Juho Saaren esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 2017.

1. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Sukupolvittunut huono-osaisuus
Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori
(Tampereen yliopisto), hyvinvointisosiologian
professori (oa) (Itä-Suomen yliopisto)

2. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Suomalaisen yhteiskunnan kaksoismurros
Suomalaisten keskimääräinen elintaso,
elämänlaatu ja elämäntavat ovat
parantuneet lähes jatkuvasti sadan vuoden
ajan.
Sattumamaa Suomi on noussut
ryysyrannasta hyvinvointivaltioksi ja yhdeksi
maailman parhaista ja vauraimmista maista
(lähes millä tahansa mittarilla arvioituna).
Merkittävältä (mutta ei ratkaisevalta) osalta
tämä selittyy yhteiskunnan
organisointitavalla, ennen kaikkea
hyvinvointivaltion kehityksellä.
Kaikki väestöryhmät eivät kuitenkaan ole
päässeet samassa määrin mukaan
yhteiskunnassa tavanomaiseen
myönteiseen kehitykseen.
Rakenteelliset jaot ja kulttuuriset erot
kasvavat, koska ”vaurastumiselle” ei ole
ylärajaa, mutta osa suomalaisista ei
vaurastu samaan tahtia.
Paneeliaineistot kertovat, että suuren
hyvinvoivan enemmistön varjossa on
(ainakin jonkin verran) ylisukupolvista
huono-osaisuutta, joka kulkee perheiden ja
sukujen sisällä.
Yhtäältä Toisaalta

3. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Julkinen valta on kiinnittänyt huomiota huono-osaisuuden
ylisukupolvittumiseen muun muassa sosiaalihuoltolain
uudistuksen yhteydessä:
“Valtakunnallisesti kasvaneet väestön hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät
selkeästi sosiaalihuollon piirissä. Köyhyyden lisääntyminen,
pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja
epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ovat lisänneet monien ihmisten
elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Huolestuttavaa on myös
se, että hyvinvointia ja terveyttä heikentävät elämäntavat ja ongelmat
siirtyvät perheissä seuraavalle sukupolvelle. Vanhempien hyvinvoinnilla
ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten mukaan ratkaisevan tärkeä
vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Keskeisin ongelma on, että
lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu, mikä voi
lisätä sukupolvelta toiselle siirtyviä ongelmia ja johtaa väestönosan
pitkäaikaiseen syrjäytymiskehitykseen. (Sosiaalihuoltolaki HE 164/2014)

4. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Mistä tässä on kysymys?
Kumulatiivisen kasautumisen mekanismit (eli niin
sanottu Matteus-efekti) määrittävät toisiinsa
kytkeytyneiden sukupolvien tulevaisuutta.
Samalla tavalla vaikuttaa pienten valintojen
tyrannia, jossa eräät ovat aktiivisia valitsijoita ja
toiset sopeutuvat samaan asemaan, tilaan ja
paikkaan.
Myönteiset siirtymät vahvistavat toisiaan ja vahvat
sidokset asuntoon, koulutukseen, parisuhteeseen,
pankkiin ja työhön kannattelevat elämän
myrskyissä.
Putomisen pelko ja parisuhdevalinnat uusintavat
rakenteellisia jakoja ja kulttuurisia eroja.
Ankkurimekanismit sitovat perheet ja sukupolvet
aikaisempiin rakenteellisiin ja kulttuurisiin asemiin ja
estävät myönteisten siirtymien toteutumisen.
Ankkurimekanismeissa on lukuisia yhdistelmiä,
mutta useimmissa tapauksissa ne perinteiset
toistuvat tapahtumat, jotka vähentävät sosiaalista
kimmoisuutta.
Taloudellinen niukkuus (ja ylivelkaantuminen)
kuormittaa ja vähentää pitkäjänteisyyttä ja
investointeja.
Jokin merkitys myös asuinalueella, mutta näyttö on
osin epäselvä.
Kasautuvat mekanismit Ankkurimekanismit

5. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Mahdollisuuksien rakenteet ja toimintakyvyt
Olemme tutkineet 36 ylisukupolvisen
huono-osaisuuden ketjua haastattelujen ja
arkistomateriaalien avulla, ja aineistosta
nousee kaksi perushavaintoa:
Yhdessäkään tapauksessa kaikki perheen lapset
eivät ole sukupolvesta toiseen huono-osaisia –
jokaisessa huono-osaisessa perheessä on joku,
joka elää ”normaalia” elämää – ei rakenteellista
determinismia, eikä eriytynyttä alaluokkaa.
Palvelujen puute (tai vähäinen saatavuus) ei ole
ollut syy huono-osaisuuden kasautumiseen
sukupolvelta toiselle – pikemminkin voidaan
pohtia, missä määrin palvelujen tarjonta
(mahdollisuuksien rakenne) on ollut varsin
runsasta ja missä määrin moniammatillisuus on
ratkaisu.
Keskeistä myönteisille siirtymille
näyttäisi olevan kaksi
asiakokonaisuutta:
”Vanha tuttu” – kiinnittyminen yhteen
palveluntuottajaan ja ihmiseen –
pitkäjänteinen ihmis- tai asiakassuhde –
toimisto- ja vastaanottotyön
vaikuttavuus vaikuttaa vähäiseltä.
Kyky käyttää palveluja hyväkseen, mikä
puolestaan vaatii itsemääräytymisen
kunnioittamista ja vastavuoroista
lahjasuhdetta.

6. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Huomion siirtäminen juurisyihin
Palvelujärjestelmämme
toimintatavat toimivat paremmin
pintasyiden kuin juurisyiden
käsittelyssä.
Tavattoman usein pintasyiden alla
on juurisyinä yksinäisyyttä,
hylkäämistä ja kaikenlaista muuta
vuorovaikutukseen liittyvää.
Vaikuttavat palvelut edellyttävät
myös näiden tekijöiden
ymmärtämistä.

7. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Elämän edellytykset myös yhteiskunnan pohjalle
Joskus on myös syytä hyväksyä, että
ylisukupolvisen huono-osaisuuden
vastaisen politiikan tavoitteena tulee
olla arjessa selviytymisen
mahdollistaminen.
Ylisukupolvisten prosessien
katkaiseminen on tavattoman
haastavaa työtä, jossa Asunto ensin –
periaate on hyvä toisen sektorin
esikuva.
Paljon tehtävää, varsinkin tuo on
tehtävä pääosin nykyisiä käytäntöjä
uudistamalla, sillä merkittävää
lisärahoitusta ei ole näköpiirissä.

8. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Kiitos