Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
•Download as PPT, PDF•
0 likes•597 views
Mitä on opettajan ja oppilaitoksen osaaminen ja osaamisen haasteet digiajassa.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
Similar to Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3 (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (9)
Asiantuntijuus ja yksilöntaidot3
- 1. Asiantuntijuus ja yksilön taidot Petri Lounaskorpi Leena Vainio 7.3.2012
- 2. ” Maailma, jossa lapsemme aikanaan elävät, muuttuu neljä kertaa nopeampaa vauhtia kuin koulumme. ” Willard Daggett
- 3. Sukupolvien välinen kuilu • Baby Boomers – Yli 45 v … – Käyttävät paperia työssään, lähettävät postia kirjekuorissa… • X – Yli 24 vuotiaat, Internet emigrantit – Työskentelevät sähköpostilla, käyttävät verkon palveluja • Y – 1985 jälkeen syntyneet Internet Natives – Lyhytviestit SMS, skype, facebook, • C – 2000-luvun C-sukupolvi, jota voisi kutsua vaikkapa verkkosukupolveksi (C = content, collaboration, communication). – Wikit, Blokkaus, vertaistuotanto, yhteisöllisyys…
- 4. Tämän päivän 21 vuotiaat ovat • katsoneet televisiota yli 20 000 tuntia • pelanneet 10 000 tuntia videopelejä • puhuneet yli 10 000 tuntia kännykässä • ovat lähettäneet tai saaneet yli 200 000 tekstiviestiä tai sähköpostia • n. 63% on luonut materiaalia internettiin he ovat luoneet blogeja, wikejä ja kotisivuja, lähettäneet kuvia, valokuvia, tarinoita tai videoita verkkoon
- 5. Miten keskiverto 16 vuotias nuori käyttää aikansa keskivertopäivänä koulun ulkopuolella ? • 6,5 tuntia medioita koulun ulkopuolella: – 33 % internetissä – 26 % TV:n katselua – 21 % Puhelimessa – 15 % musiikinkuuntelua/radio
- 6. C-sukupolvi. • Todellinen muutos tapahtunee vasta sukupolvien vaihtuessa. Tällä hetkellä työelämässä oleva X-sukupolvi on vasta totuttelemassa verkkotoimintaan, mutta sitä seuraava Y-sukupolvi on kehittynyt samaa tahtia teknologian kanssa: kaikilla on tietokone ja kännykkä, yli 75 prosenttia käyttää pikaviestimiä ja sosiaalista mediaa, kolmannes pitää omaa blogia ja seuraa uutisia ensisijaisesti verkosta. Todellinen viestinnän vallankumous on luvassa, kun työelämään astuu 2000-luvun C-sukupolvi, jota voisi kutsua vaikkapa verkkosukupolveksi (C = content, collaboration, communication). Uuden polven verkkokansalainen ei nimittäin alistu pelkästään viestinnän kohteeksi, vaan osallistuu erilaisiin yhteisöihin ja valikoi tiedonlähteensä omien tarpeidensa mukaan. Ei siis pidä huolestua, jos C-teini mesettää, tekstaa, lataa ja jakaa – hän oppii näin ainakin yhtä hyödyllisiä taitoja kuin läksyjä lukiessaan.
- 7. ”Kuinka koulutamme opiskelijamme niin, että he eivät ole vain lukijoita ja kirjoittajia, vaan myös toimittajia ja yhteisöjen jäseniä?” Will Richardsson 2008
- 8. Mitä tämän päivän koululaiset opiskelevat yliopistossa? ” Monia tämän päivän yliopiston oppiaineita ei ollut olemassa 10 vuotta sitten: • informaatioteknologia • uusmedia • e business • nanoteknologia • Biomaatalous • JNE • •
- 9. ”Opiskelijat ajattelevat erilailla kuin me… he kehittävät hypertekstiä mielissään, heidän ajatusrakenteensa ovat rinnakkaisia eivät peräkkäisiä” Mark Prenskey
- 10. ”Emme voi ratkaista ongelmia käyttämällä samanlaista ajattelua, jolla ongelmat luotiin” Albert Einstein
- 11. MUUTOS NOPEUTUU ”Me koulutamme ja valmistamme opiskelijoita ammatteihin ja teknologiamaailmaan jota ei vielä ole… Ratkaisemaan ongelmia, joista emme vielä tiedä niiden olevan ongelmia.” Mark Prenskey
- 12. OPPILAIDEN KOMMENTTEJA • ”Opettajat haluavat opettaa, kuten ovat itse oppineet ” • ” Opettajat opettavat tätä päivää käyttäen eilispäivän välineitä”
- 13. Opettajan asiantuntijuuden muodot (Tynjälä mukaan ) • Kognitiivinen asiantuntijuus • Sosiaalinen asiantuntijuus • Uuden tiedon luomisen asiantuntijuus • Mitä muuta?
