Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio

690 visualizaciones

Publicado el

IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio, MTT. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.

Publicado en: Ciencias
  • Inicia sesión para ver los comentarios

  • Sé el primero en recomendar esto

IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio

  1. 1. Aana Vainio Tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Coordinated Integrated Pest Management in Europe IPM-strategia –tiedosta toimintaan 25.11.2014
  2. 2. IPM tutkimustarpeiden kartoitus • Pyritty löytämään tärkeimpiä IPM-tutkimustarpeita • Työvälineeksi tuotettu matriisimuotoisia tietokantoja • Viljelykasvi – viljelytoimenpiteet – kasvintuhooja Peruna, mansikka, omena, sipuli, rypsi / rapsi, riviviljeltävät kaalikasvit, herne ja porkkana, viljat Tärkeimmät viljelykasvien tuhoojat Kasvinsuojeluun vaikuttavat viljelytoimenpiteet Tuhoojakohtainen toimenpiteiden tarkastelu: o Vaikuttaako kyseisellä viljelykasvilla? o Vaikuttaako kasvinsuojeluun? o Miten vaikuttaa kasvinsuojeluun? • Löytyykö IPM-kasvinsuojeluun uusia tuulia maailmalta? 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 2
  3. 3. Viljelytoimenpiteiden tarkastelu • Viljelytoimenpiteet luokiteltu IPM palapelin mukaan: 1) suunnittelu & ennakointi 2) tarkkailu ja tunnistus 3) torjuntakynnys 4) ei-kemialliset torjuntakeinot 5) kemiallinen täsmätorjunta 6) kemiallisen torjunnan minimointi 7) resistenssin ehkäisy 8) dokumentointi •Jaoteltu edelleen ajoituksen (esimerkiksi suunnittelu ennen kasvukautta) tai toimenpiteen tavoitteen mukaan (esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarkkuus) 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 3
  4. 4. Esimerkkikasvina ”PERUNA” •Tarkastelussa 24 tuhoojaa tai tuhoojaryhmää ja 100 viljelytoimenpidettä  2400 tapausta peruna IPM 16 % on käytössä ja toimii nykyisessä perunan viljelyjärjestelmässä  2 % negatiivisten vaikutusten mahdollisuus tai vältettävä kokonaan 12 % tarvitaan lisää tietoa kasvinsuojelun kannalta  6 % ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun 26 % ei lainkaan tai ei riittävästi tietoa 38 % ei merkitystä kasvinsuojelussa •Joka kymmenes viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitaisen tilanteen – hyöty / haitta punnittava tarkoin 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 4
  5. 5. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Sade, sadetus ja kastelu sekä muut viljelylohkon vesitalouteen vaikuttavat seikat tai sadon pesu joko pienentävät tai suurentavat tuhoriskiä Perunanviljelyssä: •Vesitalouden parantaminen voi lisätä pahkahomeen riskiä, mikä on huomioitava erityisesti, jos tautia ei ole aiemmin tarvinnut torjua •Sadetus on hyödyksi perunaseitin ja perunaruven torjunnassa, mutta lisäävät useimpien muiden kasvitautien riskiä, myös rikkakasvit hyötyvät sadetuksesta •Mukuloiden pesu ja harjaus irrottaa seittiruven pahkoja sekä vähentää siemenperunalla lakasteen tartuntavaaraa, mutta lisää muiden tautien leviämis- ja tartuntamahdollisuuksia Ristiriitaa myös esim. herneellä, sipulilla, ristikukkaisilla, mansikalla ja omenalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 5
  6. 6. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Maanmuokkaustapa ja –ajankohta joko vähentää tai lisää tuhoojariskejä. Maan muokkaus vähentää rikkakasvien kasvinsuojelutarvetta, muiden tuhoojien osalta kasvinsuojelutarve voi joko kasvaa tai pienentyä Perunanviljelyssä •Syyskyntö pienentää lehtipoltteen, pahkahomeen ja lakasteen riskiä, mutta lisää muiden tautien tartuntariskiä jääntiperunasta •Kevätmuokkaus pienentää perunaseittiriskiä, lisää bakteeritautiriskiä •Aikaistettu istutus pienentää perunaruttoriskiä ja saattaa vähentää bakteeritautien esiintymistä sekä virustartuntoja •Viivästetty istutus pienentää perunaseittiriskiä ja saattaa vähentää kuorirokon ja verkkoruven esiintymistä •Multaus lisää tautiriskiä, mutta on välttämätöntä Ristiriitaa myös mm. herneellä ja ristikukkaisilla, sipulilla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 6
  7. 7. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Istutustiheys, -syvyys ja maanmuotoilu saattavat lisätä etenkin tautien esiintymistä. Tiheä kasvusto vähentää rikkakasvien kasvumahdollisuuksia, mutta samalla lisää kasvuston kosteutta. Perunanviljelyssä •Kasvuston kosteus edistää pahkahomeen leviämistä •Istuttaminen matalaan penkkiin vähentää perunaseittivaaraa •Maaperän pH Perunanviljelyssä •Kalkitus lisää tavallisen perunaruven esiintymistä, mutta vähentää verkkoruven esiintymistä 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 7
