1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kompostien hyödyt
maanparannuksessa
Tapio Salo
Jokioinen 13.10.2016

2. © Luonnonvarakeskus
Sisältö
• Kompostien raaka-aineet ja valmistus
– Marjan esitys
• Kompostien ominaisuuksia
• Kompostien käyttömääristä
17.10.2016Tapio Salo2

3. © Luonnonvarakeskus
Testatut kompostit
1) Syksy 2015
a) Rumpu ja sen jälkeen jälkikompostointi
a) Tuore ja 1- tai 2-vuotta jälkikompostoitu
b) Salaatti ja muu kasvissivutuote sekä 1/3 turvetta
b) Pikakompostori
a) 1 viikko
b) Porkkana ja punajuuri
2) Kesä 2016
a) Rumpukompostori
a) Erilaisten seosaineiden (turve, ruokohelpi, biohiili,
pahvi, lastu) vaikutus salaatin ym. kasvisten
kompostoitumiseen
b) Jatketaan keväällä 2017 jälkikompostoinnin jälkeen
17.10.2016Tapio Salo3

4. © Luonnonvarakeskus
Kompostin kypsyminen yhden ja kahden vuoden
jälkikompostoinnin aikana
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Rummun
jälkeen
1 v 2 v
Nitraatti-jaammoniumtypen
suhde
HiilidioksidintuottoCO2-C/gVS/d
4 17.10.2016Tapio Salo
Nitraatti- ja ammoniumtypen
suhteen tavoitearvo on >1.

5. © Luonnonvarakeskus5 17.10.2016Tapio Salo
Juuren pituuskasvu
Rumpukompostorin jälkeen – 1 vuosi - 2 vuosi kompostoitu
Juuren pituus: 24 % 46 % 71 % kontrollista
Kontrolli = Lannoitettu
multa

6. © Luonnonvarakeskus
Kompostien ominaisuuksista (0->1-2 vuotta)
• Tuoreen kompostin hajoaminen jatkui edelleen mm. korkean
hiilidioksidin tuoton ja juurenpituusindeksin alhaisten tulosten
perusteella.
• Hiili/typpi suhde laski 35 -> 1. vuosi 27 -> toinen vuosi 23
• Kuiva-ainepitoisuus nousi 15% -> 20%
• Kokonaistyppi tuorepainossa: 1,9 kg/tn -> 2,75 kg/tn
– Liukoinen typpi 0,18 -> 0,25 -> 0,57 kg/tn tuorepainossa
• Fosfori- ja kaliumpitoisuudet nousevat (kuiva-ainepitoisuuden
lisääntymisen myötä) P 0,2->0,5 kg/tn ja K 2,2 -> 4,2 kg/tn tp
6 17.10.2016Tapio Salo

7. © Luonnonvarakeskus
Ravinnesisältö
• Nitraattiasetus ei 31.10.2015 tehdyn ohjeistuksen mukaan koske kuin
lantaa tilavuudestaan yli 10% sisältäviä lannoitevalmisteita.
Ympäristökorvauksen fosforirajat rajoittavat maanparannusaineen
käyttöä.
• Fosforipitoisuus kaksi vuotta kompostoidussa tuotteessa oli 0,5 g/kg
tuorepainoa, jolloin esimerkiksi viljoille tyypillinen vuosittainen fosforin
levitysmäärä 10 kg/ha tyydyttävässä viljavuusluokassa,
saavutettaisiin jo 20 tn/ha levitystasoilla.
• Kaliumpitoisuus komposteissa oli 4,2 g/kg tuorepainoa, joten
esimerkiksi 20 t/ha levitystasolla kaliumia peltolohkolle tulisi 84 kg/ha.
• Liukoisen typen annokset jäisivät 20 t/ha levitysmäärillä alle 10
kg/ha.
• Kompostilla olisi maanparannusvaikutuksen lisäksi selkeää fosfori-
ja kaliumlannoitusvaikutusta, mutta typpilannoitusta olisi
täydennettävä mineraalilannoitteilla kaikilla viljelykasveilla.
8 17.10.2016Tapio Salo