- 14. Kognitiivinen lähtökohta • kognitiivisesti ajatellen asiantuntijuus on yksilöllinen ominaisuus • yksilöllinen tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessi • ekspertti–noviisi-asetelma • ekspertit hahmottavat ongelmat laaja- alaisempina kuin noviisit ja prosessoivat ongelmia syvällisemmin, heillä on hyvät itsesäätelytaidot ja heille on tyypillistä hiljaisen tiedon ja intuitiivisen otteen mahdollistama joustava toiminta tilanteesta riippuen.
- 15. Kognitiivinen lähtökohta Ammatillisen asiantuntijuuden pohjana on • alan perustieto, joka koostuu alan vakiintuneesta faktatiedosta • abstraktimmalla tasolla on teoreettinen tai käsitteellinen tieto, johon kuuluvat erilaiset teoriat ja käsitteelliset mallit ----> formaali tieto (eksplisiittistä tietoa, jota voidaan ilmaista sanallisesti) eli opetettavan aineen substanssi
- 16. Kognitiivinen lähtökohta • hiljainen, äänetön tieto, proseduraalinen eli käytännöllinen tieto (know-how eli taitotieto, kuinka jokin asia tehdään) • uudenlaisten ongelmien edessä tarvitaan lisäksi yhtä asiantuntijuuden osatekijää eli itsesäätelytietoa - reflektiivisyyttä ja metakognitiota
- 17. Asiantuntijuuden osa-alueet Näkemyksellistä ja merkityksellistä, käsitys tiedon hankintatavoista , hiljainen tieto, kokemus Viisaus Analysoitua, suhteutettua ja Knowledge management ymmärrettyä tietoa. Tietämys Tietojärjestelmillä hallinnoidaan tietämystä Osaamista syntyy, kun tietoa Osaaminen sovelletaan tekemiseen ja toimintaan Data liitetään asiayhteyteen. Informaatio, tieto Tieto on järjestettyä informaatio Data Tietoa ilman asiayhteyttä (Otala 2008) 17
- 18. Substanssitiedon ja pedagogisen Opettajan työssä keskeinen osaaminen tietämyksen integroituminen liittyy opetustaitoon pedagogiseksi sisältötiedoksi, eli tiedoksi ja oppimisen siitä, miten tiettyjä sisältöjä voidaan ohjaamisen taitoon. opettaa, minkälaisia käsityksiä oppilailla on näistä sisällöistä ja minkälaisia oppimisvaikeuksia näiden oppimiseen liittyy.
- 19. Sosiaalinen asiantuntijuus • sosiaalisen yhteisön asettamat odotukset ja vaatimukset, sekä sen yksilön kehitykselle välittämä tuki, luovat kontekstin yksilön kognitiiviselle kehitykselle – aitoja yhteistyön taitoja on opeteltava, eivät synny itsestään • opettajan kyky yhteistyöhön kollegoiden, muiden asiantuntijoiden ja ylipäänsä oman sisällön alansa asiantuntijakulttuurin kanssa on keskeinen osa uudenlaista opettajuutta • opettajan tulisi tarjota asiantuntijamalli siitä, kuinka tarvittava tieto uuden ongelman ratkaisemiseksi voidaan hankkia • tiedonkäsittelyn taitojen ja käytäntöjen välittäminen oppilaille on yhtä tärkeää, tai jopa tärkeämpää, kuin tiedonalan peruskäsitteiden opettaminen
- 20. Uuden tiedon luomisen asiantuntijuus • asiantuntija ei rutinoidu vaan kehittää jatkuvasti osaamistaan • ekspertit ovat henkilöitä, jotka ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät aikaisemman osaamisensa rajat - luovat uutta tietoa • opettajan tärkein tehtävä ei enää olekaan jakaminen vaan oppimisen ohjaaminen
- 21. • Mitä kognitiivinen osaaminen on tieto- ja viestintätekniikan osa- alueella?
- 22. • Mitä sosiaalinen osaaminen on tieto- ja viestintätekniikan osa- alueella?
