SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 37
Descargar para leer sin conexión
Koulupäivän aikainen liikunta ja
oppiminen
Marko Kantomaa, erikoistutkija
Julkaisut
Sisältö
• Katsauksen tarkoitus ja toteutus
• Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys
• Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta
• Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen
mahdollistavat tekijät
• Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä
välittäviä tekijöitä
• Pohdintaa ja johtopäätöksiä
Tarkoitus ja kohderyhmä
• Tuoda esiin koulupäivän aikaisen liikunnan
monitahoinen vaikutus akateemisten tietojen ja taitojen
oppimiseen.
• Tukea liikunnan hyödyntämistä oppimisessa ja
opettamisessa.
• Suunnattu opettajille, opetushenkilökunnalle ja
opetuksesta päättäville.
Toteutus ja tekijät
• Tarkastellaan vuosien 19902016 aikana ilmestyneitä
tutkimuksia.
• Yhteensä 99 tutkimusta
• 39 koulumenestys
• 43 tiedollinen toiminta
• 17 oppimisen mahdollistavat tekijät
• ¾ interventiotutkimuksia
• Tekijät: Marko Kantomaa (LIKES), Heidi Syväoja (LIKES),
Sirpa Sneck (LIKES), Timo Jaakkola (Jyväskylän
yliopisto), Kirsi Pyhältö (Oulun ja Helsingin yliopistot),
Tuija Tammelin (LIKES)
Koulupäivä
n aikainen
liikunta
Liikunta-
kerhot
Välitunnit
Liikunta-
tunnit
Istumisen
tauottamin
en ja
liikunta
oppitunnill
a
Opetuksee
n
integroitu
liikunta
Koulu-
matkat
Koulupäivän aikainen liikunta ja
koulumenestys
Koulumenestys
• Kuinka hyvin oppilas
saavuttaa
opetussuunnitelman
tavoitteet?
• Suomessa arvioidaan
oppimistuloksia,
työskentelyä ja
käyttäytymistä.
• Kansainvälisissä
tutkimuksissa mittareina
usein standardoidut testit.
Koulupäivän aikaisen liikunnan
vaikutus koulumenestykseen
• Oppitunnin aikaisella
liikunnallisella tauolla ja
opetukseen integroidulla
liikunnalla on positiivinen
vaikutus koulumenestykseen.
• Myös liikuntakerhoilla ja
muulla koulupäivän aikaisella
ohjatulla liikunnalla on
positiivisia vaikutuksia.
• Lisää tutkimustietoa tarvitaan
liikuntatuntien, välituntien ja
koulumatkaliikunnan
vaikutuksista.
Istumisen tauottaminen ja
koulumenestys
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Fedewa ym. 2015
(n=460)
Järjestettiin 5
minuutin
liikunnallisia taukoja
koulupäivän aikana
(yht. 20 min reipasta
liikuntaa).
Matematiikan
testitulokset paranivat
koeryhmässä.
Lukemisessa ei eroa
koe- ja vertailuryhmien
välillä.
Opetukseen integroitu liikunta ja
koulumenestys
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Mullender-
Wijnsma ym.
2016 (n=499)
Lisättiin
oppitunneille
reipasta
perusliikuntaa ja
akateemisiin
tavoitteisiin
nivottua liikuntaa
kolme kertaa
viikossa.
Koeryhmän oppilaat
menestyivät
vertailuryhmää
paremmin
matematiikan ja
oikeinkirjoituksen
testeissä. Lukemisessa
ei eroja ryhmien
välillä.
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Bunketorp Käll
ym. 2015 (n=545)
Lisättiin
kouluviikkoon 2
ylimääräistä
liikuntatuntia
yhteistyössä
paikallisen
urheiluseuran
kanssa.
Interventiokoulun tytöt
läpäisivät matematiikan ja
äidinkielen testit
useammin kuin
vertailukoulun tytöt.
Pojilla ei tilastollisesti
merkitseviä eroja.
Koulujen välillä ei ollut
eroja englannin kielen
testissä.
Liikuntakerhot ja koulumenestys
Koulupäivän aikainen liikunta ja
tiedollinen toiminta
Tiedollinen toiminta
• Liittyy tiedon
vastaanottamiseen,
tallentamiseen, käsittelyyn
ja käyttöön.
• Esim. tarkkaavaisuus,
