Se ha denunciado esta presentación.
Se está descargando tu SlideShare. ×

Verkkopedagogiikka 23.1.23

Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Anuncio
Cargando en…3
×

Eche un vistazo a continuación

1 de 49 Anuncio

Más Contenido Relacionado

Similares a Verkkopedagogiikka 23.1.23 (20)

Más de Matleena Laakso (20)

Anuncio

Más reciente (20)

Verkkopedagogiikka 23.1.23

  1. 1. Verkkopedagogiikka LOOK − Lukio-​opiskelijoiden opiskeluympäristöjen kehittäminen -hankkeen webinaarisarja 1/4: 23.1.2023 Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fi Twitter: @matleenalaakso Ohjeet: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.htm
  2. 2. Ohjelma Tänään • Tervetuloa! • Johdanto verkkopedagogiikkaan • Etäopinnot ja hybridiopetus • Verkko-opintojen suunnittelu, toteutus ja arviointi • Miten vähentää keskeyttämisiä? • Klo 16.30 ohjaustunti (ei tallenneta) Seuraavat webinaarit • Osallistaminen ja vuorovaikutus to 16.2. klo 14.30 • Interaktiiviset verkkomateriaalit ti 7.3. klo 14.30 • Videot opetuksessa ke 5.4 klo 14.30 Tutustu myös verkkolukion laatukäsikirjaan. Siellä on erinomaisia ohjeita ja yhteisiä linjauksia. Uusi päivitetty versio julkaistaan loppukeväästä 2023 mm. LOOK-hankkeen verkkosivulla.
  3. 3. Kameran peukutus Ruudunkaappauskuva Teams-webinaarista
  4. 4. padlet.com/matlaakso/look2023
  5. 5. Tavoitteena on opetus, jossa yhdistyy sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia Koehler & Misihra 2006: tpack.org Oheinen suomennos Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot- oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu TPACK-malli jäsentää opettajan osaamisvaatimuksia.
  6. 6. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla, UEF:n Flippausmanuaali 2018: www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus (ks. päivitetty opas: sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali)
  7. 7. Keskeisimmät oppimiseen vaikuttavat tekijät Yhteistyö muiden kanssa Omien ja ryhmän yhteisten oppimisen prosessien säätely Teknologian tuki Lähteenä korkeakoulupedagogiikan UNIPSin sivulle: unips.fi/pedagogics-in-digital-learning upotettu Oulun yliopiston Essi Vuopalan video (CC BY): youtu.be/OnWgTuaKUVo
  8. 8. Itsesäätelyn taitojen tukeminen Kati Mäenpää (artikkeli CC BY-SA, kuvan 7 strategian infograafi ©): oamk.fi/oamkjournal/2022/monipuoliset-motivaation-saatelystrategiat-tukevat-oppimista-ja-opiskeluhyvinvointia ja Motivaation säätelyllä vaikutusta hyvinvointiin: www.youtube.com/watch?v=prIFI4PTJac Kehittämällä yksilöiden ja ryhmien itsesäätelyn taitoja, voidaan edesauttaa hyvinvointia ja opintomenestystä. • Tueksi tarvitaan näitä tukevia oppimisympäristöjä, pedagogiikkaa ja ohjausta. • Motivaatio ei automaattisesti pysy korkealla. Siihen on hyvä oppia vaikuttamaan. Esimerkkejä keinoista: • Osallistavat menetelmät • Vuorovaikutus • Tutkiva oppiminen • Simulaatiot • Kannustus ja palaute
  9. 9. Yhteisöllinen verkko-oppiminen Essi Vuopalan lektio: lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2014/05/12/onnistuneen-yhteisollisen-verkko-oppimisen- edellytykset-nakokulmina-yliopisto-opiskelijoiden-kokemukset-ja-verkkovuorovaikutus (CC BY) ”Oppimisen tutkimus tukee vahvasti näkemystä yhteisöllisen oppimisen tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna.” Yhteistä onnistuneille ryhmille • Käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän työskentelyä. • Käyttivät aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin. • Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.