- 23. • Mitä uuden tiedon luomisen asiantuntijuus on tieto- ja viestintätekniikan osa- alueella?
- 25. Asiantuntijakulttuureja oppilaitoksissa (Andy Hargreaves´n mukaan) • Individualistinen opetuskulttuuri, jolle on ominaista opettajien työskentely toisistaan erillään. Keskusjohtoinen opetussuunnitelma ei edellytä opettajien keskinäistä yhteistyötä eikä perinteinen koulurakennusten arkkitehtuuri tarjoa tiloja opettajien yhteiselle työlle • Kollaboratiivinen yhteistyön kulttuuri on edellytyksenä opetussuunnitelman kehittämiselle. Jokaisessa kunnassa tai koulussa on tehtävä omat tulkintansa ja sovelluksensa. Opettajien yhteistyö voi liittyä myös työn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Aito yhteistyö on epämuodollista, informaalia, eikä ole sidottu kokoontumisiin.
- 26. Asiantuntijakulttuureja oppilaitoksissa (Andy Hargreaves´n mukaan) • Teennäisen kollegiaalisuuden kulttuurin näyttää kollaboratiiviselta toiminnalta, mutta paljastuu ulkoapäin ohjatuksi tai pakotetuksi toimintatavaksi. Toteuttamisorientoitunutta: virikkeenä toimivat hallinnolliset säädökset. • Balkanisaatio on kollaboraatiota, joka jakaa opettajat erillisiin ryhmiin. Opetuskulttuurissa suurten oppilaitosten eri aineiden opettajat eristäytyvät omiksi ryhmikseen, joilla on taipumus muuttua pysyviksi. • Liikkuva mosaiikki, ryhmät eivät ole kiinteitä ja pysyviä, vaan ne ovat ainerajat ylittäviä ja niiden välillä tapahtuu liikettä. Ryhmät ovat projektiluonteisia ja ne liittyvät kehittämistehtäviin tai hankkeisiin. Ne muodostavat monimuotoisia ja dynaamisia kollegiaalisia verkostoja ja synnyttävät uudenlaisia ratkaisuja koulutyön ongelmiin.
- 27. Opettajan rooleja (Olson & Bruner) • 'tekijä' eli opettaja on opettaja, koska hän hallitsee asian ja on alan ammattilainen, hänen tehtävänsä on esittää oppijoille malli oikeasta suorituksesta. Oppijalta ei edellytetä omaa ajattelua tai suorituksen arviointia; hän imitoi opettajaa (tai toista oppilasta) kyetäkseen samanlaiseen suoritukseen • 'auktoriteetti' eli opettajalla on valta (jostakin syystä), hän on selittäjä ja esittäjä, tavoitteena saada oppilaat ymmärtämään. • kollegiaalisuutta oppijoiden kanssa, opettajan tehtävä on toimia yhteistyössä oppijoiden kanssa oppijoiden oman ymmärryksen ja tiedon tulkitsemisen saavuttamiseksi. • 'konsultti', hänen tehtävänsä on toimia tietoon ohjaajana (information manager) ja oppijat ovat tiedon rakentajia, konstruoijia.
- 28. Vertaistuki • Asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden käyttäminen tiedon lähteinä ja oppimiskumppaneina • Tiedon ja kokemusten jakaminen, vaihtaminen ja vastavuoroisuudelle rakentuva vertaistuki • Kokemusten jakaminen tarkoittaa henkilökohtaisesti koetun luovuttamista toisen käyttöön • Oppimiskumppanuus on vastavuoroista, reflektiivistä, dialogista ja moniäänistä todellisuutta rakentavaa • Pyritään dialogiin, yhteiseen ajatteluun, jossa voidaan selkeyttää omaa pohdintaa ja silmullaan olevat visiot vahvistuvat • Tulkintojen ja merkitysten muuttumista tukee keskustelu toisten kanssa ja koetun peilaaminen toisten kokemuksiin (Vataja & Seppänen-Järvelä 2006) Asiantuntijuus yhteisön ominaisuus – jaettu asiantuntijuus
- 29. MIKSI MUUTOS?
