Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki

18 visualizaciones

Publicado el

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki, Elonkierron juhlaseminaari

Publicado en: Ciencias
  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Tutkimusprofessori Johanna Vilkki, Ohjelmapäällikkö, Innovatiivinen ruokajärjestelmä Geenit ruoantuotannon ytimessä
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon globaalit haasteet (2015-2050) • Maapallon keskilämpötilan nousu: 14.7oC–16oC • Ihmispopulaation kasvu: 7,3 miljardia–9,8 miljardia • Veden saatavuus, tarve: 3500km3–5500 km3 • Viljelykelpoisen maan ala henkeä kohti: 0,2 ha–0,15 ha • Taudit ja tuholaiset, sadon menetys: 10–15%–20–25% 2 16.8.2018 Lähde: ISF, http://www.worldseed.org/our-work/plant-breeding/
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Food2030 ohjelman (EU) päätavoitteet Resurssitehokkuus ja hävikin torjunta Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Työpaikat, alueiden elinvoima Ravinnon riittävyys, terveellisyys https://ec.europa.eu/research/bioeconomy/index.cfm?pg=policy&lib=food2030
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Kotieläintuotanto ei tuhoa maapalloa, vaan on välttämätön osa ruokajärjestelmää 4 16.8.2018 • Eläintuotteet ovat oleellinen osa tasapainoista ravitsemusta • Eläimet hyödyntävät ihmisravinnoksi kelpaamattomia raaka-aineita ja sivuvirtoja • Eläintuotanto on keskeinen osa maatalouden ravinteiden kiertoa ja maaperän kunnossapitoa • Ekosysteemipalvelut, alueiden elinvoimaisuus Eläintuotannon negatiivisia vaikutuksia on mahdollista vielä merkittävästi vähentää kehittämällä tuotantojärjestelmiä, mm. ruokintaa, ja jalostamalla eläinainesta http://pr.euractiv.com/pr/world-without-livestock-farming-makes-no- sense-humanitarian-economic-ecological-and-agronomic
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Jalostus vastaa haasteisiin muokkaamalla periytyviä ominaisuuksia • Viljelykasvien ja eläinten domestikaatio 10 000 vuotta sitten • Tieteellinen jalostus (perinnöllisyyden periaatteet) alkoi noin 150 vuotta sitten: risteytykset, valinta (myös mutaatiojalostus) • Tällä hetkellä voidaan samalla maa-alalla tuottaa 10 kertaa enemmän ruokaa kuin 100 vuotta sitten • DNAn rakenne ollut tiedossa 65 vuotta, perimän yksityiskohdat (sekvenssi ja ominaisuuksiin vaikuttavat geenit) aukeamassa • Geenien siirrot (GMO) 20 vuotta sitten, tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavia geenejä tai niiden osia lajista toiseen 5 16.8.2018
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Miten genomitieto ja jalostus voivat vastata ruoantuotannon haasteisiin? Ravinnon riittävyys, terveellisyys • Tehostaa tuotantoa (kestävästi), satovarmuus, vastustuskyvyn lisääminen (taudit, tuholaiset, kuivuus, kuumuus) • Parantaa tuotteiden laatua, esim. valkuaispitoisuus, rasvakoostumus Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen • Vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia, esim. kestävät vähäpäästöiset eläimet • Uudet kasvilajikkeet ruoaksi ja rehuksi, tuotannon resilienssi Resurssitehokkuus ja hävikin torjunta • Täsmäviljely ja täsmäkotieläintuotanto • Tuotteiden säilyvyys ja sivuvirtojen käyttömahdollisuudet 6 16.8.2018
