1. Yhteisöllinen ja tutkiva
verkko-oppiminen
TerveTie, jakso III
11.3. Jyväskylä ja 25.3.2013 Tampere
Matleena Laakso
matleena.laakso@live.fi
www.matleenalaakso.fi
www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Kuva:
Matleena Laakso, CC BY

2. Sisällys
• Katse lähivuosiin
• Sulautuva opetus
• Tutkiva oppiminen
• Yhteisöllinen ja
yhteistoiminnallinen
oppiminen
• Opettajan rooli

3. ”Sosiaalinen media tukee
toimintaympäristönä hyvin
nykyistä
oppimis-
käsitystä...”
”Tvt:n
hallitseminen
ja taito toimia
digitaalisessa
maailmassa…
KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA 2.0

4. Lähivuosien Vuoden sisällä tai aiemmin
• Pilvipalvelut
horisontteja • Yhteisölliset työskentelyalustat
(The Horizon Report 2012, • Mobiilioppiminen
K-12 Edition)
2-3 vuoden kuluessa
• Digitaalinen identiteetti
• Pelioppiminen
• Oppimisanalyysit
• PLE
4-5 vuoden kuluessa
• Laajennettu todellisuus
• Kosketus, liike, ilmeet, kieli yms.
ohjaamassa tietokonetta
• Semanttiset sovellukset
• Uudenlaisia välineitä arvioida
oppimisprosessia ja taitojen kehittymistä

5. Sulautuva opetus (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista
elementeistä koostuva oppimisympäristö,
jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti
integroida sekä opetuksen
elementtejä ja prosesseja
että tvt:n tarjoamia
ympäristöjä ja
vuorovaikutusvälineitä
soveltuvin menetelmin ja
soveltuvissa tilanteissa.”
Kuva: Ale Okada, CC BY-SA 3.0

6. Sulautuva opetus
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
Integrointi:
– Verkko- ja kasvokkainen opetus
– Sykroninen ja asykroninen opetus
– Opetuksen metodit
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
– Koulutus ja työssäoppiminen
Kuva: mjmontu, CC BY 2.0

7. Sulautuva opetus
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti
2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
Tutkimustuloksia
• ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus
• keskeyttämisprosentit alentuneet
• tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
• lisää oppilaiden kiinnostusta myös
koulutyön ulkopuolella
• antaa tietyt ajalliset puitteet
• opiskelun kontrolloitavuus
• tietoteknisten ja teknologisten taitojen
kehittäminen
• lisää vertaisvuorovaikutusta
Kuva: aloshbennett, CC BY 2.0

8. Miksi tutkiva työote
verkko-oppimiseen? (Lakkala 2006)
• Tietomäärän saatavuus verkossa ei sinänsä tue
mielekästä oppimista, vaan voi johtaa pinnalliseen tietojen
selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn ylikuormittumiseen
• Rajattujen suppeiden tehtävien suorittaminen ei tue
haastavan tiedonhallinnan tai ongelmanratkaisun taitojen
kehittymistä
• Opiskelijoiden vapaa keskinäinen ”keskustelu” verkossa
ei välttämättä johda syvempään ymmärrykseen ja oppimiseen
• Kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen edellyttää
osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin aitoihin ja
systemaattisiin työskentelytapoihin

9. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen
keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu
ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

10. Ongelmaperustainen tehtävä
1. Video/Twitterfontana kurssin keskeisestä teemasta
2. Pienryhmätyöskentely
- Mitä aiheesta valmiiksi tiedetään?  Sovitaan ryhmän yhteinen
oppimistehtävä sekä tiedonhankintasuunnitelma
- esim. Kirjoitusalusta, Moodlen wiki, GoogleDrive
1. Kukin etsii vastausta oppimistehtävään
–Hyvät lähteet ja hakusanat jaetaan verkossa
–Yksilöt/parit tuottavat itsenäisen
vastauksen ja lukevat toistensa
tehtävät ennen uutta tapaamista
1. Pienryhmä (esim. bubbl.us)
–Opitun jakaminen
–Visuaalinen synteesi
–Arviointi