- 30. ” Nykyiset järjestelmät tuottavat nykyisiä tuloksia. Jos halutaan jotain erilaista, on muutettava järjestelmää. ” Sir Christopher Ball, 1882
- 31. “EI OLE MITÄÄN PYSYVÄÄ, PAITSI MUUTOS”
- 32. Tavoitteet • Luoda organisaatiolle mahdollisuus tunnistaa muutostarpeet organisaatio • Antaa välineitä muutosprosessin hallintaan • Lisätä keinoja kannustaa työyhteisöä muutoksen hallintaan
- 33. “SUURIN OSA ORGANISAATIOISTA ON SUUNNITELTU RATKAISEMAAN EILISEN ONGELMIA EIKÄ HYÖDYNTÄMÄÄN TÄMÄN PÄIVÄN MAHDOLLISUUKSIA VASTAAMAAN TEHOKKAASTI HUOMISEN HAASTEISIIN
- 34. IHMISET NORMAALISTI TUKEVAT KEHITTÄMISTÄ --MUTTA MUUTOKSESTA HE EIVÄT PIDÄ!
- 35. MUUTOSVASTUU Roethlisbergerin X- kartta Muutos Vastuu ASENTEET Henkilön historia Sosiaalinen asema
- 36. Digitaalinen lukutaito vs. Medialukutaito • Sosiaalisen ajan uudet taidot (skills of 21 century) • Verkottuminen viestintä ja vaikuttaminen • Uudet välineet • Uusi tietotekniikan malli • Kansalaistaitohaaste
- 37. Vision luominen ja tavoitteen asettaminen • Asiantuntijat ja yhteydet muihin oppilaitoksiin • Oppilasennusteet • Rahoitusnäkymät • Mitä tietotekniikan maailmassa tapahtuu ? • Laitteistokehitys • Yhteistyökulttuurin kehittymisnäkymät • Opetussuunnitelman kehitys • Kansalaispalvelujen kehitys • Tekninen tuki ja pedagoginen tuki MITÄ HALUTAAN SAAVUTTAA KONKREETTISESTI??? - OPPILAS OSAA….
- 38. Monimutkaisen muutoksen hallinta: Kriittiset elementit • Visio –Strateginen suunnittelu • Taidot • Palkkiot • Resurssit • Toimintasuunnitelma
- 39. Reaktiot muutokseen (Colin A. Carnall) ITSETUNTO _ _ _ _ SUORITUS AIKA
- 40. VOIMAKENTTÄ ANALYYSI: Kriittiset elementit • Toivottu muutos • Edistävät voimat– Muutoksen puolesta • Vastustavat voimat –Muutost vastaan • Päivän tilanne
- 41. VOIMAKENTTÄ ANALYYSI State Desired Change Here TÄHÄN HALUTTU MUUTOS EDISTÄVÄT VOIMAT VASTUSTAVAT VOIMAT Voimat, jotka edistävät Voimat, jotka vastustavat muutosta muutosta (PÄIVÄN TILA)
- 42. KUINKA PALAPELIN PALAT LIITTYVÄT YHTEEN MUODOSTAEN EHJÄN KOKONAISUUDEN?
- 43. YKSIMIELISYYDEN RAKENTAMINEN: Mitä on yksimielisyys? Ryhmä päätökset ja sitoutuminen Jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja arvostetaan Erilaiset mielipiteet nähdään hyödyllisinä eikä haitallisina Kaikkien ääntä kuullaan ennen lopullista päätöstä Keskustelujen jälkeen, ne jotka vielä vastustavat, sitoutetaan koeaikaan Kaikki työyhteisön jäsenet sitoutuvat lopulliseen suunnitelmaan
- 44. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA
- 45. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA TOIMINTA = SEKAANNUSTA TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA
- 46. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA TOIMINTA = SEKAANNUSTA + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA SUUNNITELMA
- 47. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA TOIMINTA = SEKAANNUSTA + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA SUUNNITELMA TOIMINTA = ASTEITTAINEN VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA MUUTOS
- 48. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA TOIMINTA = SEKAANNUSTA + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA = ASTEITTAINEN MUUTOS VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + + TOIMINTA = TURHAUTUMINEN SUUNNITELMA
- 49. MUUTOKSEN HALLINTA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = MUUTOS SUUNNITELMA TOIMINTA = SEKAANNUSTA + TAIDOT + KANNUSTIMET + RESURSSIT + SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + + KANNUSTIMET + RESURSSIT + = LEVOTTOMUUTTA SUUNNITELMA TOIMINTA VISIO + TAIDOT + + RESURSSIT + SUUNNITELMA = ASTEITTAINEN MUUTOS VISIO + TAIDOT + KANNUSTIMET + + TOIMINTA = TURHAUTUMINEN SUUNNITELMA VISIO TAIDOT KANNUSTIMET RESURSSIT = VÄÄRIÄ + + + VALINTOJA