1. © Luonnonvarakeskus
Kihokki - Suon yskänrohdos-
Kosteikkoviljelyllä lisäarvoa
ojitettujen soiden kestävään ja
ilmastoystävälliseen käyttöön
Leila Korpela, Luke
5.3.2019 co-creation työpaja, Kankaanpää

2. Suomessa meillä on runsaasti soita, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Suot, suokasvit, ovatkin meille suuri aarreaitta  Voisiko perinteisistä
lääkekasveista kuten kihokeista (Drosera) saada uusia lääkkeitä?
9.3.2019 Leila Korpela 2
Pyöreälehtinen kihokki
Pitkälehtinen kihokki
(yleisempi)
HannuNousiainen/Luke
HannuNousiainen/Luke
Nyt ja tulevaisuudessa tarvitsemme uusia lääkkeitä, koska antibiootit eivät
välttämättä enää tehoa (esim. tuberkuloosi, lintuinfluennsa, ym. uudet
epidemiat ) !

3. 9.3.2019 Leila Korpela 3
HannuNousiainen/Luke
Pyöreälehtikihokki on pieni, moni-
vuotinen, hyönteisiä pyydystävä
(lihansyöjä) suokasvi. Se kasvaa ravinne-
köyhillä avosoilla, usein rahkasammal-
mättään ja välipinnan reunassa, sitä löytyy
myös umpeenkasvaneista ojista.
Pitkälehtikihokki kasvaa märemmillä
paikoilla.
Kihokki kukkii heinä-elokuulla.
10-20 kasviyksilöä =1 g

4. Kihokin vaikuttavat aineet ja lääkekäyttö
• Naftokinoneja (kuten plumbagiini, 7-metyylijugloni, flavonoideja
(esim.kversetiini) > vaikuttavat keuhkoputkia laajentavasti → irrottavat limaa
• 7-metyylijuglonin on todettu jopa estävän tuberkuloosibakteerin
(Mycobacterium tuberculosis) kasvua (Bapela et al. 2006)
• Vaikuttavia aineita on koko kasvissa, eniten kukassa.
• Lehtien nystyissä tai pisaroissa limamainen aine sisältää valkuaisaineita
hajottavaa entsyymiä (myös sokereita). Entsyymi sulattaa hyönteisproteiinin sen
ravinnoksi.
• Vanhastaan esim. hinkuyskään ja lehtinystyjen limaa syylien poistoon
• Tämän päivän teollisuus käyttää sitä yskänlääkkeen valmistuksessa jota
käytetään astman ja bronkiitin hoidossa
• Suomalaista pyöreälehtistä kihokkia viedään Sveitsiin, josta siitä valmistetaan
Vogelin ”Drosinula-mikstuuraa !
Lääkekäyttö:
• 4H –yhdistyksen toimesta kihokkia kerätään Pohjois-Suomen soilta n.500-2000
kg/vuosi (kerääjälle n. 48-50€/kg).

5. Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan
heikkotuottoisilla turvemailla –pilotti-tutkimusprojekti (2016-
2019)
Luken tutkijat: Leila Korpela, Tytti Sarjala, Niko Silvan, Jenni Tienaho
Harjoittelijat : Meri-Tuulia Pelkonen, Maarit Kallio, Sari Kantinkoksi
Tavoitteet yleisesti:
Hankkeen taustalla on selvittää lisätä vihreän biotalouden mukaisia uusia
mahdollisuuksia metsä-/ suoalueiden monikäytölle paikallisille toimijoille
Pohjois-Satakunnassa.
Taustalla myös: Kihokin viljelykoe v.1993-1997 MTT:n koeasemalla Mikkelissä >
tulokset silloin lupaavia (Galambosi 2013)
• Selvitetään olisiko lääkekasvi-kihokin viljely yksi sopiva monikäytön muoto ja
alueen heikkotuottoisten, ojitettujen turvemaiden jatkohyödyntämisen keino.
Osatavoitteita:
Selvitetään ja tutkitaan kihokin viljelyä rahkasammaleen korjuupaikoilla heti sen
jälkeen kun rahkasammal on kerätty kasvihuonekäyttöön kasvualustaksi (Niko
Silvan yhteistyössä EcoMoss Oy:n kanssa)