havaitseminen, muisti ja
ajattelu.
• Toiminnanohjaus ohjaa ja
säätelee ajattelua ja muita
tiedollisia toimintoja.
Koulupäivän aikaisen liikunnan
vaikutus tiedolliseen toimintaan
• Koulupäivän aikainen
liikunta vaikuttaa
myönteisesti tiedolliseen
toimintaan.
• Erityisesti
toiminnanohjaukseen ja
tarkkaavaisuuteen.
• Voi osaltaan selittää
koulupäivän aikaisen
liikunnan myönteisiä
vaikutuksia
koulumenestykseen.
Liikuntatunnit ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Schmidt ym.
2015 (n=104)
Koe ryhmä osallistui
erilaisia
koordinaatioharjoituksia
sisältävälle
liikuntatunnille.
Vertailuryhmä osallistui
inaktiiviselle äidinkielen
tunnille. Tarkkaavaisuutta
mitattiin 90 min
oppituntien jälkeen.
Liikuntatunnille
osallistuneet oppilaat
pärjäsivät
tarkkaavaisuustestiss
ä paremmin kuin
inaktiiviselle
äidinkielen tunnille
osallistuneet oppilaat.
Välituntiliikunta ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Van der Niet ym.
2016 (n=105)
Lisättiin
koulupäivään puoli
tuntia reipasta
liikuntaa
lounastauon aikana
2 kertaa viikossa.
Osallistuminen
välituntiliikuntaan oli
positiivisesti yhteydessä
inhibitioon,
tarkkaavaisuuteen ja
työmuistiin, mutta ei muihin
toiminnanohjauksen osa-
alueisiin.
Koulumatkaliikunta ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Lopez-Vicente ym.
2016 (n=2 904)
Tutkittiin
koulumatkaliikunnan
yhteyttä inhibitioon
ja työmuistiin.
Mittaukset tehtiin 4
kertaa vuoden aikana.
Yli 50 minuuttia
koulumatkaliikuntaa
päivässä oli positiivisesti
yhteydessä inhibitioon
ja työmuistiin.
Koulupäivän aikainen liikunta ja
oppimisen mahdollistavat tekijät
Oppimisen mahdollistavat tekijät
• Oppimisen kannalta tärkeitä
tekijöitä.
• Esim.
luokkahuonekäyttäytyminen,
tehtäviin keskittyminen ja
oppitunteihin osallistuminen.
• Taitava oppija tarkkailee,
arvioi ja säätelee ajatteluaan,
motivaatiotaan ja
käyttäytymistään.
Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus
oppimisen mahdollistaviin tekijöihin
• Koulupäivän aikaisella
liikunnalla on myönteinen
vaikutus oppimisen
mahdollistaviin tekijöihin.
• Lisää tutkimustietoa
kaivataan esim.
vaikutuksista
viihtyvyyteen.
• Uusi ja oppimisen kannalta
mielenkiintoinen
tutkimusalue.
Oppitunnin aikainen tauko ja
oppimisen mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Carlson ym. 2015
(n=1 322)
Sisällytettiin
opetukseen
vähintään yksi 10
minuutin
liikunnallinen
tauko päivittäin.
Oppitunnin aikainen tauko
vaikutti myönteisesti
tehtäviin keskittymiseen,
käyttäytymiseen,
motivaatioon, asenteisiin
ja yrittämiseen
oppitunnilla.
Opetukseen integroitu liikunta ja
oppimisen mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Riley ym. 2016
(n=240)
Sisällytettiin
matematiikan
opetukseen
liikunnallisia
elementtejä 3
oppitunnilla
viikossa.
Opetukseen integroitu
liikunta vaikutti
positiivisesti tehtäviin
keskittymiseen.
Liikunnalla ei ollut
vaikutusta asenteisiin
matematiikan opiskelua
kohtaan.
Liikuntakerhot ja oppimisen
mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Spitzer &
Hollmann, 2013
(n=148)
Lisättiin
kouluviikkoon 30
minuutin ohjattu
liikuntatuokio
kolmena aamuna
viikossa.
Ohjatulla liikunnalla oli
positiivinen vaikutus
sosiaaliseen toimintaan,
erityisesti toisten
oppilaiden auttamiseen.
Koulupäivän aikaisen liikunnan ja
oppimisen yhteyksiä välittäviä
tekijöitä
Koulupäivän
aikainen
liikunta
Aivojen
rakenne ja
toiminta
