1. Suomen kielioppia edistyneille
Numeraalit ja lyhenteet
Päätteiden ja tunnusten liittäminen
Tuula Marila
Hanna Tarkki

2. Numeraalit: Perusluvut 1/3
 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa.
 ilmaisevat määrää (kuinka monta?).
Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi:
kaksi (2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä
mutta: yksi omena
 Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu.
kuudellatuhannella (6000:lla)
kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een)
viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa (526:ssa)
Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Sijapääte tulee sen edelle:
neljässätoista (14:ssä)
yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista.

3. Numeraalit: Perusluvut 2/3
 Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa
 subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä.
Kahdeksan leijonaa saalistaa.
Sata mielenosoittajaa marssii kadulla.
Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on
monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee
monikkoon:
Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti.
Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan.
 tai objektina.
Söin neljä jäätelöä!
 Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan
kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi
seuraavasta sanasta.
viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa

4. Numeraalit: Perusluvut 3/3
Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut
kirjoitetaan kirjaimin:
Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle.
Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta.
Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti!
 Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä
mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä
pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin.
100 m, 10 %, 4 km²

5. Peruslukujen taivutus
 -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi.
 Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi
ja genetiivi ovat samannäköiset.
yksikkö monikko
nominatiivi viisi viidet
genetiivi viiden viisien
partitiivi viittä viisiä
essiivi viitenä viisinä
translatiivi viideksi viisiksi
inessiivi viidessä viisissä
elatiivi viidestä viisistä
illatiivi viiteen viisiin
adessiivi viidellä viisillä
ablatiivi viideltä viisiltä
allatiivi viidelle viisille
abessiivi viidettä viisittä
komitatiivi viisine
instruktiivi viisin

6. Päätteen liittäminen peruslukuun
(monikon i tulee mukaan.)
Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen:
127:n, 946:sta, 534:ään
yksikkö monikko
5 5 5
genetiivi 5:n 5:ien
partitiivi 5:tä 5:iä
essiivi 5:nä 5:inä
translatiivi 5:ksi 5:iksi
inessiivi 5:ssä 5:issä
elatiivi 5:stä 5:istä
illatiivi 5:een 5:iin
adessiivi 5:llä 5:illä
ablatiivi 5:ltä 5:iltä
allatiivi 5:lle 5:ille
abessiivi 5:ttä 5:ittä
komitatiivi 5:ine
instruktiivi 5:in

7. Numeraalit: Järjestysluvut 1/3
 ilmaisevat sijaa (kuinka mones?).
 muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon:
neljäs, viides, kuudes, seitsemäs
 Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen (1.) ja toinen (2.),
jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat.
 Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t.
Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-.
Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen.
Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät.
Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt.
He olivat kilpailussa seitsemänsiä.
Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Järjestysluvun tunnus ja
sijapääte tulevat sen edelle:
yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen)
Huom. ensimmäinen  yhdes-; toinen  kahdes-

8. Numeraalit: Järjestysluvut 2/3
 Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa:
Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa 1920.
Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa.
Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun
järjestyslukuun ei tule sijapäätettä:
Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissa-
kymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti
58 urheilijaa.
 Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta.
Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s.
(lause loppuu pisteeseen)

9. Numeraalit: Järjestysluvut 3/3
 Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun
numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan
otetaan järjestysluvun tunnus:
127:nnen, 946:tta, 534:nteen
 Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita:
I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.)
Elisabet II, Kaarle XII Kustaa
XX Nordic Congress of Dermatology
 Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte
(luku sisältää tunnuksen):
Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus.
Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma.

10. Järjestyslukujen taivutus
 Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden
sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon.
yksikkö monikko
nominatiivi viides viidennet
genetiivi viidennen viidensien
partitiivi viidettä viidensiä
essiivi viidentenä viidensinä
translatiivi viidenneksi viidensiksi
inessiivi viidennessä viidensissä
elatiivi viidennestä viidensistä
illatiivi viidenteen viidensiin
adessiivi viidennellä viidensillä
ablatiivi viidenneltä viidensiltä
allatiivi viidennelle viidensille
abessiivi viidennettä viidensittä
komitatiivi viidensine
instruktiivi viidensin

11. Päätteen liittäminen järjestyslukuun
(järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan)
yksikkö monikko
nominatiivi 5. (5:s) 5:nnet
genetiivi 5:nnen 5:nsien
partitiivi 5:ttä 5:nsiä
essiivi 5:ntenä 5:nsinä
translatiivi 5:nneksi 5:nsiksi
inessiivi 5:nnessä 5:nsissä
elatiivi 5:nnestä 5:nsistä
illatiivi 5:nteen 5:nsiin
adessiivi 5:nnellä 5:nsillä
ablatiivi 5:nneltä 5:nsiltä
allatiivi 5:nnelle 5:nsille
abessiivi 5:nnettä 5:nsittä
komitatiivi 5:nsine
instruktiivi 5:nsin

12. Päivämäärät
 Päivämäärissä käytetään pistettä:
1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008
 Monesko päivä tänään on?
− Tänään on
 ensimmäinen syyskuuta
(päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa)
 syyskuun ensimmäinen.
(jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä)
 Milloin / minä päivänä kurssi alkaa?
− Se alkaa
 ensimmäisenä syyskuuta
(päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa:
 syyskuun ensimmäisenä.
(kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä)
 Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista:
15.3. mennessä, 15.3. saakka (viidenteentoista)
1.10. alkaen, lukien, lähtien (ensimmäisestä)

13. Desimaali- ja murtoluvut
 0,5 − luetaan nolla pilkku viisi
½ − luetaan puoli
+ yksikön partitiivi:
Osta puoli litraa mehua!
 1/3 − luetaan kolmannes tai kolmasosa
2/3 − luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa
1/4 − luetaan neljännes tai neljäsosa
3/4 − luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa
 Taivutus:
kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne.
neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne.
 Murtoluvuissa pääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana
ei ole samassa muodossa:
2/3:n enemmistö

14. Lyhenteet
 Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla.
8 kk:ssa
15 §:ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku)
Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een.
Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi: v:ta
Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista: §:ää
 Myös monikon tunnus merkitään:
kpl:isiin = kappaleisiin
%:eihin = prosentteihin
 Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen
mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin.
5 kg, 100 €
50 %, 22˚