Regeneratiivisen, hiiltä sitovan viljelyn käytännöt – Juuso Joona, hiiliviljelykouluttaja, Carbon Action - hanke

1. Regeneratiivisen, hiiltä sitovan viljelyn käytännöt
Hiiliviljelykouluttaja, Juuso Joona, Carbon Action
21.01.2020 Helsinki
Kuva: Johanna Jahkola

2. CARBON ACTION alusta
Ongelmista ratkaisuihin – yhdessä tutkijat,
viljelijät, päätöksentekijät ja yritykset
2
Viljelijät
100 hiilipilottiviljelijää, neuvonta,
regeneratiiviset viljelymenetelmät,
oppilaitokset, järjestöt (MTK, SLC)
Päätöksentekijät
- Virkamiehet, poliitikot etc
- Ohjauskeinot: maatalous- ja
ilmastopolitiikka, hiilikredit
Yritykset
- Valio, Fazer, Altia,
S-ryhmä, Apetit
- Toiminnan skaalaus,
kuluttajarajapinta
Tutkimus
- Useita tutkimuslaitoksia ja
yliopistoja, hankkeita ja
rahoittaja
- Moinitieteinen:
mikrobiologia, ekologia,
hiilen kierto, ravinteet,
mallinnus, todentaminen,
ohjauskeinot..
Viestintä & media
- Kiinnostus suurta!
- Näkyvyys myös
kansalaisten suuntaan

3. CARBON ACTION alusta
3
Sitran rahoittama (2017-2019) Carbon Action pilotti on laajentunut alustaksi, jossa
useita hankkeita.
Rahoittajia runsaasti mukana:

4. 4
• n. 100 erilaista maatilaa eri puolilla Suomea
• Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä
peltolohkolla
• Koulutus, vertaisoppiminen, yhteistyö tutkijoiden kanssa
CARBON ACTION hiilitilat

5. Peltojen hiilivarasto vähenee
 200-300 kg C/ha/a
kivennäismailla
 6000-8000 kg C/ha/a
turvemailla
 Sadot laskevat,
satovaihtelu kasvaa,
vesistöpäästöt kasvavat,
kannattavuus laskee –
yhteys?
 Satelliittikuva 29.10.18,
punainen paljasta peltoa
5

6. Maatalous ja ilmasto
Maatalouden osuus ilmastokuormituksesta 9 % (2011)
 Maaperästä 58 %,märehtijöistä 28 %, lannankäsittelystä 17 %

7. www.4p1000.org

9. Hiiliviljely osana regeneratiivista,
uudistavaa maataloutta
Beyond Sustainable: Think Regeneratively
Kiss the Ground
Tuhoava
Degenerative
Kestävä
Sustainable
Parantava
Regenerative

10. Hiilitasapaino eri kasveilla
 Kaikki kasvit sitovat kasvaessaan hiiltä, mutta kaikkien
viljely ei kasvata hiilivarastoa
 Peruna, juurikasvit -760 … -1300 kg hiiltä/ha/vuosi
 Viljat, öljykasvit -280 … -400 kg hiiltä/ha/vuosi
 Palkoviljat +160 … +240 kg hiiltä/ha/vuosi
 Aluskasvit +200 … +300 kg hiiltä/ha/vuosi
 Nurmet +600 … +800 kg hiiltä/ha/vuosi
 Taustalla lähtöoletuksena tietty maan hiilipitoisuus ja hiilen
hajoamisnopeus
 Luvut saksalaisesta lähteestä, tarkoittavat maassa pitkäaikaisesti säilyvää eloperäistä ainesta: VDLUFA
2004. Humusbilanzierung - Methode zur Beurteilung und Bemessung der Humusversorgung von Ackerland.
Saatavilla internetistä (14.3.2013): www.vdlufa.de/joomla/Dokumente/Standpunkte/08-
humusbilanzierung.pdf
10

11. Hiiliviljelyn 3 pääperiaatetta
11

12. Kasvit ja mikrobit sitovat hiilen
12
Tyynelän tilan Carbon Action koelohko 30.10.2018

13. Hiiliviljely käytännössä
13

14. Maaperän hiilensidonnan merkitys eläintuotannossa
14
Stanley et al. 2018. Impacts of soil carbon sequestration on life cycle greenhouse gas emissions in Midwestern USA beef
finishing systems. Agricultural Systems 162, 249–258.

15. Niitto- ja laidunnuskorkeuden vaikutus juuriin
15
Tyynelän tilan Carbon Action koelohko 30.10.2018

16. Märehtijöiden ilmastovaikutuksen kasvattaminen
 Korkeampi nurmirehun osuus
 Rotaatiolaidunnus
 Monilajiset ja korkeatuottoiset nurmet, typensitojat
 Lannankäytön tehostaminen
16

17. Kiitos!
17
Juuso.Joona@tyynelantila.fi
@Maan_viljelija
P. 050 360 96 32 https://carbonaction.org/ajankohtaista/

19. Kritiikkiäkin on, mutta...
 ...kiinalaiset
jo tehneet
tämänkin
19

20. Agronomi Juuso Joona,Tyynelän tila, Joutseno