Uni
Motoriset
taidot
Ravinto Vuorovai
kutus
Oppiminen
Liikunta, aivot ja oppiminen
Liikkuminen
• Lisää aivojen verenkiertoa,
• Parantaa hapensaantia,
• Lisää välittäjäaineiden ja
aivoperäisen
hermokasvutekijän määrää,
• Lisää aivojen sähköistä
aktiivisuutta
Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience.
Levossa
Liikunnan
jälkeen
Hyvin
suoriutuneet
Heikosti
suoriutuneet
Muutokset aivojen rakenteissa
• Hyvä kestävyyskunto on
yhteydessä suurempaan
hippokampuksen ja
tyvitumakkeiden etuosien
tilavuuteen lapsilla.
• Liikunnan vaikutukset
aivojen rakenteisiin ja
toimintaan lisäävät ihmisen
oppimispotentiaalia.
6200
6400
6600
6800
7000
7200
7400
7600
7800
8000
8200
Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset
Tilavuus(mm2)
Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla ja
heikkokuntoisilla. (Chaddock ym. 2010. Brain
Research.)
Motoriset ja tiedolliset taidot
• Motoriset ja tiedolliset taidot
kehittyvät rinnakkain.
• Samat keskushermoston
mekanismit vastaavat sekä
motoristen että tiedollisten
taitojen ohjauksesta.
• Tiedollista toimintaa edistävät
etenkin motorisesti haastavat
liikuntamuodot, kuten
pallopelit, tanssi ja voimistelu.
Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot
Liikunta
• Tarjoaa mahdollisuuksia
sosiaaliseen vuorovaikutukseen
ja sosiaalisten taitojen
oppimiseen.
• Kehittää kykyä ottaa vastuuta
itsestään ja muista, asettua
toisen asemaan, ja nähdä vaivaa
asioiden eteen.
• Tarjoaa mahdollisuuksia
tunteiden purkamiseen ja
käsittelyyn.
Kouluruokailu tukee oppimista
• Hyvä ravitsemus on yhteydessä
hyviin oppimistuloksiin,
vähäisempiin poissaoloihin ja
vähäisiin käyttäytymisen
häiriöihin.
• Aterioiden välttely ja
epäterveellinen ruoka
aiheuttaa väsymystä, heikentää
keskittymiskykyä ja altistaa
oppimisen vaikeuksille.
• Koulupäivän aikainen liikunta
tukee
kouluruokailusuosituksen
toteutumista.
Uni ja oppimisen edellytykset
• Riittävällä unella on positiivisia
vaikutuksia oppimiseen,
muistiin ja tunteiden säätelyyn.
• Lasten yöunen pituus on
lyhentynyt viime
vuosikymmeninä 30─60
minuuttia.
• Liikunta voi pidentää unen
kestoa, lisätä unen tehokkuutta,
lyhentää nukahtamiseen
kuluvaa aikaa sekä vähentää
uneliaisuutta.
Pohdintaa ja johtopäätöksiä
Yhteenveto tutkimustuloksista
• Koulupäivän aikainen liikunta edistää oppimista.
• Erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu
liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin.
• Useat koulupäivän aikaisen liikunnan osa-alueet vahvistavat
tiedollista toimintaa ja vaikuttavat myönteisesti oppimisen
mahdollistaviin tekijöihin.
• Liikunnan myönteiset vaikutukset sosiaaliseen toimintaan,
käyttäytymiseen, tehtäviin keskittymiseen, motivaatioon ja
yrittämiseen oppitunnilla tukevat taitavaa oppimista.
Tutkimustulosten tulkitseminen ja
soveltaminen
• Suurin osa tutkimuksista on
tehty ulkomailla, pääosin
Yhdysvalloissa.
• Monissa maissa koulupäivä
poikkeaa merkittävästi
suomalaisesta koulupäivästä.
• Kansainvälisten
tutkimustulosten tulkitseminen
ja soveltaminen edellyttää
kulttuuristen tekijöiden
huomioimista.
Johtopäätökset
• Koulu tarjoaa monipuoliset
mahdollisuudet
koulupäivän aikaisen
liikunnan lisäämiseen ja
sitä kautta oppimisen
tukemiseen.
• Monipuolista, ikä- ja
kehitystasolle sopivaa
liikuntaa tulisi sisällyttää
osaksi pedagogisia
ratkaisuja oppimisessa ja
opettamisessa.
liikkuvakoulu.fi

