Tärkeiden elinympäristöjen metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset metsikkötasolla

1. 1
Tärkeiden elinympäristöjen
metsänkäsittelyvaihtoehtojen
taloudelliset ja ekologiset
vaikutukset metsikkötasolla
Jari Hynynen
Luonnonvarakeskus
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

2. 2
Menetelmät
2
MOTTI-Metsikkösimulaattori
työkalu metsikön käsittelytapojen vertailuun
 laskentaohjelmisto metsänkäsittelyä koskevan
päätöksenteon tueksi
 koko maahan soveltuvat puuston dynamiikan
ennustemallit
 puuston määrän ja metsikön rakenteen kehitys
 mallit perustuvat laajoista inventoinneista ja pitkään seuratuilta kestokokeilta
mitattuihin aineistoihin
 monipuoliset mahdollisuudet määritellä
metsänkasvatustoimenpiteet
 metsänhoitosuositusten mukainen "automaattikasvatus"
 käyttäjän itse määrittelemät käsittelyohjelmat
 Tuottaa monipuolista tietoa käsittelyvaikutuksista
 Puuntuotos ja talous
 Biomassa ja hiilivarastot
 Monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet

3. 3
Laskennassa mukana olleet metsikkötyypit
Kuusivaltaiset metsiköt Mäntyvaltaiset metsiköt
Kivennäismaat Turvemaat Kivennäismaat Turvemaat
Lh
Lmk Rhtkg
Tuok Mtkg Tuok Mtkg
Kvk Ptkg
Kk Vtkg *
* Ei ole mukana pohjois-boreaalisella vyöhykkeellä, jossa Vtkg on kitumaata
Kivennäismailla simuloinnit uudistamisesta alkaen, turvemailla lähtötilanteena
esimerkkimetsiköt ojitetuilta turvekankailta, joissa olemassa oleva nuori
puusto
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

4. 4
Metsiköiden käsittelyvaihtoehdot
jaksollinen kasvatus
• Metsänhoitosuositusten mukainen
kasvatus (Tapio)
• Kaikki metsänhoitotoimet ja hakkuut
kasvupaikkakohtaisten suositusten mukaisesti
• Lehtipuuston osuus 5-10 %
• Uudistushakkuun ajoitus keskiläpimittakriteerin
mukaan
• Turvemailla kunnostusojitus tarvittaessa
• Säästöpuita 5 kpl/ha lehtipuita suosien
4
• Luonnonhoitoa korostava kasvatus
(Luonnonhoito)
• Uudistaminen suositusten mukaan
• Lehtipuuston osuus 20 puuston tilavuudesta
• Harvennukset voimakkaampia ja aikaisempia
kuin ”Tapio”-skenaariossa lehtipuiden kasvun
turvaamiseksi
• Keski- ja Pohjois-boreaalisella vyöhykkeellä
pidennetty kiertoaika
• Säästöpuita 20 kpl/ha lehtipuita suosien

5. 5
Metsiköiden käsittelyvaihtoehdot
• Jatkuvapeitteinen kasvatus (Jatkuva)
• Kasvatusmetsän hakkuut poimintahakkuina
• Poimintahakkuita toteutettiin ensiharvennusvaiheesta alkaen puuston pohjapinta-alan
ylittäessä 20-22 m2ha-1 (kasvupaikasta riippuen)
• Puuston määrä hakkuun jälkeen 10 – 12 m2ha-1 (kasvupaikasta riippuen)
• Kasvatusta simuloitiin neljän hakkuukierron ajan
• Hakkuukierron pituus määräytyi puuston kehitysnopeuden mukaan
• Tulosten raportoinnissa tarkastelujakso alkoi ensimmäisestä poimintahakkuusta ja päättyi
viimeiseen poimintahakkuuseen
• Poimintahakkuissa poistettiin suurimmat puut
• Säästöpuita 5 kpl/ha lehtipuita suosien
• Simulointi Motti-ohjelmistolla
• Poimintahakkuun jälkeinen kasvu 15 % pienempi kuin tasaikäisessä metsässä
alaharvennuksen jälkeen
5

6. 6
Puuston tilavuuden kehitys eri käsittelyskenaarioissa
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

7. 7
Lahopuu
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

8. 8
Lahopuun keskimääräinen tilavuus ja diversiteetti-indeksi
Etelä- ja hemiboreaalinen kasvillisuusvyöhyke
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021
Kuusivaltaiset metsiköt Mäntyvaltaiset metsiköt

9. 9
Lahopuun tilavuuden ja diversiteetti-indeksin kehitys metsikössä
Hemi- ja eteläboreaalinen kasvillisuusvyöhyke
tuoreen kankaan kuusivaltainen metsikkö
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

10. 10
Lehtisekapuuston määrä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

11. 11
Lehtisekapuuston keskimääräinen osuus puuston tilavuudesta
Hemi- ja eteläboreaalinen kasvillisuusvyöhyke
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

12. 12
Lehtipuuston osuuden kehitys metsikössä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

13. 13
Varvuston peittävyys
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

14. 14
Mustikan ja puolukan varvuston peittävyys
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

15. 15
Varvuston peittävyyden kehitys
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

16. 16
Hakkuukertymät ja nettotulot
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

17. 17
Tarkastelujakson keskimääräiset hakkuukertymät kuusivaltaisissa
metsiköissä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

18. 18
Tarkastelujakson keskimääräisen hakkuukertymät mäntyvaltaisissa
metsiköissä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

19. 19
Tarkastelujakson kassavirrat kuusivaltaisissa metsiköissä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021
Kantorahatulot: tilastoidut keskimääräiset kantohinnat 2002–2016
• poimintahakkuiden kantohintoina käytettiin väliharvennuksista maksettuja hintoja
Metsänhoitokustannukset: keskimääräiset tilastoidut yksikkökustannuksia (2014)

20. 20
Tarkastelujakson kassavirrat mäntyvaltaisissa metsiköissä
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021
Kantorahatulot: tilastoidut keskimääräiset kantohinnat 2002–2016
• poimintahakkuiden kantohintoina käytettiin väliharvennuksista maksettuja hintoja
Metsänhoitokustannukset: keskimääräiset tilastoidut yksikkökustannuksia (2014)

21. 21
Päätelmiä
Menetelmät
• Jatkuvapeitteistä käsittelyä koskevat tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia
Monimuotoisuus
• Luonnonhoitoa korostava kasvatus lisäsi huomattavasti
• lahopuuston määrää ja laatua (diversiteetti)
• lehtipuuston määrää
• Jatkuvapeitteinen kasvatus
• lisäsi varvuston peittävyyttä ja mustikan marjasatoja
• ei lisännyt lahopuuston määrää eikä lahopuudiversiteettiä
Puuntuotos ja nettotulot
• Luonnonhoitoa korostavassa kasvatuksessa
• hakkuukertymät ja nettotulot olivat n. 15 % pienemmät kuin Tapio-skenaariossa
• etelässä erot olivat pienemmät kuin pohjoisessa
• Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa
• hakkuukertymät ja nettotulot olivat n. 20 % pienemmät kuin Tapio-skenaariossa
• etelässä erot olivat suuremmat kuin pohjoisessa
KEIMO-hankkeen loppuseminaari 29.3.2021

22. 22
Kiitos!