KV-infotilaisuus 27.8.2015. Torbjörn Sandell, Väestörekisterikeskus.

1. Ulkomaille muutto ja
kotikunta
Kelan kv-kesätilaisuus 27.8.2015
Torbjörn Sandell

2. Sisältö
• Väestökirjahallinnon lyhyt esittely
• Kotikunnan määräytyminen
– Pääsääntö ja poikkeukset
– Maastamuutto ja maahanmuutto
– Maistraattien viimeisimmät linjaukset
• Kotikunnan säilyminen Suomessa ulkomaille muuton yhteydessä
• Vapaa-ajan asunnossa asuminen
• Muuttajan velvollisuudet
– Muuttoilmoitus
– Väestötietojen pitäminen ajan tasalla

3. Väestökirjahallinnon organisaatio
Valtiovarainministeriö
Väestörekisterikeskus
Maistraatit
11+1*
Aluehallintovirastot
sekä
Maistraattien ohjaus-
ja kehittämisyksikkö
Hallinnollinen ohjaussuhde
Väestökirjahallinnon ohjaussuhde
* Ahvenanmaan valtionvirasto

4. Väestörekisterikeskus (VRK)
• Perustettu 1969
• Toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla
• Toimitilat Helsingissä ja Kokkolassa
• Henkilökuntaa noin 130

5. Kotikunnan
määräytyminen

6. Kotikunta
• Suomessa asuvan henkilön kotikunta määräytyy
kotikuntalain (KKL, 201/1994) mukaan
• Maistraatti tekee muuttoilmoituksen perusteella
kotikuntamerkinnän väestötietojärjestelmään (VTJ)
• Tieto välitetään muille viranomaisille, mutta ei sido
heitä
– Esim. Kela voi tehdä etuuspäätöksen käsittelyssä VTJ:n
merkinnästä eroavan kotikuntapäätöksen

7. Pääsääntö
• KKL 2 §
– ”Henkilön kotikunta on … se kunta jossa hän asuu.”
• KKL 3 §
– Kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu
pääasiassa
• < 1 v. kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai
rinnastettavasta syystä
• laitoshoidosta ym.
• merillä olosta
• rangaistuksen suorittamisesta
• julkisesta luottamustoimesta (mm. eduskunta, valtioneuvosto)
• asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta

8. Poikkeukset
• Kahden asunnon tapaukset, KKL 2 § 2 mom.
– Kotikunta = kunta, jota perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai
vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja
johon on em. seikkojen perusteella kiinteä yhteys
– Maistraatilla tietty harkintavalta
– Jos omaa käsitystä ei voida selvittää, maistraatti päättää
kiinteän yhteyden perusteella
• Jos ei asuntoa ollenkaan
– Samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa
• Poikkeuksia myös laitoshoitoon liittyvissä tapauksissa
– KKL 3a ja 3b §

9. Kotikunta maasta muutettaessa
• KKL 5 §: Jos muuttaa ulkomaille yhtä vuotta
pitemmäksi ajaksi, ei enää kotikuntaa Suomessa
– Poikkeus: Diplomaattien, kehitysyhteistyöntekijöiden ja
lähetystyöntekijöiden (+perheiden) kotikunta säilyy
• Toinen poikkeus: Jos elinolosuhteiden perusteella
kiinteämpi yhteys Suomeen, kotikunta voi säilyä
– Vaatii perustelut, eikä voi jatkua rajattomasti
– Maistraattien linjaus 1.2.2015: < 3 v., ja vaaditaan selvitystä
työsuhteen/opiskelun kestosta sekä paluusta Suomeen
• Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen ei mene yksi
yhteen kotikunnan säilymisen kanssa!