Más contenido relacionado

Similar a Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen

Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptx
Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptxTiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptx
Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptxMuuramen lukio
 
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaAutenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaKirsiViitanen
 
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatuSulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatuKirsiViitanen
 
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019Riikka Marttinen
 
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Anne Rongas
 
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Matleena Laakso
 
Toimintakulttuuri OPS2016
Toimintakulttuuri OPS2016Toimintakulttuuri OPS2016
Toimintakulttuuri OPS2016Mikko Jordman
 
Autenttiset oppimistehtävät verkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkossaAutenttiset oppimistehtävät verkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkossaKirsiViitanen
 
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaOsallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaHelsingin yliopisto
 
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...Essi Vuopala
 
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
Koulun toimintakulttuurin kehittäminenKoulun toimintakulttuurin kehittäminen
Koulun toimintakulttuurin kehittäminenMatleena Laakso
 
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli HalinenTulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli HalinenOtavan Opisto
 
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenOppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenPirkko Hyvönen
 
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 Heli Antila
 
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
 
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyMetsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyHenriikka Vartiainen
 

Similar a Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen (20)

Turun lukiouudistuksen linjaukset
Turun lukiouudistuksen linjauksetTurun lukiouudistuksen linjaukset
Turun lukiouudistuksen linjaukset
 
Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptx
Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptxTiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptx
Tiimityöskentely ja vuorovaikutus (1).pptx
 
Diginatiivit tulevat
Diginatiivit tulevatDiginatiivit tulevat
Diginatiivit tulevat
 
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaAutenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
 
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatuSulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
 
9.11.2010
9.11.20109.11.2010
9.11.2010
 
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019
YHES -hankkeen esittelyToimintaterapian tutkimussymposium 4.4.2019
 
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
Tutoropettajapäivä ATS2020 #ITK2018
 
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
 
Toimintakulttuuri OPS2016
Toimintakulttuuri OPS2016Toimintakulttuuri OPS2016
Toimintakulttuuri OPS2016
 
Autenttiset oppimistehtävät verkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkossaAutenttiset oppimistehtävät verkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkossa
 
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluillaOsallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
Osallistavaa pedagogiikkaa paikkatietopalveluilla
 
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...
3.11. Supporting self regulated learning with technological applications, Jon...
 
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
Koulun toimintakulttuurin kehittäminenKoulun toimintakulttuurin kehittäminen
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
 
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli HalinenTulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen
Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen
 
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen TukeminenOppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
 
Educalonka2013
Educalonka2013Educalonka2013
Educalonka2013
 
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018
 
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...
 
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyMetsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
 

Más de LIKESresearchcenter

Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksi
Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksiLisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksi
Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksiLIKESresearchcenter
 
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...LIKESresearchcenter
 
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukena
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaYhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukena
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaLIKESresearchcenter
 
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittely
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittelyKesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittely
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittelyLIKESresearchcenter
 
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteenLiikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteenLIKESresearchcenter
 
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta SuomessaTuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta SuomessaLIKESresearchcenter
 
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLIKESresearchcenter
 
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussa
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussaPersonal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussa
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussaLIKESresearchcenter
 
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempiaLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempiaLIKESresearchcenter
 
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015LIKESresearchcenter
 
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselle
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselleKoulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselle
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselleLIKESresearchcenter
 