  7. 7. © Luonnonvarakeskus Uudet jalostusmenetelmät vastaavat haasteisiin tehokkaammin ja nopeammin • Uudet valintamenetelmät perustuvat perimän eri alueiden vaikutusten tarkempaan tunnistamiseen (genominen valinta) • Uudet perimän muokkausmenetelmät (genomieditointi, esim. CRISPR/Cas9) mahdollistavat geenien muokkauksen ilman perimään liitettävää vierasta DNAta 7 16.8.2018 • Nopea ja ”halpa” • Kohdistuu tiettyyn paikkaan / geeniin korjausleikkaus uusi geeni- muoto • Ennustetaan parhaat yksilöt perimän merkeistä • Nopea ja tehokas • Laajalti jo käytössä eläimillä, tulossa kasveille
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Ominaisuuden nopea siirto rodusta toiseen editoinnilla (Tan et al. 2012, Adv Genet) 8 16.8.2018 FDA: testattava kuin lääke? Vain haluttu ominaisuus ”siirtyy” Muut jalostusominaisuudet säilyvät ennallaan Sarvellinen lypsyrotu Sarveton liharotu
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Geeniteknologia (editointi) ruoantuotannossa 2018 • Geenien editointi tehokas on apuväline tutkimuksessa, geenien toiminnan ymmärtämisessä • Esimerkiksi eläinmallit taudeille: genomin kohtien vaihtelun vaikutus soluissa – perimän toiminnan ymmärtäminen • Menetelmien kehittäminen ja tarkka seuranta: ei sivuvaikutuksia • Julkinen keskustelu! 2038 • Tuotetaan nopeasti vastustuskykyisiä, eri olosuhteisiin ja tarkoituksiin sopeutuvia kotieläimiä ja kasveja • Tuholaisten ja tautien leviämisen rajoittaminen geeniteknologian menetelmin 9 16.8.2018
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Missä ollaan Euroopan olosuhteissa 2038? • Ratkaisevassa asemassa kuluttajat ja yleinen mielipide – sekä lainsäädäntö • USA: genomieditointia ei ole rinnastettu GM-tekniikoihin – ei lupamenettelyä, ensimmäiset editoidut lajikkeet jo viljelyssä (laatu, satoisuus, kuivuuden kestävyys, säilyvyys) – mahdollista myös pienille yrityksille, koska kauppaan tuonti halvempaa ja nopeampaa • EU: oikeuden päätös 25.7.2018 rinnastaa genomieditoinnin GM-tekniikoihin, käyttö luvanvaraista, viljely ei sallittu EU:n alueella – rajoittaa mahdollisuuksia nopeaan kehitykseen Euroopassa – geenimuuntelu ylikansallisten yhtiöiden käsissä 10 16.8.2018
  11. 11. © Luonnonvarakeskus ”Geenimuokkaus laittaa eläimet uusiksi” 11 16.8.2018 Ehkä meidän sukupolvi on viimeisiä, joka mutustelee tyytyväisenä näitä keskitysleireissä kasvatettuja, geenimanipulaatioilla muodottomaksi kasvatettuja eläimiä. "Eläinten kasvatustehtaat ehkä pian historiaa" kirjoitti 21.8.2016 21:45 Lihaskasvua säätelevän myostatiini-geenin mutaatio aiheuttaa belgiansininen- rotuiselle pihvikarjalle luonnottoman muhkeilta näyttävät lihakset. Karjan perimää ei kuitenkaan ole sorkittu modernein menetelmin, vaan rotu on jalostettu perinteisesti keinosiemennyksellä. TIEDE Turun Sanomat 21.8.2016
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Entä nämä? Yhden geenin muokkauksella (CD163) voidaan estää tuhoisan PRRS-viruksen pääsy soluihin. Jalostus- ja rokotusstrategiat ovat olleet tehottomia taudin ehkäisyssä. 12 16.8.2018 “Scientists have created a new breed of super pigs resistant to a killer virus that could make the GM meat common in Britain, despite fears over ‘Frankenstein food’. Scientists at Roslin Institute, have used gene-editing to protect pigs from a respiratory condition (PRRS) which costs the UK farming industry millions every year. ” - Daily Mail, 23.2.2017
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 16.8.201813
  14. 14. © Luonnonvarakeskus14 16.8.2018Teppo Tutkija

×