Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
3. Oulunkylän tehostettu
perhekuntoutus
• Kaiken ikäisille lastensuojelussa
asiakkaana oleville lapsille ja perheille
• Työskentelyä raamittaa lapsen
asiakassuunnitelma ja täsmällisempi
perhekuntoutussuunnitelma
• 7 ohjaajaa, 5 perhetyöntekijää
toimintaterapeutti, psykiatrinen
sairaanhoitaja
• Aloitusjakso n. 1kk: Tutustumiskäynti,
kotikäynnit, perheiden ryhmätapaaminen
• Pirttijakso 8 vko: Asuminen pirtin
perheasunnossa, strukturoitu yhteinen ja
räätälöity perhekohtainen viikko-ohjelma
• Kuntoutusjakso kotona n. 4kk: Tuki kotiin
2-3 krt/vko
4. PERHEEN VIIKKO-OHJELMA
klo Ma 24.3. Ti 25.3 Ke 26.3. To 27.3. Pe 28.3. la su
7.15 –
9.00
Aamiainen Aamiainen Aamiainen Aamiainen Aamiainen
9-11 Teematiistai Vanhempain-
ryhmä
Satu-aamu Vanhempien
päiväkirja/las
ten palaute
11.30 Lounas omissa
asunnoissa
ma-pe
11.00 Äiti
psyk.sairaan-
hoitajalle
Asuntojen
siivous
14-15
15-16
15.00
Äiti psyko-
terapeutille
15.15
Käsikynkkä
15.00
Perhe-
tapaaminen
15-16
Minä-ryhmä
lapsille
KOTIIN
14.00
mennessä
PERHEPIRTTIIN
klo 15-16
17.00 Päivällinen Päivällinen Päivällinen Päivällinen Päivällinen
18.00
Sporttivartti
SAUNAT/SALI
18-19
Toiminnalli-
nen ilta
18-19
Perhe-
tapaaminen
Pirttikokous
19.30 Iltapala Iltapala Iltapala Iltapala Iltapala
20.00 Iltarauha Iltarauha Iltarauha Iltarauha Iltarauha
5. SALAPOLIISIT:
”Messi”, 8 v. poika
”Tuomari”, 7 v. poika
”Nimetön”, 5 v. tyttö
Akentti 211 = Mäyrä
Nuuskija 56 = Marja
Eve Etsivä = Eve
Niisku = Kirsti
6. MÄYRÄN KYSYMYKSET
SALAPOLIISEILLE:
Minua mietityttää esimerkiksi
se, millaista on hyvä auttaminen
ja millainen paikka Oulunkylän
perhekuntoutuskeskus on?
Uskon, että sinä yhdessä toisten
lasten kanssa voitte auttaa
minua näissä ja monissa muissa
kysymyksissä.
7. Mikä paikka tämä on? ”…?!”
Miksi aikuiset ovat täällä
töissä?
Tyttö 5 v: ”Se just on niin ikävä
kysymys, ei siihen oikeen välitä
vastata”
Mitä asioita täällä tehdään?
Millaista täällä on?
”Leikitään”
”Joskus on kivaa, joskus tylsää”
”Täällon aika paljon kivaa”
(erityisesti yhteiset illat, pihalla
oleminen)
8. AUTTAMISKONE
”Kone, joka voi tehdä, mitä tahansa lapsi haluaisi ja tarttisi”
”Romootti tietää, mitä lapsi ajattelee ja haluaa, että tapahtuu.
Jos painaa tätä nallea, niin huoli menee pois. Ja jos haluaa, että kaveri
varmasti ymmärtää, jos on joku riita ja haluaa sopia.”
”Nää on justiinsa niitä, että voi panna koneen ylinopeudelle. Ja se
tarkoittaa: pidä kavereista huoli ja sovi aina riita!”
”Jos lapsi haluaa jotain syötävää, saa täältä laatikosta.”
”Tämä (talouspaperirulla) olis sellainen hengitysaukko, että kun sinne
hengittää ja on lapsella joku paine, se kone ymmärtää, mikä paine se
on.”
”Tässä tulee kaikkia hienoja juttuja mieleen!!”
9. PALAUTE: Minusta oli tärkeää olla
mukana koska,
Tyttö 5 v: ”siellä oli hauskaa; siellä oli kivoja
juttuja, vaikka ne olivatkin aika vaikeita.”