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2LIKESresearchcenter
 
Liikkuminen ja viihtyminen koulussa
Liikkuminen ja viihtyminen koulussaLiikkuminen ja viihtyminen koulussa
Liikkuminen ja viihtyminen koulussaLIKESresearchcenter
 
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkalu
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkaluMiten liikkuva koulu liikuttaa - työkalu
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkaluLIKESresearchcenter
 
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015LIKESresearchcenter
 
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselle
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselleHeidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselle
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselleLIKESresearchcenter
 

Más de LIKESresearchcenter (20)

Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksi
Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksiLisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksi
Lisaa liiketta ammattiin opiskelun tueksi
 
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...
Lisää viihtyvyyttä ja oppimista - Henkilöstön kokemuksia liikkumisen edistämi...
 
Liikkuva opiskelu lukiotutkimus
Liikkuva opiskelu lukiotutkimusLiikkuva opiskelu lukiotutkimus
Liikkuva opiskelu lukiotutkimus
 
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukena
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaYhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukena
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukena
 
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittely
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittelyKesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittely
KesLi & LIKES KSLAPE-hankkeessa_yleisesittely
 
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteenLiikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen
Liikkuvien koulujen näkökulmia osallisuuteen
 
Aktiiviset koulumatkat
Aktiiviset koulumatkatAktiiviset koulumatkat
Aktiiviset koulumatkat
 
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta SuomessaTuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
 
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
 
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussa
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussaPersonal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussa
Personal trainer -toimintamalli liikkuvassa koulussa
 
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempiaLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia
 
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013-2015
 
Aktiivinen koulumatka
Aktiivinen koulumatkaAktiivinen koulumatka
Aktiivinen koulumatka
 
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselle
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselleKoulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselle
Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys oppimiselle
 
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2
Liikunta ja tiede katja rajala taustamateriaali2
 
Liikkuminen ja viihtyminen koulussa
Liikkuminen ja viihtyminen koulussaLiikkuminen ja viihtyminen koulussa
Liikkuminen ja viihtyminen koulussa
 
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkalu
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkaluMiten liikkuva koulu liikuttaa - työkalu
Miten liikkuva koulu liikuttaa - työkalu
 
Koulu liikuttaa ja istuttaa
Koulu liikuttaa ja istuttaaKoulu liikuttaa ja istuttaa
Koulu liikuttaa ja istuttaa
 
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015
Katja Rajala liikuntatieteenpäivät 2015
 
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselle
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselleHeidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselle
Heidi Syväoja, Liikunnan merkitys oppimiselle
 

