Miltä talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Esa Aro-Heinilä

1. Bionurmi
Miltä talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta
liikennepolttoainetta
Esa Aro-Heinilä, p. 040 723 7002
Säätytalo 13.3.2014

2. Ohjausryh
män
Sivu 2 10.1

3. • Kaikki hinnat arvonlisäverottomia
• Energiamäärän yksikkönä MWh
Esimerkki:
100 €/MWh = 1,0 €/l dieseliä
= 0,9 €/l bensiiniä

4. Vastaa noin 1500 henkilöauton tarvetta vuodessa
Biometaanin tuotantokustannus

5. Biometaanin tankkauskustannus

6. Tuotantokustannukset
Biometaanin tuotantokustannus 80 €/MWh
Siirto maakaasuverkossa 10 €/MWh
Tankkauskustannus + 30 €/MWh
Yhteensä 120 €/MWh
Myyntihinta
Syöttö maakaasuverkkoon 40 €/MWh
Liikennebiokaasun pumppuhinta ~90 €/MWh
Bensiinin pumppuhinta 144 €/MWh
Dieselin pumppuhinta 120 €/MWh
(alv. o%)

7. Tuotantokustannus - korkeampi kuin liikennebiokaasun myyntihinta
- alempi kuin bensiinin myyntihinta
Biometaanin käytön yleistymisen esteet
Kuluttajan näkökulma
Hidasteet
- rajoittunut jakeluinfrastruktuuri
- korkeampi ajoneuvon
hankintakustannus
Kannustimet
- muita polttoaineita alhaisempi
hinta
Tuottajan näkökulma
Hidasteet
- Miljoonien investointi ilman voittoa
Kannustimet
- Polttoaineverovapaus
- Investointituki

8. Liikennebiometaanin tuotanto vaatii alkuvaiheessa tukea
 samaan aikaan biometaanin hinta
voi olla lähes vastaava kuin muilla
polttoaineilla
 laitosinvestoinnit laskevat kun päästään
pitempiin tuotantosarjoihin.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Tankkauskustannus€/MWh
Tankkausaseman käyttöaste, %

9. Ohjausryh
män
Sivu 9 10.1
Biometaanin tuotanto- ja jakelukustannus kehittyneillä markkinoilla

10. Tukijärjestelmä
Tavoitteena ei ole tukea tavoiteltua toimintaa loputtomiin,
vaan saattaa se alkuvaikeuksien yli.
Onnistunut tukijärjestelmä
1. Ohjauksellisesti tehokas
2. Kohdentuu oikein
3. Hyväksyttävä
4. Hallinnolliset kustannukset kohtuulliset
5. Sitoutuminen yli vaalikausien

11. Tukijärjestelmä
Biokaasusähkön tuotantotuki (takuuhinta):
Takuuhinta biokaasusähkölle 83,5 €/MWhel
Sähkön myyntihinta, Nord pool - 43,5 €/Mwhel
Tuki tuotetulle sähkölle 40 €/MWhel = 4 snt/kWhel
Lämpönä lähes 2/3 energiasta taivaan tuuliin
Takuuhinta biokaasu CHP 133,5 €/MWhel sis. lämmön talteenottobonuksen
Sähkön myyntihinta, Nord pool - 43,5 €/Mwhel
Tuki tuotetulle sähkölle 90 €/MWhel = 9 snt/kWhel

12. Tukijärjestelmä
Energialopputuotteille kohdentuva tuki
Lauhdebiokaasusähkö
Hyötysuhde 40%
Tuki sähkölle
CHP
Kokonaishyötysuhde 75 %
Tuki energialopputuotteille
 Johdonmukaista on ehdottaa vähintään vastaavaa tukea myös
biometaanille, jolla hyötysuhde kaikkein korkein < 95%

13. Ehdotus
• 50 €/MWh tuki liikennebiometaanille
• Kustannusvaikutus kohdennetaan fossiilisille liikennepolttoaineille
• Asteittain laskeva tuki

14. Vaikutus vaihtotaseeseen
Nurmipohjaisen biometaanin tuotannon vaikutus Suomen vaihtotaseeseen
Rehuviljan satotaso t /ha 4
Biometaanin nettosato MWh/ha 20
Korvattava tuote, rehuvilja
Rehuviljan hinta €/t 120 150 180
Viljan ulkomaankaupan vientitulo €/ha 480 600 720
Korvaavava tuote, biometaani
Raakaöljyn hinta $/barrreli 100 110 120
--"-- €/MWh 53 59 64
Biometaani korvaa tuontia €/ha 1 069 1 176 1 283
Nettovaikutus peltohehtaaria kohden €/ha + 350 ... 800

15. Vaikutus vaihtotaseeseen
• Viljan hinta 150 €/t
• Raakaöljy 110 $/barreli
Biometaanin Nurmen Nettovaikutus
käyttöaste viljelyala yhteensä
% ha M€
1 50 14
2 100 29
5 250 72
10 500 144
15 750 216
20 1000 288

16. Vaikutus valtion verotuloihin
1. Polttoaineverovähenemä
• bensiini 67,29 snt/l
• diesel 49,66 snt/l
• biometaani 0,00 snt/l
2. Arvonlisäverotulojen vähenemä
• biometaanin alhaisempi hinta
• ei verotettavaa polttoaineveroa

17. Vaikutus valtion verotuloihin
Biometaanin Polttoaine- Arvonlisä- Kokonaisvaikutus
käyttöaste verot verot verotuloihin
% M€ M€ %
1 -34 -14 -0,1
2 -67 -27 -0,2
5 -168 -64 -0,6
10 -336 -119 -1,1
15 -504 -165 -1,7
20 -672 -202 -2,2

18. Ohjausryh
män
Sivu 18 10.1
Mitä tästä opimme
• Yleistyäkseen nurmipohjainen liikennebiometaani vaatii tukea
• Asteittain alenevan tuella ei merkittävää vaikutusta polttoaineiden
hintoihin
• Suurin kustannusvaikutus tulee polttoaineverovapaudesta

19. Kannattaako tälle tielle lähteä
+ Askel kohti kestävää maataloutta; ravinnehuolto, maan rakenne
- Vähentää elintarviketuotantoa, pellot tiivistyy, ei hyödytä
viljelijää.
- Verotulot vähenee. Se on liian kallista.
+ Saastuttaja maksaa. Tämä on askel kohti ekologista
verouudistusta
- Ei Suomen kaltaiseen harvaan asuttuun maahan kannata
rakentaa päällekkäistä infrastruktuuria. Eikä sillä ole mitään
merkitystä maailman ympäristön kannalta mitä me täällä
teemme.
+ Pointti on kehittää ekotekniikoita, joita myydä ulkomaille. Se
vaatii vahvoja kotimarkkinoita. Siinä on Suomen talouden
tulevaisuus. Merkittävin ympäristövaikutus tulee
ekotekniikoiden maailmanlaajuisen käytön
kerrannaisvaikutuksista.

20. Ohjausryh
män
Sivu 20 10.1
Kiitokset mielenkiinnosta