6. • Pohjois-Satakunnan Leader - aktiivinen Pohjois-Satakunta maaseudun
kehittämisyhdistys rahoittaa (http://www.aktiivinen.fi/leader_pohjois-satakunta)
• Yhteistyötä TAMK:n ,TTY:n, alueen 4H-yhdistyksen sekä Oulun seudun 4H-
yhdistyksen kanssa
Tavoitteet (jatkoa)
• Testataan ja kehitetään menetelmä kihokin lisäämiseksi kasvullisesti
solukkoviljelyllä (Tytti Sarjalan ohj.opinnäytetyö Meri-Tuulia Pelkonen 2017 TAMK)
• Analysoidaan kihokin bioaktiivisia aineita Parkanon toimipaikan laboratoriossa
(Tytti Sarjalan ohj. Meri-Tuulia Pelkonen 2017 TAMK, v. 2018 alusta lähtien
väitöskirjatyötä Jenni Tienaho Luke, TTY)
• Tehdään P- Satakunnan soilla kihokki-inventointia (v.2017 opinnäytetyö Maarit
Kallio TAMK, v. 2018 Luk, luontokartoittaja Sari Kantinkoski)
• Toteutetaan haastattelututkimus alueen metsänomistajille, jossa selvitetään
paikallisten kiinnostusta omien turvemaiden kihokin keruuseen ja /tai jopa
viljelyyn (Leila Korpela, Maarit Kallio).

7. Projektin Tuloksista
Viljely
• Rahkasammaleen keruualalle pieni siemenkylvökoe 2016
• 2017 kesällä > pieniä kihokin taimia hyvin, myös kokeen ulkopuolella
• 2018 kesällä kuivuus verotti, silti kihokin taimia löytyi !
 Nämä alueet ovat kihokille sopivia alustoja niin kaunan kunnes
varjostavammat suokasvit valtaavat alan (sopiva jatkuva kosteus ja
alhainen pH) !
7 9.3.2019 Leila Korpela
Kihokin siemeniä, syksy 2016
Potentiaalisia kihokin viljelyalueita P-Satakunnassa ovat
rahkasammaleen keruualueet (EcoMoss /Biolan, n.100ha)

8. • Kasvullinen lisäysmenetelmä on saatu onnistumaan
jo 2017 keväällä !
3 viikkoa 1. jaosta3 viikkoa kylvöstä
 kasvatus ja testaus verrattuna luonnon kihokkiin jatkuu!
0,3 g
14g
> 4,5kk
• Kihokin bioaktiivisten aineiden analysointi HPLC
menetelmällä (ensimmäiset ajot jo 2016-2017)!
 Vaikuttavien aineiden ja kihokin kokonais -bioaktiivisuuden
testaus jatkuu (Jenni Tienaho )
Taimia talvisilmuista labrassa

9. 9 9.3.2019Teppo Tutkija
INVENTOINTI- JA HAASTATTELUTULOKSIA
Kesän 2017 Kihokki-inventointi (1.7.-14.9.) ja metsän-omistajien
haastattelu (invnetoija Maarit Kallio TAMK)
Inventoidut kohteet P- Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla.
- Kohteita oli yhteensä 52 !

10. • Kihokkeja ei ole nevoilla tasaisesti, yhden nevan koeruutujen kihokkimäärä
vaihtelee merkittävästi. Esimerkkikuva nevalta, jossa alla olevalla neliön
ruudulla kasvoi 77 kihokkia. Vaihtelu saattoi olla esim. 1-100 /ruutu !
ojanreunoillaladon jäänteillä
Nevoilla
Muunlaisilla suon pinnoilla
jopa runsaammin!
Kesän 2017 kohteilla

11. Kihokkien keskiarvo ( kpl /m2 ) kunnittain. Kaikkien inventoitujen
kohteiden keskiarvotulos on 17 kpl / m2
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
Ikaalinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kihniö Parkano Pomarkku
Kihokkeja kpl/ m2

