1.
Joensuusta pyöräilijän paratiisi –
Hollannin opit Suomen oloissa
Matti Koistinen, Pyöräliitto ry / Suomen pyöräilylähetystö

2.
Joensuussa noin 57 % pyöräilijästä jatkaa polkemista läpi talven. (Photo: Pekka Tahkola, Navico Ltd)
Ilmasto – mitä se merkitsee?

3.
• Kaavoituksessa tavoitteeksi, että uusien alueiden liikenteen on pohjauduttava
kestäviin ratkaisuihin: pyöräilyyn, kävelyyn ja linja-autoihin.
• Suunnittelun laatua parannettava erityisesti keskustassa: pyörä pitää käsitellä
ajoneuvona – ei nopeana kävelijänä
• Yksisuuntaiset pyörätiet ja pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle hidasliikenteisillä
kaduilla on ratkaisu keskustaan
• Pyöräteiden erottelu jalankulusta rakenteellisesti
• Autoilun nopeuksien hillintä ja väistämisvelvollisuuksien selkeä osoittaminen
• Satsataan oikeasti laadukkaiden väylien rakentamiseen
Miten Hollanti saadaan Joensuuhun?

4.
Mikä on sijoituksen paras tuotto?

5.
Lähes täydellinen 1-suuntainen pyörätie

6.
SURAKU-ohjeesta luopui jo Helsinkikin

7.
Vaarakylille mallia Ruotsista

8.
Talvikunnossapidosta
• Väylä kannattaa rakentaa vain jos se pidetään kunnossa läpi vuoden
• Ei vain talvi- ja kesäkunnossapitoa. Syksy ja kevät vaativat omat käytänteet:
• Syksyllä liukkaudentorjuntaan kalsium kloridia, keväällä sohjonpoistoon erityishuomio
• Huomioitu Joensuussa poikkeuksellisen hienosti
• Hollantilaiset väylät toimisivat loistavasti Suomen talvessa:
• Riittävä viemäröinti vedelle
• Tila väylän ympärillä lumelle
• Tasaisuus = talvikunnossapidon helppous & ajomukavuus pyöräilylle

9.
Matti Koistinen
P. +358 44 2795588
matti.koistinen@pyoraliitto.fi