  10. 10. Yhteisöllisyyden kehitysportaat verkko-oppimisympäristössä Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen yhdessä kehittäminen – pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken – pääpaino kommunikaatiotaidoissa Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä – pääpaino oppisisällöissä Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä
  11. 11. Miten teknologia tukee oppimista?
  12. 12. Etäopinnot
  13. 13. Etäopinnot Helsingin verkkolukiossa www.hel.fi/verkkolukio • Reaaliaikaista opiskelua verkossa (Teams/Meet), osin myös hybridisti. • Kurssit on merkitty lukujärjestykseen eli opiskelija osallistuu usein keskellä päivää omasta koulusta käsin. • Edellytyksenä on kameran ja mikrofonin käyttömahdollisuus. Kuvat: Elf-Moondance, pixabay.com
  14. 14. Otteita verkkolukion laatukäsikirjasta • Suunnittele etätunnin rakenne hyvin. • Huolehdi ryhmäyttämisestä pienryhmiä (breakout) hyödyntäen. • Pysyviä pienryhmiä. • Ohjaa onnistumaan. • Hyödynnä verkon työkaluja. • Kutsu vierailijoita. • Käytä monipuolista arviointia ja osaamisen osoittamisen tapoja. • Tarjoa erilaisia oppimispolkuja. Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com
  15. 15. Etäopintojen verkkotapaamiset 1. Kutsu ja mahdollinen ennakkotehtävä/-materiaali 2. Virtuaalikahvit? 3. Yhteinen aloitus • Ohjelma, tavoitteet, pelisäännöt yms. • Tutustuminen/kuulumiset/virittäytyminen 4. Varsinainen opetus ja/tai työskentely 5. Lopetus • Opitun/työskentelyn reflektio, palaute • Läksyt ym. 6. Jatkot? Kuva: Alexandra Koch, CC0, pixabay.com
  16. 16. Webinaarin rytmittäminen Vuorottele työskentelytapoja • Kuunnellen, katsellen, puhuen. • Yksin ja yhdessä harjoitellen ja työskennellen. • Tarjoa monipuolisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen: reaktiot, chat, pienryhmäkeskustelut, äänestykset,.. • Muista tauot. Vuorottele kokoonpanoa • Yksin – opettaja päivystää Teamsissa/Meetissä • Pienryhmissä – Satunnaiset ryhmät. – Oma pysyvä pienryhmä. – Opettaja määrittelee ryhmät. – Kukin saa valita oman ryhmänsä. • Kaikki yhdessä – Aktivointia chatin avulla, keskustelua, kyselyitä ym.
  17. 17. Parhaimmillaan vuorovaikutus motivoi ja tukee oppimista! • Osallista ensimmäisen vartin aikana. • Huomioi tallenteen katsojat. • Ainakin opettajalla/puhujalla kamera päällä! Katso kameraan ☺ • Osoita kuuntelemista elein ja ilmein. • Hyödynnä pienryhmissä rooleja. – De Bonon ajatteluhatut: www.matleenalaakso.fi/2013/02/ajatteluhatut.html – PBL:n mukaisesti puheenjohtaja, kirjuri ja tarkkailija. Kuva: Sayyidsembilanenam, CC0, pixabay.com
  18. 18. 10 sekuntia 22 sekuntia Kuva: Studio-72, CC0, pixabay.com
  19. 19. Anna myös aikaa ajatella Kuva: Oscar Trompenaars, pixabay.com
  20. 20. Vesiputous: Tee kysymys. Anna aikaa ajatella ja kirjoittaa kommentti chattiin. Jokainen julkaisee kommentin samaan aikaan. Kuva: Pasja1000, pixabay.com
  21. 21. classroomscreen.com Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2019/02/classroomscreen.html
  22. 22. Hybridiopetus
  23. 23. Hybridiopetus Hybridiopetuksella tarkoitetaan synkronista opetustilannetta, missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä. Molemmille ryhmille tarjotaan mahdollisimman yhteneväinen oppimistilanne. • Kaikki läsnä • Ope läsnä, opiskelijat etänä • Ope läsnä, opiskelijat läsnä+etänä • Ope etänä, opiskelijat läsnä+etänä • Ope etänä, opiskelijat läsnä • Kaikki etänä Kuvat: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com
  24. 24. Hybridiopetuksen edellytyksiä • Hyvä suunnittelu. • Mielellään kouluttajapari, digitutor tai opiskelija apuna. • Tilat, tekniset laitteet ja tuki. • Verkon sovellusten hyödyntäminen yhteisessä työskentelyssä (seur.webinaarimme teema). • Erityishuomio vuorovaikutukseen, jotta etäosallistujat eivät jää sivuun! Verkkolukiossa suurin osa osallistunee etänä. Miten se vaikuttaa? Kuva: lkurtz18 & harishs, CC0, pixabay.com