8. © Luonnonvarakeskus
Pikakompostori
• Kokeessa pienin laite, syöttö n. 5 kg/d
• Laitteessa lämmitys ja sekoitus
• Syötettiin poislajiteltua punajuurta ja porkkanaa
• Kuiva-ainepitoisuus nousi 13 %:sta 36 % :iin viikossa
• Typpipitoisuus nousi 2,8 g/kg 5,4 g/kg, kalium 3,6:sta 6,3 g/kg,
fosfori 0,4:stä 0,7 g/kg tuorepainossa
• Hiilipitoisuus laski hieman, hiili/typpi= 26
• Kompostoitu tuote vaatii jälkikompostoinnin
– Hiilidioksidin tuotto korkea, krassin siemenet eivät itäneet
(Juurenpituustesti) ja nitraatti/ammonium 0,3 (tavoite >1).
9 17.10.2016Tapio Salo

9. © Luonnonvarakeskus
Pikakompostori
• ”Nitraattiasetuksen” (ei koske enää kasvipohjaisia)
kokonaistypen määrän (kokonais-N = 170 kg/ha)
mukainen levitysmäärä olisi 31 t/ha. Mikäli fosforin
levitysrajoitus olisi 10 kg/ha, niin levitystasoksi
muodostuisi 14 t/ha.
• Tällä levitystasolla kaliumlannoitus olisi 51 kg/ha ja
liukoisen typen lannoitus 7 kg/ha.
• Myös tämä vihanneskomposti olisi
maanparannusvaikutuksen lisäksi ensisijaisesti
fosforin ja kaliumin lähde.
10 17.10.2016Tapio Salo

10. © Luonnonvarakeskus
Hiilen lisäys, esimerkkinä 2-vuoden komposti
ka. = 20%, hiilipitoisuus 66 kg/tuoretonni
11 17.10.2016Tapio Salo
Levitysperuste
tn/ha vettä kg/ha sateena mm
Kuiva-ainetta
kg/ha
P 10 kg/ha 19,4 15500 1,5 3871
P 50 kg/ha 96,8 77500 7,7 19355
Levitysperuste
Kok-N kg/ha Liuk-N kg/ha Kok-K kg/ha C kg/ha
P 10 kg/ha 55 11 80 1270
P 50 kg/ha 273 55 402 6349
Mitä 6400 kg/ha hiiltä merkitsee?
Jos multava kivennäismaa, jossa 5% orgaanista ainesta, niin
hiiltä on 2,6%, ja 20 cm kerroksessa hiiltä 63100 kg/ha.

11. © Luonnonvarakeskus
Hiilen pysyvyys maassa
Hengitysnopeuden vaikutus; 19 tai 2 g CO2-C / g ka
12 17.10.2016Tapio Salo
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1
4
7
10
13
16
19
22
25
28
31
34
37
40
43
46
49
52
55
58
61
64
67
70
73
76
79
82
85
88
91
94
97
100
Ckg/ha
hiili (19-7) kg/ha hiili (2-0.7) kg/ha

12. © Luonnonvarakeskus13 17.10.2016Tapio Salo
Komposti til-% Kuiva-aine % K g/kg P g/kg N g/kg N % ik C % ik C/N
50 kasvis + 50 turve
til.-%
17,1 2,3 0,31 2,6 1,52 41,7 27
50 kasvis + 25 turve
+ 25 helpi til.-%
14,8 2,5 0,37 2,6 1,76 42,5 24
40 kasvis + 40 turve
+ 20 helpi + biohiili
14,6 2,5 0,35 2,6 1,78 42,7 24
kasvis + turve +
biohiili
17,9 2,5 0,41 2,7 1,51 43,8 29
kasvis + turve +
pahvi
Ei vielä tuloksia
Kesän 2016 kompostien ravinnepitoisuudet tuorepainossa, rummun jäleen

13. © Luonnonvarakeskus
Jatkokokeet 2017 vuoden puolella
• Rummun jälkeen kompostoitu kevääseen 2017 (5 kpl) ja
verrannekomposti
• Ravinnepitoisuudet, haitalliset metallit, kypsyys
• Typen mineralisaatio (inkubaatiokoe)
• Fosforin liukoisuus
• Astiakoe orgaanisen typen lannoitusvaikutuksen
määrittämiseksi raiheinällä
• Demonstraatio typpilannoitusvaikutuksesta kevätvehnällä
14 17.10.2016Tapio Salo

14. © Luonnonvarakeskus15 17.10.2016Tapio Salo