Tieteellisessä tutkimuksessa liikunnalla on havaittu useita vaikutuksia oppimiseen. Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus ovat julkaisseet tutkimuskatsauksen vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät koulupäivän aikaista liikuntaa ja oppimista. Lisätietoja: https://www.likes.fi/ajankohtaista/koulupaivan-aikainen-liikunta-ja-oppiminen
3. Sisältö
• Katsauksen tarkoitus ja toteutus
• Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys
• Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta
• Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen
mahdollistavat tekijät
• Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä
välittäviä tekijöitä
• Pohdintaa ja johtopäätöksiä
4. Tarkoitus ja kohderyhmä
• Tuoda esiin koulupäivän aikaisen liikunnan
monitahoinen vaikutus akateemisten tietojen ja taitojen
oppimiseen.
• Tukea liikunnan hyödyntämistä oppimisessa ja
opettamisessa.
• Suunnattu opettajille, opetushenkilökunnalle ja
opetuksesta päättäville.
5. Toteutus ja tekijät
• Tarkastellaan vuosien 19902016 aikana ilmestyneitä
tutkimuksia.
• Yhteensä 99 tutkimusta
• 39 koulumenestys
• 43 tiedollinen toiminta
• 17 oppimisen mahdollistavat tekijät
• ¾ interventiotutkimuksia
• Tekijät: Marko Kantomaa (LIKES), Heidi Syväoja (LIKES),
Sirpa Sneck (LIKES), Timo Jaakkola (Jyväskylän
yliopisto), Kirsi Pyhältö (Oulun ja Helsingin yliopistot),
Tuija Tammelin (LIKES)
8. Koulumenestys
• Kuinka hyvin oppilas
saavuttaa
opetussuunnitelman
tavoitteet?
• Suomessa arvioidaan
oppimistuloksia,
työskentelyä ja
käyttäytymistä.
• Kansainvälisissä
tutkimuksissa mittareina
usein standardoidut testit.
9. Koulupäivän aikaisen liikunnan
vaikutus koulumenestykseen
• Oppitunnin aikaisella
liikunnallisella tauolla ja
opetukseen integroidulla
liikunnalla on positiivinen
vaikutus koulumenestykseen.
• Myös liikuntakerhoilla ja
muulla koulupäivän aikaisella
ohjatulla liikunnalla on
positiivisia vaikutuksia.
• Lisää tutkimustietoa tarvitaan
liikuntatuntien, välituntien ja
koulumatkaliikunnan
vaikutuksista.
10. Istumisen tauottaminen ja
koulumenestys
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Fedewa ym. 2015
(n=460)
Järjestettiin 5
minuutin
liikunnallisia taukoja
koulupäivän aikana
(yht. 20 min reipasta
liikuntaa).
Matematiikan
testitulokset paranivat
koeryhmässä.
Lukemisessa ei eroa
koe- ja vertailuryhmien
välillä.
11. Opetukseen integroitu liikunta ja
koulumenestys
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Mullender-
Wijnsma ym.
2016 (n=499)
Lisättiin
oppitunneille
reipasta
perusliikuntaa ja
akateemisiin
tavoitteisiin
nivottua liikuntaa
kolme kertaa
viikossa.
Koeryhmän oppilaat
menestyivät
vertailuryhmää
paremmin
matematiikan ja
oikeinkirjoituksen
testeissä. Lukemisessa
ei eroja ryhmien
välillä.
12. Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Bunketorp Käll
ym. 2015 (n=545)
Lisättiin
kouluviikkoon 2
ylimääräistä
liikuntatuntia
yhteistyössä
paikallisen
urheiluseuran
kanssa.
Interventiokoulun tytöt
läpäisivät matematiikan ja
äidinkielen testit
useammin kuin
vertailukoulun tytöt.
Pojilla ei tilastollisesti
merkitseviä eroja.
Koulujen välillä ei ollut
eroja englannin kielen
testissä.
Liikuntakerhot ja koulumenestys
14. Tiedollinen toiminta
• Liittyy tiedon
vastaanottamiseen,
tallentamiseen, käsittelyyn
ja käyttöön.
• Esim. tarkkaavaisuus,
havaitseminen, muisti ja
ajattelu.