  25. 25. Etäosallistujan rooli Ulkopuolella Nenä kiinni lasissa Samassa vedessä Kuvat: pixabay.com
  26. 26. Samanaikainen opettaminen 2-3 tilassa on haastavaa • Suunnittele ja ohjeista etukäteen, millaista osallistumista edellytät. • Tallennatko (HyFlex)? • Ota etäosallistujat vastaan ennen lähiosallistujien saapumista. • Huolehdi, että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa. • Verkko-osallistujien osallistuminen haastavampaa – aloita heistä. • Varasuunnitelma, jos jokin ei toimi odotetulla tavalla. Kuvat: Elf-Moondance, pixabay.com
  27. 27. Pienryhmät yhdessä vai erikseen? • Lähi- ja etäosallistujien pitäminen erikseen pienryhmätyöskentelyn aikana on teknisesti helpompaa. • Lähi- ja etäosallistujien sekoittaminen – tutustuttaa ryhmän paremmin toisiinsa – ja lisää etäilijöiden osallisuutta. – Varmistaa, että etänä olevatkin saavat saman informaation eivätkö unohdu. – Koronan tässä vaiheessa monille opiskelijoillekin teknisesti helppoa. Tilan koko ja laitteet vaikuttavat, miten hyvin pienryhmän äänet kuuluvat lähi- ja etäryhmien kesken. • Opettajan voi vierailla etäryhmien breakouteissa kännykällä, ettei häiritse lähiryhmää luokan edessä olevalla tietokoneella.
  28. 28. padlet.com/matlaakso/hybridi #HOThybridi-webinaari torstaina klo 13, ks. myös tallenteet.
  29. 29. Verkko-opinnot
  30. 30. Verkko-opinnot verkkolukiossa www.hel.fi/verkkolukio • Itsenäisesti yhden periodin aikana suoritettava verkkokurssi. – Edettävä periodin tahdissa tai nopeammin. • Oppimista kannattelevat palautuspäivät ja jatkuvat palautteet, myös ääni-/videomuodossa. • Tavoitteisiin liittyvä aloitustehtävä on tehtävä viikon kuluessa, muuten tippuu pois kurssilta. • Edellyttää itseohjautuvuutta ja kiitettäviä opiskelutaitoja. Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com
  31. 31. Verkko-opetuksen suunnittelu on oppimisprosessin suunnittelua Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com Kysy itseltäsi, mitä haluat oppijan tekevän. Verkossa ohjaat työskentelyä oppimistehtävillä.
  32. 32. Pedagoginen käsikirjoitus Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim. visuaalinen malli, taulukko tai aikajana. • Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista. • Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden. Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
  33. 33. Hyviä lähteitä verkkokurssin suunnitteluun ja arviointiin: bit.ly/vk-oppaita
  34. 34. Miten vähentää keskeyttämisiä?
  35. 35. Tyypillistä verkkokursseilla • Suuret keskeyttäjämäärät. • Yksilölliset erot (mm. ajankäytön hallinta). • Osalla haastava opiskelutilanne. • Pidetään usein työläinä. • Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi. • Kuvitelma, että voi opiskella ”missä ja milloin vain”. • Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta. • Suorittaneilla usein hyvät arvosanat. • Osa käy vain kurkkimassa sisältöjä.
  36. 36. Aloitus on tärkeä Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet, sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, ohjaus, aikataulut, materiaalit yms. • Voidaan esittää opiskelijoille visuaalisena mallina (esim. Adobe Express- tai ThingLink-kuva) Toiminta verkkoympäristöissä: • Miten Meetissä/Teamsissa toimitaan? • Verkkokurssin pelisäännöt? • Esittäytyminen, tutustuminen, vuorovaikutus • Tervetulotoivotus videona? Verkkolukion käsikirjassa on tähän erinomaisia ohjeita ja yhteisiä linjauksia, mm. aloitustehtävä. Kuva: Geralt, pixabay.com