10. Kotikunta maahan muutettaessa
• KKL 4 §: Suomen kansalaiseen sovelletaan aina
kotikuntalakia
– Samoin, jos maahan muuttavan henkilön perheenjäsenellä on
kotikunta (tai saa kotikunnan) Suomessa
• Muiden maiden kansalaisiin kotikuntalakia sovelletaan
tietyin edellytyksin
• Jos kotikuntalakia sovelletaan, kotikunta määräytyy
sitä koskevien säännösten mukaisesti
– Mm. KKL 2 ja 3 §, ks. edelliset diat

11. Pohjoismaat
• Pohjoismaiden kanssa muuttosopimus
• Kun muuttaa Pohjoismaiden välillä, tulomaan
viranomainen päättää, siirtyykö kotikunta
– Muuttajan on ilmoittauduttava määräajassa (5–8 pv.)
tulomaan viranomaisen luona ja esitettävä virallinen
henkilöllisyystodistus
– Jos kotikunta siirtyy, muut henkilötiedot siirtyvät sähköisesti
=> paperisia virkatodistuksia/VTJ-otteita ei yleensä tarvita

12. Muuttajan velvollisuudet

13. Muuttoilmoitusvelvollisuus
• KKL 7 §: Velvollisuus ilmoittaa muutosta aikaisintaan
kuukausi etukäteen tai viikon kuluessa muutosta
– Koskee vähintään 3 kk kestäviä muuttoja
– Koskee samoin edellytyksin maasta- ja maahanmuuttoa
• Ilmoitus tehdään maistraatille
– sähköisesti (www.muuttoilmoitus.fi) tai lomakkeella
– maasta- tai maahanmuuttoilmoitusta ei voi tehdä puhelimitse
• Maistraatti voi tehdä muuttomerkinnän myös
ulkopuolisen ilmoituksen perusteella
– edellytyksenä on, että ilmoitus ”ilmeisen luotettava”
– esim. asunnon uuden asukkaan ilmoitus

14. Muuttopäivä
• KKL 10 §
– Muuttopäiväksi merkitään henkilön ilmoittama päivä
– Jos ilmoitus saapuu maistraattiin yli kuukauden myöhässä,
merkitään vastaanottopäivä
• Muuttopäivää ei voida muuttaa jälkikäteen!

15. Henkilötietojen päivitysvelvollisuus
• Ulkomailla asuvalla Suomen kansalaisella on
velvollisuus pitää väestötietonsa ajan tasalla!
– Maistraatille tulee ilmoittaa syntymistä, avioliitoista,
avioeroista, nimenmuutoksista, kuolemista ym.
– Ilmoitus lähetetään Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren
yksikköön (international@maistraatti.fi) tai Suomen ulkomaan
edustustoon
– Liitteeksi aina laillistettu ja käännetty alkuperäinen syntymä-,
vihki- ym. todistus, myös passikopio hyvä laittaa mukaan
– Jos tiedot eivät ole ajan tasalla, poliisi ei voi myöntää passia
• Velvollisuus koskee myös muuttoa ulkomailla
osoitteesta toiseen

16. Bonustieto: Asuminen
vapaa-ajan asunnossa

17. Vapaa-ajan asunnossa asuminen
• Jotkut maistraatit ovat hyväksyneet vakinaiset muutot
vapaa-ajan rakennuksiin, jotkut eivät
• Hallinto-oikeuksista ratkaisuja, joiden mukaan
vakinaista muuttoa vapaa-ajan asuntoon ei tulisi sallia
• Maistraatit ovat yhtenäistäneet käytäntöjään tämän
mukaiseksi 23.9.2014 alkaen
– Kotikunta voi kyllä siirtyä vapaa-ajan rakennuksen
sijaintikuntaan, mutta henkilö merkitään vailla vakinaista
osoitetta olevaksi
– Vapaa-ajan asunnon osoite voidaan merkitä postiosoitteeksi

18. Kysymyksiä?
Lisätietoja kotikunta- ja väestönkirjanpitoasioissa saat
paikallisesta maistraatistasi.
Yhteystiedot: www.maistraatti.fi/maistraatit