11. Yhteisöllinen oppiminen
(collaborative learning; Järvinen & Häkkinen 2002; Dillenbourg 1999)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä (työyhteisö,
koululuokka,..) on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa
pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Tunnuspiirteet
•yhteiset tavoitteet
•työskentelyprosessin korostaminen
•ongelmalähtöisyys
•jaettu asiantuntijuus
•tiedonrakentaminen
•ajattelun näkyväksi tekeminen
•oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn) ja metakognitiivisten
(oppimaan oppimisen) taitojen kehittäminen
•oppijoiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta
Kuva: Netalloy, CC0

12. Yhteisöllinen oppiminen
(Dillenbourg 1999)
OPETTAJA: OPISKELIJAT:
• antaa opiskelijoille resursseja • ovat sitoutuneet niin yhteiseen
oppijayhteisön luomiseen oppimisprosessiinsa kuin
• järjestää aikaa, energiaa ja toistensa tukemiseenkin
tahtoa me-hengen • luovat yhdessä oppijayhteisön
syntymiselle sekä toisiin • rakentavat tietoa sosiaalisessa
opiskelijoihin kohdistuvan vuorovaikutuksessa
kiinnostuksen heräämiselle
• jakavat asiantuntijuuttaan
• tiedostaa, ettei yhteisöllinen toisilleen
oppiminen ole vain metodi,
• ovat vuorovaikutuksessaan
vaan se enemmän eräänlainen
opiskelijoiden ja opettajan avoimia ja reflektiivisiä
välinen sosiaalinen sopimus • pyrkivät vastavuoroiseen
ymmärrykseen

13. Millaista on laadukas
yhteisöllinen oppiminen verkossa?
(Pöysä, Hurme, Launonen, Hämäläinen, Järvelä ja Häkkinen 2007)
1. Millaista oppimista halutaan, onko tavoitteena oppiminen
yksin vai yhdessä?
2. Tvt:n tulisi linkittyä siihen, millaista oppimista halutaan
syntyvän.
1. Opettajan läsnäolo ja näkyvyys tärkeää
2. Yhteisöllisyyden utopia syntyy helposti
3. Verkkotyöskentelyssä muodostuu monenlaisia rooleja
vapaamatkustajista tiedonrakentajiin
4. Verkostoituminen on mahdollistanut
2. opetus- ja tutkimusyhteistyöhön liittyvien asiantuntija-
verkostojen muodostumisen
3. opetuksen järjestämisen laajempana ja uusin muodoin

14. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
(Lakkala 2008)
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen
käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä

15. Yhteistoiminnallisen oppimisen
tavoitteena (yto, co-operative learning)
• Sitouttaa osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiin
• Ohjata kantamaan vastuuta omasta ja toisten oppimisesta
• Kannustaa opiskelijoita yhdessä oppimisen toiminta-
kulttuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon
panttaamisen ja kilpailun sijaa
• Yhteistyön, sosiaalisten-, vuoro-
vaikutus- ja ongelmanratkaisu-
taitojen ja asenteiden
kehittäminen
• Itsetunnon ja opiskelumotivaation
kohottaminen
• Laadullisesti ja määrällisesti
parempi oppiminen
Kuva: Mikrosoft Clipart

16. Yhteistoiminnallisen oppimisen
periaatteet
1. Positiivinen riippuvuus
2. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus
3. Vastuu omasta ja toisten oppimisesta
4. Yhteistyötaidot
5. Ryhmän ja oman
toiminnan arviointi
KUVA: Netalloy, CC0

17. 1. Positiivinen riippuvuus
• Me-henki
• Jäsenet toimivat sekä oppijoina että
toistensa opettajina ja asiantuntijoina
• Oman osaamisen antaminen ryhmän
käyttöön
• Kenen tahansa pitää osata esitellä
ryhmän oppimistuotos
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