  8. 8. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Kerääjäkasvien, aluskasvien, houkutuskasvien, seuralaiskasvien, lajiseos- ja lajikeseosviljelyn vaikutuksista on suhteellisen vähän tietoa saatavilla - vähentävät yleensä rikkakasveja ja siten torjunta-aineiden käyttötarvetta Perunanviljelyssä •Kerääjäkasvit lisäävät tautipainetta, jos ovat isäntäkasveja perunan kanssa yhteisille taudeille Ristiriitaa tai tiedon puutetta myös esim. riviviljeltävillä ristikukkaisilla ja mansikalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 8
  9. 9. Lisää tietoa tarvitaan •Ympäröivän kasvuston ja muun ekoinfran vaikutuksesta viljelylohkon kasvinsuojeluriskeihin ja – tarpeisiin kaikilla viljelykasveilla •Kasvinvuorottelussa viljelykasvit, jotka voivat olla tuhoojan vaihtoehtoisia isäntäkasveja tunnetaan yleensä hyvin, mutta muiden kasvien roolista tuhoojien ylläpitäjinä, lähteinä ja levittäjinä on vähän •Viljelyjärjestelmien muuttuessa syntyy uusia tietotarpeita Perunanviljelyssä •Mikä tulee olemaan luonnonvaraisten koisokasvien vaikutus kasvinsuojeluun? Kehto- ja mustakoison määrä on jo lisääntynyt viljelysmailla •Puutarhakasvit ja vieraslajit? Petunia on perunaruton isäntäkasvi 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 9
  10. 10. Lisää tietoa tarvitaan •Tuhoojien luontaiset viholliset ja tautien antagonistit •Eri kesannointitavat IPM kasvinsuojelun kannalta •Harsot, verkot ja erilaiset katteet tuhoojien ja niiden luontaisten vihollisten tai antagonistien kannalta, koko eliöstö huomioon ottaen Perunanviljelyssä tutkittavaa •Kesannointitapojen merkitys kasvinsuojelussa •Kevätmuokkauksen vaikutukset tuhoojiin ja niiden antagonisteihin •Katteen merkitys varhaisperunalla, rivikatteen merkitys perunalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 10
  11. 11. Lisää tietoa tarvitaan •Biorationaalisia ja mikrobiologisia valmisteita sekä biologista torjuntaa kehitetään kaiken aikaa. Maaperässä vapaasti elävät, kasvin pinnalla, endofyytteinä tai mykorritsoina elävät mikrobit voivat ehkäistä tuhojen syntymistä, estää tuhoojia lisääntymästä ja vahvistaa eri viljelykasvien kykyä sietää kasvintuhoojia. Perunanviljelyssä •IPM kasvinsuojeluun sopivista saippuoista, öljyistä, torjuntaeliöistä, biorationaalisista valmisteista ja tautien antagonisteista on vähän tietoa. Suomessa tehdään jonkin verran kirvojen torjuntaa saippuoilla ja öljyillä •Mykorritsojen ja endofyyttien merkitystä kirva- ja ankeroistuhojen vähentäjinä tutkitaan maailmalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 11
  12. 12. Uudet menetelmät – tutkimuksen tuella käyttöön •Ennustemalleja, jotka perustuvat aikaan, paikkatietoon ja kontekstiin, on mahdollista tuottaa tai on jo maailmalla valmiina useille tuhoojille eri viljelykasveilla •Ennusteiden pohjalta voi luoda käyttäjille yhtenäinen sovellus, joka toimii kaikille samankaltaista dataa käyttäville ennusteille Perunanviljelyssä •Ennustemalleja tuhoriskien ennakointiin ei ole Suomessa käytössä, vaikka esimerkiksi perunarutolle on jo olemassa toimiva ennustesovellus 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 12
  13. 13. Muita tutkimusaiheita •Testit tuhoojien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa (PCR, ELISA) •Kasvupaikkatekijöiden vaikutus satoon •Kalkituksen vaikutukset maaperän eliöstöön, erityisesti antagonisteihin ja kasvitauteihin •Kasviravinteiden vaikutukset tuhoriskiin Perunanviljelyssä •Viljelyalan sijainnin ja laadun merkitys – esimerkiksi paikan pienilmasto, tuuliolosuhteet, maan laatu, etäisyys aiemman kasvukauden perunamaihin •Erityisesti muiden kuin typen vaikutukset tuhoalttiuteen 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 13
  14. 14. Muita tutkimusaiheita •Lajikkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät •Elisitorit ja indusoitu resistenssi •Fysikaaliset käsittelyt tuhoojien hävittämiseksi •Uudet kasvinsuojeluvälineet, -koneet ja -menetelmät, esimerkiksi automatisoitu rikkakasvien torjunta on mahdollista erityisesti riviviljelyssä Perunanviljelyssä •Elisitorit ja indusoitu resistenssi kasvukaudella ja sadon käsittelyssä •Varsien hävittäminen liekittämällä •Ruiskutyyppien ja suuttimien, peittausmenetelmien vertailu •Valojaksot varastoinnissa 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 14

×