1.
Millaista on ymmärtävä oppiminen? Prof. Sanna Järvelä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

2.
Oppiminen on ”kuuma teema”! <ul><li>1) Tietoyhteiskunta haastaa oppijaa. </li></ul><ul><li>The knowledge economy is based on “the production and distribution of knowledge and information, rather than the production and distribution of things” (Drucker, 1993, p. 182). </li></ul><ul><li>2) Tietoyhteiskunta on oppiva yhteiskunta. </li></ul><ul><li>3) Oppiminen ei pääty tiettyyn ikään tai koulutukseen - oppiminen on mahdollista ja välttämätöntä läpi koko elämän. </li></ul>

3.
Haasteet <ul><li>Kilpailu yhä jalostuneemmalla tiedolla ja innovaatioilla </li></ul><ul><li>Yhden pään osaajien aika alkaa olla ohi </li></ul><ul><li>Verkostojen valta </li></ul><ul><li>Globaalisti hajallaan </li></ul><ul><li>Teknologia yhdistää ja hallitsee </li></ul><ul><li>Oppimisen kaikkiallisuus </li></ul>

4.
Millaista on uusin oppimisen tutkimus ? <ul><li>Se on monitieteistä tutkimusyhteistyötä </li></ul><ul><li>Tieteellistä evidenssiä on enemmän </li></ul><ul><li>Kun tieto oppimisen prosessista on kasvanut, tutkijat ovat kehittäneet opetusmenetelmiä jotka edistävät ymmärtämistä </li></ul><ul><li>Opettajat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan tehokkaampia oppimisen malleja ja oppimisen ympäristöjä </li></ul>

5.
Miksi koulun kehittämiseen tarvitaan oppimisen tutkimusta? (Saywer, 2006) <ul><li>Koska “perinteisen koulun” käytännöt </li></ul><ul><ul><li>perustuvat usein oletuksiin joita ei ole testattu tieteellisesti, </li></ul></ul><ul><ul><li>OPS koostuu vieläkin “faktatiedoista ja erillisistä käytännöistä ratkaista ongelmia”, </li></ul></ul><ul><ul><li>tavoittelevat sitä, että opiskelijat muistavat hyvin asiat ja käytännöt, </li></ul></ul><ul><ul><li>opettajat osaavat tiedot ja taidot itse hyvin ja siirtävät ne oppilaille. </li></ul></ul><ul><li>Perinteisen koulun käytännöt eivät edistä riittävästi ymmärtävän oppimisen taitoja ja anna valmiuksia oppivaan yhteiskuntaan. </li></ul>

6.
<ul><li>Millaista oppimista tarvitaan? </li></ul><ul><li>” kooste ajankohtaisista näkemyksistä” </li></ul>

7.
Verkostoitunut asiantuntijuus <ul><li>Osallisuus oman tiedon tai taidon alan asiantuntijuuskulttuuriin </li></ul><ul><li>Läheinen vuorovaikutus ja toiminta muiden asiantuntijoiden kanssa </li></ul><ul><li>Tietoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy työskennellä </li></ul>

8.
Solmutyöskentely <ul><li>Neuvotteleva solmutyöskentely </li></ul><ul><li>Ei kiinteitä tiimejä </li></ul><ul><li>Nopeaan ongelmanratkaisuun pätevä kokoonpano </li></ul>

9.
Solmutyöskentelyn kompetenssit <ul><li>Yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset </li></ul><ul><li>Luottamus </li></ul><ul><li>Asiaan tarttumisen taito </li></ul><ul><li>Monirytminen työskentely </li></ul><ul><li>Keskeneräisyyden sietäminen </li></ul>

10.
Kollektiivinen älykkyys <ul><li>Transaktiivinen muisti </li></ul><ul><ul><li>muistaminen on yhteisöllistä </li></ul></ul><ul><ul><li>kuka yhteisön jäsen tietää tai muistaa mitäkin asioita </li></ul></ul><ul><ul><li>syntyy yhteisestä harjoittelusta </li></ul></ul><ul><ul><li>ongelmana tiimin jäsenten vaihtuvuus </li></ul></ul><ul><ul><li>työkäytäntöjen ja roolien vaihtuvuus tärkeää </li></ul></ul>

11.
Oppiminen tiedon rakentamisena (Bereiter, 2000) Oppiminen syntyy ”oheistuotteena” Tiedon rakentamisen kautta syntyy valmiuksia selittää uusia ilmiöitä Keskeistä tiedon tuottamiseen osallistuminen MIKSI?