• Toiminnanohjaus ohjaa ja
säätelee ajattelua ja muita
tiedollisia toimintoja.
15. Koulupäivän aikaisen liikunnan
vaikutus tiedolliseen toimintaan
• Koulupäivän aikainen
liikunta vaikuttaa
myönteisesti tiedolliseen
toimintaan.
• Erityisesti
toiminnanohjaukseen ja
tarkkaavaisuuteen.
• Voi osaltaan selittää
koulupäivän aikaisen
liikunnan myönteisiä
vaikutuksia
koulumenestykseen.
16. Liikuntatunnit ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Schmidt ym.
2015 (n=104)
Koe ryhmä osallistui
erilaisia
koordinaatioharjoituksia
sisältävälle
liikuntatunnille.
Vertailuryhmä osallistui
inaktiiviselle äidinkielen
tunnille. Tarkkaavaisuutta
mitattiin 90 min
oppituntien jälkeen.
Liikuntatunnille
osallistuneet oppilaat
pärjäsivät
tarkkaavaisuustestiss
ä paremmin kuin
inaktiiviselle
äidinkielen tunnille
osallistuneet oppilaat.
17. Välituntiliikunta ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Van der Niet ym.
2016 (n=105)
Lisättiin
koulupäivään puoli
tuntia reipasta
liikuntaa
lounastauon aikana
2 kertaa viikossa.
Osallistuminen
välituntiliikuntaan oli
positiivisesti yhteydessä
inhibitioon,
tarkkaavaisuuteen ja
työmuistiin, mutta ei muihin
toiminnanohjauksen osa-
alueisiin.
18. Koulumatkaliikunta ja tiedollinen
toiminta
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Lopez-Vicente ym.
2016 (n=2 904)
Tutkittiin
koulumatkaliikunnan
yhteyttä inhibitioon
ja työmuistiin.
Mittaukset tehtiin 4
kertaa vuoden aikana.
Yli 50 minuuttia
koulumatkaliikuntaa
päivässä oli positiivisesti
yhteydessä inhibitioon
ja työmuistiin.
20. Oppimisen mahdollistavat tekijät
• Oppimisen kannalta tärkeitä
tekijöitä.
• Esim.
luokkahuonekäyttäytyminen,
tehtäviin keskittyminen ja
oppitunteihin osallistuminen.
• Taitava oppija tarkkailee,
arvioi ja säätelee ajatteluaan,
motivaatiotaan ja
käyttäytymistään.
21. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus
oppimisen mahdollistaviin tekijöihin
• Koulupäivän aikaisella
liikunnalla on myönteinen
vaikutus oppimisen
mahdollistaviin tekijöihin.
• Lisää tutkimustietoa
kaivataan esim.
vaikutuksista
viihtyvyyteen.
• Uusi ja oppimisen kannalta
mielenkiintoinen
tutkimusalue.
22. Oppitunnin aikainen tauko ja
oppimisen mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Carlson ym. 2015
(n=1 322)
Sisällytettiin
opetukseen
vähintään yksi 10
minuutin
liikunnallinen
tauko päivittäin.
Oppitunnin aikainen tauko
vaikutti myönteisesti
tehtäviin keskittymiseen,
käyttäytymiseen,
motivaatioon, asenteisiin
ja yrittämiseen
oppitunnilla.
23. Opetukseen integroitu liikunta ja
oppimisen mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Riley ym. 2016
(n=240)
Sisällytettiin
matematiikan
opetukseen
liikunnallisia
elementtejä 3
oppitunnilla
viikossa.
Opetukseen integroitu
liikunta vaikutti
positiivisesti tehtäviin
keskittymiseen.
Liikunnalla ei ollut
vaikutusta asenteisiin
matematiikan opiskelua
kohtaan.
24. Liikuntakerhot ja oppimisen
mahdollistavat tekijät
Tekijä, vuosi (n) Mitä tehtiin? Tulokset
Spitzer &
Hollmann, 2013
(n=148)
Lisättiin
kouluviikkoon 30
minuutin ohjattu
liikuntatuokio
kolmena aamuna
viikossa.
Ohjatulla liikunnalla oli
positiivinen vaikutus
sosiaaliseen toimintaan,
erityisesti toisten
oppilaiden auttamiseen.
