1. Tausta
Erilaisten orgaanisten syötteiden käyttö yleistyy
peltoviljelyssä. Jotta käyttöä voidaan optimoida,
tarvitaan tietoa syötteiden vaikutuksesta maahan ja
kasveihin, hiilen ja ravinteiden kiertoon sekä
ympäristöön. Tässä esitellään tulokset Biosfääri ja
Orgaanista voimaa peltoon ja parteen –hankkeissa
tehdystä huuhtoumakokeesta.
Miten koe tehtiin?
Suojaviljaan perustettavaan nurmeen levitettiin
metsäteollisuuden (Fortum, StoraEnso) kuitulietteitä,
Gasumin orgaanisia lannoitteita sekä naudanlietteen
käsittelyjäännöstä äestäen n. 7 cm:n syvyyteen
(Taulukko 1). Kokeessa oli verrokkina N-portaat 0,
40, 80, 120 kg N/ha.
Kirsi Järvenranta1, Arja Mustonen1, Maarit Termonen1, Katja Alhonoja2, Johanna Nikama1 ja Mari Räty1
1 Luonnonvarakeskus 2 Gasum Oy
Orgaanisten lannoitteiden ja täydennyslannoitettujen metsäteollisuuden kuitulietteiden
vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen nurmen perustamisen yhteydessä
Maataloustieteen Päivät 14.–15.6.2022, Helsinki. etunimi.sukunimi@luke.fi,
etunimi.sukunimi@gasum.com
Vaikuttivatko kuitulietteet ja orgaaniset
lannoitteet huuhtoutumiseen?
Monoliittien läpi suotautui n. 81 mm vettä.
Monoliittivesien KokonaisN-pitoisuus vaihteli välillä
11.1 mg/l (Nporras 40N) - 26.9 mg/l (Fortum Ca-
kuitu+80N; sem 2.98, p-arvo 0.04). Yli 90 %
huuhtoutuneesta kokonaistypestä oli NO3N -
muodossa ja 6 % orgaanisessa muodossa.
Monoliittivesien DOC -pitoisuus oli 8.6 mg/l (sem
1.14), käsittelyiden välillä ei havaittu eroja.
Monoliittivesien Ca, Mg ja S -pitoisuuksissa
Gasumin Vehmaan konsentraatti oli korkein ja
poikkesi useista muista käsittelyistä. Lannoitteiden
rikkipitoisuus ja erityisesti rikin liukoisuus heijastui
monoliittivesiin selvästi. Liukoisuuden syy on
todennäköisesti konsentraatin tuotantoprosessissa.
Metsäteollisuuden kuitulietteiden vaikutus näkyi
huuhtoumassa, mutta ei ollut pitoisuuksiltaan kovin
korkea, kuten ei Gasumin Turun konsentraattikaan.
Tämän kokeen perusteella syötteet vaikuttavat
nurmen perustamisvuonna turvallisilta käyttää.
Kuva: Mari Räty
Koeruuduilta nostettiin syksyllä maamonoliitit (Ø15
cm, syvyys 40 cm, Kuva 1), jotka altistettiin SIMU-
olosuhdekammiossa keväisille sääolosuhteille.
Monoliitteja sadetettiin 4 peräkkäisenä päivänä 25
mm/vrk. Läpisuotautuneesta vedestä määritettiin
DOC, haihdutusjäännös, TotN, TotLiukN, NO3-N,
NH4-N, P, K, Mg, Ca ja S.
Lannoitus Ca Mg S
Käsittely K kg/ha P kg/ha S kg/ha mg/l mg/l mg/l
0 N 40 10 1 21.9 4.5 2.2
40 N 40 10 7 21.7 4.9 2.9
80 N 40 10 12 22.0 4.6 2.9
120 N 40 10 18 20.6 4.6 3.0
Storan kuitu + kalkki 49 13 85 25.7 5.5 9.8
Fortum kalkkikuitu + 40 N 51 18 22 20.9 4.8 3.4
Fortum kalkkikuitu + 80 N 51 18 22 34.2 8.5 4.3
Stora Enso kuitusavi + 40 N 48 14 95 26.2 6.0 11.3
Stora Enso kuitusavi + 80 N 48 14 95 26.9 7.3 10.5
Gasum Turku 54 8 5 25.4 6.3 2.3
Gasum Vehmaa 23 6 24 40.7 9.5 25.7
Käsittelyjäännös 189 15 6 26.9 6.0 2.6
Keskiarvo 26.1 6.0 6.7
SEM 3.00 0.73 1.32
P-arvo, käsittely 0.03 0.001 <0.001
Kuva 1. Maamonoliitit huuhtoumakokeessa.
Taulukko 1. Koekäsittelyt, lannoitus ja monoliittiveden ravinnepitoisuudet.