  37. 37. 3 avainta parempaan verkkokurssiin Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun 1. Selkeys Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille. 2. Yhdessä tekeminen Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio). 3. Ohjaus ja palaute Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com
  38. 38. Apoa-projektin esiin nostamia amk-opiskelijoiden toiveita https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020 • Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne • Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä • Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä • Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!) • Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä • Ei turhia klikkauksia Kuva: chenspec, pixabay.com
  39. 39. Verkko-opiskelu on vaativaa Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla Verkkokursseilla oppiminen on usein vaativampaa kuin läsnäolokursseilla, mutta verkkokurssi valitaan usein siksi, että sen toivotaan olevan helpompi. Merkittävimmät keskeyttämissyyt ovat opiskeluteknisten taitojen heikkous, motivaatio-ongelmat ja epäonnistunut vuorovaikutus kurssilla.
  40. 40. FiTechin suositukset keskeyttämisten vähentämiseksi Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla 1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen. 2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla. Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot. 3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen. 4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”
  41. 41. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan? OPISKELIJA • Aseta tavoitteita. • Tee töitä oppimisen eteen. • Varaa kalenteriin opiskeluaikaa. • Tutustu ryhmääsi ja osallistu sen vuorovaikutukseen antaen ja saaden. • Pyydä tarvittaessa apua. OPETTAJA • Puhu oppijoiden kanssa verkossa opiskelusta. • Pyydä palautetta, myös kurssin aikana. Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com
  42. 42. Opitun ja työskentelyn reflektio • Mitkä asiat tällä hetkellä edistävät oppimistasi? Mitkä vaikeuttavat? • Miten koit vuorovaikutuksen tässä webinaarissa? • Miten ryhmä tukee oppimistasi? • Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi? • Mikä oli tärkein oppimasi asia? • Mikä olisi hyvä koekysymys päivän teemasta? • Mitä teet seuraavaksi? Miten saat oppimasi osaksi arkeasi? • Miksi kannatti osallistua? Kuva: Manfredsteger, CC0, pixabay.com
  43. 43. Asteikkokysymys Miten arvioit omaa osaamistasi etä- ja verkko-opintojen opettajana (asteikolla 1-10)?
  44. 44. Asteikkokysymys Miten arvioit omaa osaamistasi etä- ja verkko-opintojen opettajana (asteikolla 1-10)? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi yhden numeron enemmän?
  45. 45. Avoimia oppimateriaaleja: aoe.fi
  46. 46. www.matleenalaakso.fi • Yli 360 bloggausta ja lisää tulossa. • Koulutusdiojen sivulla kymmeniä ohjeita verkon palveluista. • Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkikyselyitä ja ohjediat. • H5P-työkalujen sivu: videoita, ohjediat ja esimerkkien linkki. • Webinaarikoonti: maksuttomia webinaareja ja satoja tallenteita. • Tervetuloa: tulevia koulutuksiani.
  47. 47. • CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi • CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain- välinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti: – Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. – Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä. • Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0

×