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen

  • 1. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Marko Kantomaa, erikoistutkija
  • 3. Sisältö • Katsauksen tarkoitus ja toteutus • Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys • Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta • Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät • Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä välittäviä tekijöitä • Pohdintaa ja johtopäätöksiä
  • 4. Tarkoitus ja kohderyhmä • Tuoda esiin koulupäivän aikaisen liikunnan monitahoinen vaikutus akateemisten tietojen ja taitojen oppimiseen. • Tukea liikunnan hyödyntämistä oppimisessa ja opettamisessa. • Suunnattu opettajille, opetushenkilökunnalle ja opetuksesta päättäville.
  • 5. Toteutus ja tekijät • Tarkastellaan vuosien 19902016 aikana ilmestyneitä tutkimuksia. • Yhteensä 99 tutkimusta • 39 koulumenestys • 43 tiedollinen toiminta • 17 oppimisen mahdollistavat tekijät • ¾ interventiotutkimuksia • Tekijät: Marko Kantomaa (LIKES), Heidi Syväoja (LIKES), Sirpa Sneck (LIKES), Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto), Kirsi Pyhältö (Oulun ja Helsingin yliopistot), Tuija Tammelin (LIKES)
  • 8. Koulumenestys • Kuinka hyvin oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet? • Suomessa arvioidaan oppimistuloksia, työskentelyä ja käyttäytymistä. • Kansainvälisissä tutkimuksissa mittareina usein standardoidut testit.
  • 9. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus koulumenestykseen • Oppitunnin aikaisella liikunnallisella tauolla ja opetukseen integroidulla liikunnalla on positiivinen vaikutus koulumenestykseen. • Myös liikuntakerhoilla ja muulla koulupäivän aikaisella ohjatulla liikunnalla on positiivisia vaikutuksia. • Lisää tutkimustietoa tarvitaan liikuntatuntien, välituntien ja koulumatkaliikunnan vaikutuksista.
  • 10. Istumisen tauottaminen ja koulumenestys Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Fedewa ym. 2015 (n=460) Järjestettiin 5 minuutin liikunnallisia taukoja koulupäivän aikana (yht. 20 min reipasta liikuntaa). Matematiikan testitulokset paranivat koeryhmässä. Lukemisessa ei eroa koe- ja vertailuryhmien välillä.
  • 11. Opetukseen integroitu liikunta ja koulumenestys Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Mullender- Wijnsma ym. 2016 (n=499) Lisättiin oppitunneille reipasta perusliikuntaa ja akateemisiin tavoitteisiin nivottua liikuntaa kolme kertaa viikossa. Koeryhmän oppilaat menestyivät vertailuryhmää paremmin matematiikan ja oikeinkirjoituksen testeissä. Lukemisessa ei eroja ryhmien välillä.
  • 12. Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Bunketorp Käll ym. 2015 (n=545) Lisättiin kouluviikkoon 2 ylimääräistä liikuntatuntia yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa. Interventiokoulun tytöt läpäisivät matematiikan ja äidinkielen testit useammin kuin vertailukoulun tytöt. Pojilla ei tilastollisesti merkitseviä eroja. Koulujen välillä ei ollut eroja englannin kielen testissä. Liikuntakerhot ja koulumenestys
  • 13. Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta
  • 14. Tiedollinen toiminta • Liittyy tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön. • Esim. tarkkaavaisuus, havaitseminen, muisti ja ajattelu. • Toiminnanohjaus ohjaa ja säätelee ajattelua ja muita tiedollisia toimintoja.
  • 15. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus tiedolliseen toimintaan • Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedolliseen toimintaan. • Erityisesti toiminnanohjaukseen ja tarkkaavaisuuteen. • Voi osaltaan selittää koulupäivän aikaisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia koulumenestykseen.
  • 16. Liikuntatunnit ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Schmidt ym. 2015 (n=104) Koe ryhmä osallistui erilaisia koordinaatioharjoituksia sisältävälle liikuntatunnille. Vertailuryhmä osallistui inaktiiviselle äidinkielen tunnille. Tarkkaavaisuutta mitattiin 90 min oppituntien jälkeen. Liikuntatunnille osallistuneet oppilaat pärjäsivät tarkkaavaisuustestiss ä paremmin kuin inaktiiviselle äidinkielen tunnille osallistuneet oppilaat.
  • 17. Välituntiliikunta ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Van der Niet ym. 2016 (n=105) Lisättiin koulupäivään puoli tuntia reipasta liikuntaa lounastauon aikana 2 kertaa viikossa. Osallistuminen välituntiliikuntaan oli positiivisesti yhteydessä inhibitioon, tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, mutta ei muihin toiminnanohjauksen osa- alueisiin.
  • 18. Koulumatkaliikunta ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Lopez-Vicente ym. 2016 (n=2 904) Tutkittiin koulumatkaliikunnan yhteyttä inhibitioon ja työmuistiin. Mittaukset tehtiin 4 kertaa vuoden aikana. Yli 50 minuuttia koulumatkaliikuntaa päivässä oli positiivisesti yhteydessä inhibitioon ja työmuistiin.
  • 19. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät
