osui Suomi-opas ja sieltä Oulu.
Väkeä joka järjestää ilmakitaran MM-kisat on pakko tulla moikkaamaan.
Oulun lentokentällä he ihastelivat lintuprojisiota, ja Liminganlahden nimi tuli jälleen vastaan hotellin
aulan esitehyllystä. Oulun luonto oli jo tehnyt vaikutuksen, ja he halusivat nähdä lisää. Hotellin vas-
taanotossa neuvottiin paikka Rotuaarilla, josta lähtee aamuisin, iltapäivisin ja iltaisin näyttävin lintu-
kuvin teipattu Liminganlahti-bussi, joka tööttää hanhen äänellä saapuessaan lähtöpysäkille. Maksu
tapahtui kätevästi samalla Oulun paikallisbussikortilla, jolla Vliet ja Maartje ovat kierrelleet Oulua. Ret-
keilyvarusteita ei ollut mukana koko matkalla, mutta pitkospuilla voi kai käppäillä pari tuntia ilmankin.
Vliet ja Maartje saapuivat Limingalahdelle iltapäivän vuorolla ja tutustuivat ensimmäisenä luontokes-
kuksen näyttelyyn. Sitten he nauttivat kahvila Linnunmaidossa voileivät. Myyjä suositteli heille läheistä
Virkkulan lintutornia ja vuorasi heille kiikarit, lintukirja ja lintujen äänet -iPod -paketin. He ostivat myös
yhteisen linnunsiemenpussin.
Aurinko paistoi ja korkean, kahisevan ruovikon reunustamalla pitkospuupolulla oli romanttista kulkea
käsi kädessä. Uskomatonta: ei autoja, kerrostaloja, muita ihmisiä. Ainoat äänet ovat lintujen sirkutusta
ja laulua. No, jotkut kyllä rääkyivät. Mutta ihana kakofonia kertoi kiihkeästä elämänkuhinasta, jota ei
suurkaupungissa tunne. Tornista he näkivät hellyttäviä perhekuvaelmia, kun emot johdattivat palle-
roisiaan syömään ja erottivat nahistelijoita toisistaan. Vliet ja Maartje eivät olisi malttaneet lähteä pois,
mutta nälkä ajoi heidät ravintola Lintulautaan päivälliselle.

21. Liminganlahti 21
Nyt he huomasivat, että paikassa on yöpymismahdollisuus hotelli Lintukodossa ja menivät vastaanot-
toon kysymään lisätietoja. Olisiko jotain extraa häämatkalaisille?
Tottahan toki: Joutsenprinsessa-sviitti. Vliet ja Maartje ottivat sen ja lähtivät heti tutkimaan huonet-
ta. Lumivalkoinen sviitti saivat heidät henkäisemään. Katosvuode jonka huippua koristi kimalteleva
kruunu, muhkeat untuvapeitteet ja -tyynyt, silkkilakanat. Yhden seinän peitti kokonaan taideteos, joka
esitti joutsenparvea lammellaan. Kuviot oli tehty kirjomalla, brodeeraamalla ja kutomalla kankaaseen
oikeita höyheniä. Joutsenten höyhenpuvut kimalsivat – ne olivat täynnä helmi- ja strassikirjontaa.
Kattoon oli maalattu aidonnäköinen sinitaivas pilvineen.
Mutta vielä oli iltaa jäljellä. Maartje ja Vliet lähtivät uudelleen ulos kiertelemään pitkospuilla. He aset-
tuivat tulistelupaikan penkeille kuuntelemaan ja katselemaan. Oli jo myöhä, mutta oli vieläkin aivan
valoisaa. Keskiyön aurinko! Äänimaailma oli muuttunut, nyt olivat eri laulajat äänessä. Maartje ja Vliet
kuuntelivat iPodista ääniä ja yrittivät tunnistaa laulajia, mustarastas siellä ainakin oli. Muitakin uusia
siivekkäitä oli ilmestynyt: itikoita, joita tuli yhä enemmän. Oli aika vetäytyä sviittiin.
Tyynylle oli sillä aikaa tuotu lahja: pikkutarkasti tehty Fabergé-munajäljennös, jonka sisällä oli käsinteh-
tyjä konvehteja. Maartje huomasi, että he olivat unohtaneet siemenpussin. Hän avasi ikkunan ja ripot-
teli siemenet ikkunalaudalle. Siitä jokin söpö yön laulaja saisi evästä. Maartje tunsi itsensä Lumikiksi.
Aamulla nuoripari söi hotellin aamupalan ja meni sitten tutkimaan matkamuistomyymälän antimia.
Maartje lähetti vanhemmilleen Liminganlahti-lintukortin, jonka avatessa kuuluu linnunlaulua. Vlie-
tin huomion kiinnitti Rengasta tipusesi -korusetti, johon kuului kaksi teräksistä rannerengasta, juuri
samanlaisia joilla lintuja rengastetaan.
Vlietin ostamissa renkaissa oli rengastustunnus EJ-123.444. Myymälän tietokoneella pääsi halutessaan
heti katsomaan tiedot omasta linnusta, josta tulisi siitä lähtien liiton suojeluslintu ja jonka mahdollisia
liikkeitä voisi seurata tunnuksella netistä. EJ-123.444 kuului Liminganlahdella 27.4.2010 rengastetulle
nuorelle laulujoutsennaaraalle, Vlietin ja Maartjen onnenlinnulle. Halutessaan linnulle saattoi antaa
nimen sekä antaa rekisteriin omat tietonsa. Vliet ja Maartje antoivat joutsenelle nimeksi Odette baletin
joutsenprinsessan mukaan. Palvelussa oli myös valokuva kyseisestä joutsenesta sekä lajitietoutta. Lau-
lujoutsenpari solmii ikuisen liiton. Miten romanttista! Jokohan Odetella oli oma prinssi?
Maartje ja Vliet palasivat Ouluun aamun lintubussilla luontokeskuksen parkkipaikalta. Bussi on täynnä
nuokkuvia, itikkamyrkyltä tuoksuvia lintuharrastajia, jotka olivat tulleet edellisillan vuorolla tarkkaile-
maan yölintuja. Myös nuoripari on väsynyt mutta eri syistä.
Kotona Amsterdamissa Maartje kävi laittamassa kummankin puolesta Tripadvisoriin arvostelun ja nel-
jä tähteä. Valoisa yö täynnä lintujen ääniä ja luonto oli parasta, sviitti hyvänä kakkosena. Myös Odette
sykähdytti. Viides tähti jäi puuttumaan itikoiden takia.

22. Liminganlahti 22
Muita vieraita
Hilkka ja Matti
Nuutti
7 A
Yngve
Eveliina
Art Goes Bird -kurssi
Neos partners
Miettiset
Martin
Minkälaisen tarinan
sinä haluaisit tarjota?
Kelle?
Dimitry
Reima
Karl
Harmaat sudet