Poika 7 v: ”oli niin kivaa. Kaikkein kivointa oli
askarrella sitä konetta. Ei ollut mitään, mistä
en tykännyt. Mäyrälle haluan sanoa: Kiitos!”
Poika 8 v:”Minusta oli tärkeää olla mukana,
koska oli hauskaa ja kivaa, mahtavaa!”
10. VANHEMMAT:
Ryhmän jälkeen lapset miettivät ja
kyselivät, miksi me ollaan täällä! Ei
ole tullut kerrottua tarpeeksi? Vasta
kolmas vastaus oli riittävä!
Oli ihan hyvä menetelmä, hyvä että
lapsia kuullaan
Lapset ajattelevat syvällisesti!
Puhuvat huolesta ja paineesta.
Luovaa!
Tässä menee ihan sanattomaksi.
Esittely pitää olla nopeammin, nyt
lapsi ei muistanut kaikkea
11. Työntekijöiden havaintoja ja pohdintoja:
• Lapset käsittelivät ryhmässä itselle tärkeitä teemoja: kaverisuhteet;
tunteet, niiden ilmaiseminen ja käsitteleminen; oma koti ja yhdessä
oleminen ja tekeminen perheen kanssa; suhde omaan vanhempaan.
• Lasten omakohtaisten kokemusten kautta ryhmässä esiin nostamat
teemat ovat perhekuntoutuksen ytimessä.
• Lapsilla on paljon tärkeitä ja isoja asioita mielessä ja he osaavat
kertoa niistä: Työskentely oli sen takia lapsista hauskaa ja
mukaansatempaavaa, mutta myös raskasta.
• Perhekuntoutuksessa olemisesta puhuminen oli lapsille vaikeaa, jopa
jännitteistä.
• Liian vähän tulee kerrottua lapsille perhekuntoutuksesta paikkana ja
siitä, miksi lapset ja vanhemmat täällä ovat.
12. Työntekijöiden havaintoja ja pohdintoja:
• Ryhmä oli lapsille merkittävä, koska ovat puhuneet siitä paljon ja
toivoneet lisää salapoliisijuttuja. Kaikki lapset sanoivat, että ryhmässä
oli kivaa.
• Lapset nauttivat myös siitä, että saivat esitellä vanhemmilleen ja
muille aikuisille sitä, mitä olivat saaneet ryhmässä aikaan.
• Vanhempia kosketti ja liikutti lasten kertoma auttamiskoneesta.
• Vanhemmalle tuli mahdollisuus nähdä oma lapsi uudessa valossa ja
roolissa: vahvana toimijana.
• Ryhmä on sekä lasten ja perheiden auttamisen väline että
työkäytäntöjen kehittämisen väline.
13. Työntekijöiden pohdintaa: Miten tästä eteenpäin?
• Tätä on tärkeää jatkaa: Turvallinen tila käsitellä lasten kanssa, millaiseen
paikkaan he ovat tulleet, koska siinä ei ole kovin hyvin onnistuttu.
• Aina jakson alussa? Hyvä pohja työskentelylle: Miksi olemme täällä, mistä
tässä on kyse, mitä auttaminen merkitsee minulle?
• Kun lapsen kanssa tehty ja koettu jaetaan vanhemman kanssa, se
itsessään jo tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta ja
vuorovaikutussuhteen.
• Lisäksi saa ”eväitä” koko perheen kanssa työskentelyyn lapsen tärkeäksi
kokemien teemojen kautta.
• Pysymme lapsen kokemuksen ja tiedon äärellä, eikä vain aikuisten ja
ammattilaisten näkökulma ohjaa käytäntöjämme.
• Tukee muita jo käytössä olleita lapsen kanssa työskentelyn keinoja:
esimerkiksi kouluikäisten identiteettiä käsittelevät minä-ryhmät.
14. Lapset esittelivät pirtti-
illassa aikuisille
innokkaasti ryhmässä
tehtyä ja puhuttua.
Poika 8 v. kirjoitti
ryhmässä piirustukseen
salakirjoitusta. Nyt oli
aika kertoa, mitä siinä
lukee:
”Äiti on minulle rakas!”
KIITOS!