Dna-tutkimukset suurpetopopulaatioiden ja niiden liikkuvuuden tutkimuksessa, Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus, Riistapäivät 2015

1. Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus
Kuvat:I.Kojola

2.  Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen
vaikuttavat tekijät
 Geneettiset menetelmät runsausseurannassa
 Suurpetojen liikkuvuuden kartoittaminen

3. Rueness ym. 2014 (Plos ONE)
Mt-DNA, 11 mikosatelliittilokusta

4. Ratkiewicz ym. 2015: Plos ONE (painossa)
Mt-DNA
Y-krom. markkerit

5. Tammeleht ym. 2010 (Mol. Ecol.)
17 mikrosatelliittilokusta

6.  Monimuotoisuus lisääntyy etelässä, ei pohjoisessa
6
Pohjoinen
ryhmä
Eteläinen
ryhmä
HeterotsogotiaAlleelimääräAlleelirikkaus
Vuosi Hagen ym. (tarjottu julk.)
I.Kojola

7. Peacock ym. 2015 (Plos ONE)

8. Syntymävuosi
Jansson ym. (Mol. Ecol. 2012)
Havaittu
heterotsygotia
Suomí 0,61; Skandinavia 0,59; Latvia 0,71; Italia 0,44; Espanja 0,49

9. Kuva Ilpo Kojola

10. Intiantiikerin geneettisestä
monimuotoisuudesta
hävinnyt 93% 100 vuodessa
(Mondol ym. 2013: Proc. R. Soc.)
I.Kojola
Kuvat:
(112 mikrosat.)

12. 0
100
200
300
400
500
Females
Males
Pilot ym. 2006
(Mol. Ecol.)
14 mikrosatelliittilokusta

13. Pilot ym. 2006
(Mol. Ecol.)
14 mikrosatelliittlokusta

14. Van Stronen et
al. 2013 (Plos ONE)
170 000 lokusta
STRUCTURE

15. 130
3300

16. o Vuosina 2004-2012 analysoitiin
yhteensä 11 402 ulostenäytettä
o Kuusi mikrosat. ja sp- markkeri
o Kelvollisia näytteitä 63-79 %
o Urosten osuus 40-55 %
Kuvat: Jonas Kindberg

17. 0
1
2
Jämtland
0
1 Norrbotten
0
1
Gävleborg
0
0,5 Dalarna
0
0,5
Västerbotten
0
0,2
0,4
Västernorrland
Trendi. Hirvenmetsästäjien ensimmäisen
jahtiviikon karhuhavainnot suhteutettuna
metsästystuntien määrään

18. Karhuhav./
1 000
jahtituntia
Karhutiheys
Kindberg ym. 2010: Biol. Cons
Karhuhavaintoindeksi korreloi vahvasti DNA-analyysein
määritetyn karhutiheyden kanssa

19. 1998/1999
2012/2013
 100 tehtävään palkattua maastoihmistä
 Väh. 12 km (3 x 4 km) susien jäljillä alkutalvesta jokaisella
tunnetulla reviirillä
 Virtsa- ja ulostenäytteet – DNA, 30 mikrosatelliittia, tavoitteena
varmistaa mahdollinen pentue
 20-25 uutta sutta pantaan vuosittain
Valokuvat I.Kojola

20. x2
Naaraan alkuperä
Uroksen alkuperä
A complete pedigree is constructedSkandinavian susikannan geenikartta

21. Ei lisääntynyt
Lisääntyi
19 sutta 2001-2013

22. 0,15
0,17
0,19
0,21
0,23
0,25
0,27
0,29
0,31
0,33
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
2 uutta migranttia
sai pennut

23. Onnistunut siirtoistutus helmikuussa 2013
v

24. Kuvat Ilpo Kojola

25.  Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen
vaikuttavat maantiede ja ihminen, ehkä myös
ravintoekologia
 DNA soveltuu kannanseurantaan (ilves?) ja
liikkumiseen sekä populaatioiden välisiin yhteyksiin
vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen
 Menetelmät kehittyvät nopeasti