12. 12 9.3.2019Leila Korpela
KIHOKIN KERÄÄMINEN
• Kyselytutkimuksia lähetettiin 300kpl ja vastauksia saatiin alle 10%
76 %
24 %
Vastaajien
sukupuolijakauma
M N
29 %
71 %
Metsänomistajien suhtautuminen
kihokin poimintaan
EI
KYLLÄ
17 %
58 %
12 %
13 % Total
M EI
M KYLLÄ
N EI
N KYLLÄ
METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUTULOKSIA 2017

13. TÄYDENNYSINVENTOINTIA heinä-elokuu 2018
(inventoija Sari Kantinkoski)
 Kukinta oli selvästi runsaampaa kuin kesällä 2017 !
Kesä 2018 oli kuuma ja kuiva, siitä huolimatta kihokkeja löytyi hyvin !
• Inventointikohteina: osa (16kpl) kesän 2017 kohteista, rahkasammaleen korjuu-
aloja (6kpl) ja erilaisia turvemaan häiriöpintoja, ojat, eläinten kulkureitit ym.
yhteensä 51 turvemaan kohdetta, 11P- Satakunnan Leader- kunnan
alueella (- Merikarvia), osa myös Seinäjoelta + yksi kohde Virroilta
• Tarkasteltiin kihokin runsautta myös keruuta ajatellen sekä kihokin kukkimista.
 Hyviä kohteita ovat Satakunnan selkeät suuret keidassuot, joilla kosteutta
riittävästi!
 Rahkasammaleen korjuukohteet, kun korjuusta on n.2, mutta alle 7-10 vuotta
 Yleisesti häiriökohteilta löytyi kihokkia enemmän, tietyt ojat, eläinten polut jne
 Puolet (23) kohteista voitiin pitää suhteellisen hyvinä kohteina
 Keruuta ajatellen muutama sopiva, kun on myös helppo saavutettavuus!

14. KESÄN 2018 täydennysinventoinnin tuloksia
0
50
100
150
200
250
KA
MAX

15. Erilaisia kasvupaikkoja

16. YHTEENVETO ja Pohdintaa
Tarvitaan:
• maan/metsänomistajien ja mahdollisten paikallisten yritysten
aktivoimista !
• Kihokille on jo kansainvälistä kysyntää (BioForce AG Sveítsi,
japanilaiset)!
• Kotimaassa ?
• Kasvullinen lisäys onnistuu !
- mahdollinen taimikasvatus kasvihuoneessa?
• Bioaktiivisten yhdisteiden analysointi jatkuu !
• Bioaktiivisten aineiden (naftokinonit) analyysillä saadaan tietoa
pitoisuuksista ja siten luodaan paremmat mahdollisuudet kihokin
tuotteistamiseen Suomessa!
• Rahkasammaleenkorjuu-alat ovat sopivia alustoja kihokin viljelyyn!
• Viljelyä varten tarvitaan hyväkasvuisten kihokkien siemeniä ?
• Mahdollisesti ensin kihokkien taimikasvatusta kasvihuoneissa, nopeuttaa
vilejlykiertoa, mutta työläämpää?
• P- Satakunnassa on myös sopivia keruukohteita !
- Keruun organisointi ?
• Viljelymenetelmää edelleen kehittämällä taataan kihokin parempi saatavuus,
samalla vähennetään luonnon soilla keruupainetta!

17. Luken tutkijat
Leila Korpela
Projektin vetäjä,
Kasvi – ja
suoekologia
Jenni Tienaho
Bioaktiiviset yhdisteet,
kemia, biosensorit,
väitöskirjan osa
Niko Silvan
Kenttätutkimukset,
suoekologia,
Rahkasammaleen
korjuu
Riina Muilu-Mäkelä
molekyylibiologia, NGS
Tytti Sarjala
Bioaktiiviset yhdisteet,
uuttaminen,testaus,
HPLC, endofyytit,
Biomassan
kasvattaminen labrassa
Yhteistyötahot
Leader- aktiivinen Pohjois-Satakunta maaseudun kehittämisyhdistys
(http://www.aktiivinen.fi/leader_pohjois-satakunta)
Rahoittaja

18. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
9.3.2019Leila Korpela18