  • 20. Oppimisen mahdollistavat tekijät • Oppimisen kannalta tärkeitä tekijöitä. • Esim. luokkahuonekäyttäytyminen, tehtäviin keskittyminen ja oppitunteihin osallistuminen. • Taitava oppija tarkkailee, arvioi ja säätelee ajatteluaan, motivaatiotaan ja käyttäytymistään.
  • 21. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin • Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myönteinen vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. • Lisää tutkimustietoa kaivataan esim. vaikutuksista viihtyvyyteen. • Uusi ja oppimisen kannalta mielenkiintoinen tutkimusalue.
  • 22. Oppitunnin aikainen tauko ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Carlson ym. 2015 (n=1 322) Sisällytettiin opetukseen vähintään yksi 10 minuutin liikunnallinen tauko päivittäin. Oppitunnin aikainen tauko vaikutti myönteisesti tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen, motivaatioon, asenteisiin ja yrittämiseen oppitunnilla.
  • 23. Opetukseen integroitu liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Riley ym. 2016 (n=240) Sisällytettiin matematiikan opetukseen liikunnallisia elementtejä 3 oppitunnilla viikossa. Opetukseen integroitu liikunta vaikutti positiivisesti tehtäviin keskittymiseen. Liikunnalla ei ollut vaikutusta asenteisiin matematiikan opiskelua kohtaan.
  • 24. Liikuntakerhot ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset Spitzer & Hollmann, 2013 (n=148) Lisättiin kouluviikkoon 30 minuutin ohjattu liikuntatuokio kolmena aamuna viikossa. Ohjatulla liikunnalla oli positiivinen vaikutus sosiaaliseen toimintaan, erityisesti toisten oppilaiden auttamiseen.
  • 25. Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä välittäviä tekijöitä
  • 27. Liikunta, aivot ja oppiminen Liikkuminen • Lisää aivojen verenkiertoa, • Parantaa hapensaantia, • Lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää, • Lisää aivojen sähköistä aktiivisuutta Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience. Levossa Liikunnan jälkeen Hyvin suoriutuneet Heikosti suoriutuneet
  • 28. Muutokset aivojen rakenteissa • Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä suurempaan hippokampuksen ja tyvitumakkeiden etuosien tilavuuteen lapsilla. • Liikunnan vaikutukset aivojen rakenteisiin ja toimintaan lisäävät ihmisen oppimispotentiaalia. 6200 6400 6600 6800 7000 7200 7400 7600 7800 8000 8200 Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset Tilavuus(mm2) Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla ja heikkokuntoisilla. (Chaddock ym. 2010. Brain Research.)
  • 29. Motoriset ja tiedolliset taidot • Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät rinnakkain. • Samat keskushermoston mekanismit vastaavat sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. • Tiedollista toimintaa edistävät etenkin motorisesti haastavat liikuntamuodot, kuten pallopelit, tanssi ja voimistelu.
  • 30. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot Liikunta • Tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. • Kehittää kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista, asettua toisen asemaan, ja nähdä vaivaa asioiden eteen. • Tarjoaa mahdollisuuksia tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn.
  • 31. Kouluruokailu tukee oppimista • Hyvä ravitsemus on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, vähäisempiin poissaoloihin ja vähäisiin käyttäytymisen häiriöihin. • Aterioiden välttely ja epäterveellinen ruoka aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja altistaa oppimisen vaikeuksille. • Koulupäivän aikainen liikunta tukee kouluruokailusuosituksen toteutumista.
  • 32. Uni ja oppimisen edellytykset • Riittävällä unella on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn. • Lasten yöunen pituus on lyhentynyt viime vuosikymmeninä 30─60 minuuttia. • Liikunta voi pidentää unen kestoa, lisätä unen tehokkuutta, lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa sekä vähentää uneliaisuutta.
  • 34. Yhteenveto tutkimustuloksista • Koulupäivän aikainen liikunta edistää oppimista. • Erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. • Useat koulupäivän aikaisen liikunnan osa-alueet vahvistavat tiedollista toimintaa ja vaikuttavat myönteisesti oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. • Liikunnan myönteiset vaikutukset sosiaaliseen toimintaan, käyttäytymiseen, tehtäviin keskittymiseen, motivaatioon ja yrittämiseen oppitunnilla tukevat taitavaa oppimista.
  • 35. Tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen • Suurin osa tutkimuksista on tehty ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa. • Monissa maissa koulupäivä poikkeaa merkittävästi suomalaisesta koulupäivästä. • Kansainvälisten tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen edellyttää kulttuuristen tekijöiden huomioimista.
  • 36. Johtopäätökset • Koulu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämiseen ja sitä kautta oppimisen tukemiseen. • Monipuolista, ikä- ja kehitystasolle sopivaa liikuntaa tulisi sisällyttää osaksi pedagogisia ratkaisuja oppimisessa ja opettamisessa.