12.
Perinteisesti älyllisiä toimintoja on pidetty yksilöllisenä mentaalina prosessina… ” Taitavan ajattelijan myytti” Ihmisen älykästä toimintaa ei voida kuvata pelkästään yksilössä … mutta älykäs toiminta on sosiaalisesti hajaantunut prosessi

13.
Person + (Hutchinson, 1996; Perkins, 1999) Älykäs toiminta on sosiaalisesti ja fysikaalisesti hajaantunut prosessi

14.
Miten yksilö ymmärtää?

15.
Käsitteellinen muutos (Vosniadou, 1994) <ul><li>a) Rikastaminen b) Tarkistaminen ja uudelleen muovaaminen </li></ul><ul><li>Miten syntyy ymmärrys? </li></ul><ul><li>Uuden tiedon käsitteellinen uudelleen organisoituminen oppijan aikaisempaan tietämykseen </li></ul><ul><li>Aikaisempien uskomusten ja oletusten korjaaminen </li></ul><ul><li>Uusien mielikuvien luominen </li></ul><ul><li>Merkityksellisyys oppijalle </li></ul><ul><li>Uuden käsitteellisen ymmärryksen käyttöönotto </li></ul>

16.
Käsitteellinen muutos ei tarkoita käsitysten muutosta <ul><li>Käsitteellisen muutoksen tunnusmerkkeinä on </li></ul><ul><ul><li>Aikaisemman ja uuden tiedon yhteensopimattomuus, ristiriitaisuus tai aikaisemman ajattelun virheellinen yleistys </li></ul></ul><ul><ul><li>Esim. Vosniadoun tutkimuksen fysikaalisesta maailmankuvasta (Vosnidou, 2002) </li></ul></ul>

17.
Käsitteellisen muutoksen tutkimus (Carey, 1985; Vosniadou, 1991; Hatano & Inagaki, 1995; Merenluoto, 2004) <ul><li>Ennakko-oletukset ja uskomukset </li></ul><ul><ul><ul><li>Arkipäivän kokemukset ja havainnot </li></ul></ul></ul><ul><li>Ymmärtämisen illuusio </li></ul><ul><li>Psykologiset ja biologiset selitysmallit </li></ul><ul><ul><ul><li>” ampiainen pistää koska se on ilkeä” </li></ul></ul></ul><ul><li>Lapsilla yleensä kolme ajatusmallia </li></ul><ul><ul><li>Intuitiivinen – arkikokemus </li></ul></ul><ul><ul><li>Synteettinen – intuitiivisen ja tieteellisen yhdistelmä </li></ul></ul><ul><ul><li>Tieteellinen </li></ul></ul>

18.
Miten ryhmä auttaa yksilöä ymmärtämään?

19.
Yhteis ö llinen oppiminen Collaborative learning (Dillenbourg, 1999; Baker et al., 1999; Roschelle & Teasley, 1995; Järvelä & Häkkinen, 2005) <ul><li>” a coordinated synchronous activity that is the result of ontinued attempt to construct and maintain a shared conception of a problem (Roschelle & Teasley, 1995)” </li></ul><ul><li>Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhm ä n j ä senill ä on yhteinen teht ä v ä ja tavoite ja jossa pyrit ää n jaettujen merkitysten ja yhteisen ymm ä rryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa </li></ul>

20.
Yhteisöllinen oppiminen <ul><li>Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi, vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja! </li></ul><ul><li>kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute, asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit, synergia </li></ul>

21.
Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan käsitteellinen luomus , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet

22.
Yhteenvetoa

23.
Mitä tulevaisuuden oppijalta edellytetään? <ul><ul><li>Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja – Oppimisen strategiat ja metakognitio </li></ul></ul><ul><ul><li>Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Oppimisen motivaatio </li></ul></ul><ul><ul><li>Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen itsesäätely </li></ul></ul><ul><ul><li>Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen oppiminen </li></ul></ul>

24.
Mihin tarvitaan teknologiaa? (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006) <ul><ul><li>Aktivoimaan, suuntaamaan ja tehostamaan oppimista </li></ul></ul><ul><ul><li>Rikastamaan oppimista edistävää sosiaalista vuorovaikutusta, kehittyvän tiedon artikulointia ja oppimisen säätelyä </li></ul></ul><ul><ul><li>Tekemään näkyväksi oppimisen prosesseja, jotta opettaja voi paremmin ohjata </li></ul></ul>

25.
Mitä kuitenkin tarvitaan? <ul><li>Tarvitaan kehittyneempiä tiedon käsittelyn taitoja, metakognitiivisia taitoja ja kriittistä arviointia </li></ul><ul><li>Tiedonrakenteiden jäsentyneisyys ja syvällisyys korostuu </li></ul><ul><li>Viisaus ei synny tiedon palasista, vaan hyvin organisoiduista aikaisemmasta tiedosta </li></ul><ul><li>Tietoon pääsy ei korvaa opettajaa tai kirjaa </li></ul>

26.
Oppimisen asiantuntijuus tulevaisuudessa <ul><li>Opettajat ovat arvostettuja “tietotyöläisiä” joilla itsellään on vahvat oppimisen taidot. </li></ul><ul><li>Heillä on syvällinen ymmärrys oppimista ja uusin tieto siitä miten opitaan. </li></ul><ul><li>Opettajat ovat luontevia teknologian käyttäjiä. </li></ul><ul><li>He toimivat toimivat tiimeinä ja adaptiivisina asiantuntijoina, jotka käynnistävät yksilöiden ja yhteisöjen oppimista. </li></ul>