27. Liikunta, aivot ja oppiminen
Liikkuminen
• Lisää aivojen verenkiertoa,
• Parantaa hapensaantia,
• Lisää välittäjäaineiden ja
aivoperäisen
hermokasvutekijän määrää,
• Lisää aivojen sähköistä
aktiivisuutta
Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience.
Levossa
Liikunnan
jälkeen
Hyvin
suoriutuneet
Heikosti
suoriutuneet
28. Muutokset aivojen rakenteissa
• Hyvä kestävyyskunto on
yhteydessä suurempaan
hippokampuksen ja
tyvitumakkeiden etuosien
tilavuuteen lapsilla.
• Liikunnan vaikutukset
aivojen rakenteisiin ja
toimintaan lisäävät ihmisen
oppimispotentiaalia.
6200
6400
6600
6800
7000
7200
7400
7600
7800
8000
8200
Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset
Tilavuus(mm2)
Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla ja
heikkokuntoisilla. (Chaddock ym. 2010. Brain
Research.)
29. Motoriset ja tiedolliset taidot
• Motoriset ja tiedolliset taidot
kehittyvät rinnakkain.
• Samat keskushermoston
mekanismit vastaavat sekä
motoristen että tiedollisten
taitojen ohjauksesta.
• Tiedollista toimintaa edistävät
etenkin motorisesti haastavat
liikuntamuodot, kuten
pallopelit, tanssi ja voimistelu.
30. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot
Liikunta
• Tarjoaa mahdollisuuksia
sosiaaliseen vuorovaikutukseen
ja sosiaalisten taitojen
oppimiseen.
• Kehittää kykyä ottaa vastuuta
itsestään ja muista, asettua
toisen asemaan, ja nähdä vaivaa
asioiden eteen.
• Tarjoaa mahdollisuuksia
tunteiden purkamiseen ja
käsittelyyn.
31. Kouluruokailu tukee oppimista
• Hyvä ravitsemus on yhteydessä
hyviin oppimistuloksiin,
vähäisempiin poissaoloihin ja
vähäisiin käyttäytymisen
häiriöihin.
• Aterioiden välttely ja
epäterveellinen ruoka
aiheuttaa väsymystä, heikentää
keskittymiskykyä ja altistaa
oppimisen vaikeuksille.
• Koulupäivän aikainen liikunta
tukee
kouluruokailusuosituksen
toteutumista.
32. Uni ja oppimisen edellytykset
• Riittävällä unella on positiivisia
vaikutuksia oppimiseen,
muistiin ja tunteiden säätelyyn.
• Lasten yöunen pituus on
lyhentynyt viime
vuosikymmeninä 30─60
minuuttia.
• Liikunta voi pidentää unen
kestoa, lisätä unen tehokkuutta,
lyhentää nukahtamiseen
kuluvaa aikaa sekä vähentää
uneliaisuutta.
34. Yhteenveto tutkimustuloksista
• Koulupäivän aikainen liikunta edistää oppimista.
• Erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu
liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin.
• Useat koulupäivän aikaisen liikunnan osa-alueet vahvistavat
tiedollista toimintaa ja vaikuttavat myönteisesti oppimisen
mahdollistaviin tekijöihin.
• Liikunnan myönteiset vaikutukset sosiaaliseen toimintaan,
käyttäytymiseen, tehtäviin keskittymiseen, motivaatioon ja
yrittämiseen oppitunnilla tukevat taitavaa oppimista.
35. Tutkimustulosten tulkitseminen ja
soveltaminen
• Suurin osa tutkimuksista on
tehty ulkomailla, pääosin
Yhdysvalloissa.
• Monissa maissa koulupäivä
poikkeaa merkittävästi
suomalaisesta koulupäivästä.
• Kansainvälisten
tutkimustulosten tulkitseminen
ja soveltaminen edellyttää
kulttuuristen tekijöiden
huomioimista.
36. Johtopäätökset
• Koulu tarjoaa monipuoliset
mahdollisuudet
koulupäivän aikaisen
liikunnan lisäämiseen ja
sitä kautta oppimisen
tukemiseen.
• Monipuolista, ikä- ja
kehitystasolle sopivaa
liikuntaa tulisi sisällyttää
osaksi pedagogisia
ratkaisuja oppimisessa ja
opettamisessa.