18. 2. Avoin ja monipuolinen
vuorovaikutus
• Edellytys YTO:n toteutumiselle
• Tasa-arvoista keskustelemista ja
kuuntelemista
• Hyvä ilmapiiri ja luottamus
• Yhteisesti sovitut oppimiskulttuurin
säännöt ja toimintatavat
• Opettaja itse toimii esimerkkinä
(arvot, asenteet, roolit)
• Muutosvastarinnan
käsitteleminen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

19. 3. Vastuu omasta ja
toisten oppimisesta
Jokaisella on vastuu
• etsiä ja tuottaa tietoa ryhmälle
• auttaa toisia ja pyytää tarvittaessa apua
• selvittää toisten mielipiteet oppimisen
edistämiseksi
• toisten oppimisesta
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

20. 4. Yhteistyötaidot
Yhteistyötaitojen tulee olla keskeinen
oppimisen tavoite ja niitä pitää kehittää
koko ajan
•vuorovaikutustaidot
•päätöksenteko
•luottamus
•johtaminen
•ongelmanratkaisu
•viestintä
•ryhmän toiminnan reflektointi
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

21. 5. Ryhmän ja oman
toiminnan arviointi
• Koska arviointi ohjaa voimakkaasti
oppimista, niin sen kriteerit, kohteet,
menetelmät jne.
– tehdään tiettäväksi opiskelijoille jo ennen
oppimisprosessin alkua
– tai sovitaan silloin yhdessä
• Arvioinnin kohteena mm.
– tietojen, taitojen, asenteiden, oppimaan
oppimisen ja yhteistyötaitojen kehittyminen
• Jatkuvan arvioinnin periaate
• Yksilö-, vertais- ja ulkopuolinen arviointi
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

22. Tehtäväkortit
• Kukin pienryhmä saa yhden artikkelin tai linkin esim.
verkkosivulle tai videoon ja siihen liittyvän tehtäväkortin.
• Kotitehtävänä on lukea/katsoa annettu materiaali ja
keskustella tehtäväkortin kysymyksistä verkossa
(esim. todaysmeet.com tai Moodle)
• Oppitunnilla kukin ryhmä kokoaa vastauksensa
10 min. esitykseksi.
• Esitykset katsotaan ja niistä keskustellaan yhteisesti,
livekommentointi voi olla käytössä.

23. Verkkokeskustelu
DIALOGI MONOLOGI
- Yhdessä ajattelemista - Yksin ajattelemista
- Monisuuntaista - Yksisuuntaista
- Lyhyitä puheenvuoroja - Pitkiä puheenvuoroja
- Keskeneräistä - Valmiita vastauksia
ajatuksenkulkua - Epäselvissä tilanteissa ollaan
- Epäselvissä tilanteissa hiljaa
tiedustellaan - Asioita yritetään paketoida
- Asioita pidetään avoimina valmiiksi mahdollisimman pian
riittävän pitkään tarpeen
mukaan
Otsikoi hyvin & yksi asia/viesti
Käytä monenlaisia puheenvuoroja:
kysy, kannusta, tiivistä, provosoi
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

24. Lumipallotarinat
Opiskelijoiden tehtävä on • Pohdintatehtävät:
Mitä onni on? Miten puuttua toisen
kirjoittaa tunnilla pätkiä eri käytökseen tai miten sanoa ei?
tarinoihin. Kirjoittajaa Esimerkki hyvästä vapaa päivästä
vaihdetaan opettajan (henkinen hyvinvointi, liikunta,
merkistä. Kirjoitusalustana ruokailu jne.)
• Kertaaminen:
esim. Kirjoitusalusta, wiki
Kukin kirjoittaa yhden kysymyksen
tai GoogleDrive.  muut vastaavat siihen
Tarinaa kirjoitetaan esim. • Ryhmätyöt ja tutkielmat :
Kukin ryhmä kertoo
– annetusta roolista käsin suunnittelemansa työn teeman,
– sovitun tapahtuman mukaan muut ryhmät kommentoivat niitä ja
– mielenkiinnon mukaan esittävät kysymyksiä (sopii myös
yksilötehtäviin, tutkielmiin,..)
– osaamisen mukaan

25. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
- Onnistuu parhaiten työtavoilla, jossa opiskelija on
aktiivinen uuden tiedon luoja
- Olennaista todenmukaiset, yhteisöllisten tiedon-
tuottamisen prosessit , jotka kiinnittyvät opiskelijoiden
omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön
- Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen,
yhteisöllinen ja osaamista jakava toimintakulttuuri
- Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen
- Johdon tuki

26. Opettajan rooli
pedagogisen infrastruktuurin mallissa
(Kenguru: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=tvt_opetuksessa)
”Teknologian tukemissa innovatiivisissa työtavoissa
opettaja ei toimi niinkään tiedonjakajana tai tehtävien
laatijana, vaan ikään kuin projektin johtajana ja
organisaattorina, joka
•luo edellytykset ja olosuhteet oppilaiden työskentelylle
•ohjaa asiantuntijamaisiin ja tuloksellisiin työtapoihin
•antaa oppilaille vastuuta ja tilaa omaehtoiseen
toimintaan.”

27. Pedagogisen infrastrukstuurin malli
(Kenguru: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=tvt_opetuksessa)
Oppimisympäristön
neljä keskeistä
toiminnallista
elementtiä,
joita pedagogisilla
käytännöillä pitäisi
tasapainoisesti ja
systemaattisesti tukea.

28. Opettajan rooli avoimen ja yhteisöllisen
toimintakulttuurin rakentamisessa
(mukaellen Lipponen & Kumpulainen 2010)
• Opettajien osaamisella ja asenteilla keskeinen rooli
teknologian integroinnissa opetukseen.
• Tvt:tä käytettäessä on pohdittava, mikä pysyy ennallaan, mitä
muutettava ja mihin teknologiaa yleensäkin käytetään.
• Tämän päivän verkko-oppimisista edistäviä työtapoja ovat
projektimuotoiset, oppiaineita integroivat, oppijoiden
keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun
perustuvat menetelmät.
• Tulevaisuuden pedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien
oppimisprosessien ja oppimisympäristöjen tarkoituksen-
mukainen hyödyntäminen opiskelussa ja opetuksessa.

29. Sosiaalinen media, kenen tila?
(Rongas 2008, Kalliala 2003, Pöysä ym. 2007)
• Opettajajohtoisuus on lisääntynyt verkkotyöskentelyn
myötä.
• Ilman selkeitä kehyksiä oppija eksyy avoimeen
verkkoon.
• Opettajien yhteistyö materiaalien valmistelussa ja
kurssien suunnittelussa.
• Opettajan läsnäololla ja näkyvyydellä verkkokurssin
aikana on yhteys laadukkaaseen yhteisölliseen
oppimiseen!

30. Askel kerrallaan
• Mitä ja miten pitäisi oppia?
– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit, ohjaus?
– Valitse yksi sosiaalisen median palvelu, jonka näet
pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.
• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä
yksin, opiskelijoiden kanssa
että kollegoiden kanssa
• Kehitä opetusta
– Siirrä vastuuta opiskelijoille
– Lisää somea vähitellen
– Yksi osoite, missä kurssin asiat
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

31. KOKEMUKSIA JA
NÄKEMYKSIÄ
TERVEYSTIEDON
OPETUKSESTA
YLÄKOULUISSA
Toim. Lasse Kannas, Heidi
Peltonen ja Tuula Aira,
Terveystiedon kehittämis-
tutkimus osa I, 2009

32. Oppimiskahvila
oman työn kehittämisestä
Kirjatkaa pienryhmissä Google Driveen pieniä
konkreettisia tapoja, miten voitte oppimanne
pohjalta kehittää omaa työtänne ryhmälle
annetusta näkökulmasta käsin.
Painottakaa tvt/some-
näkökulmaa.
GoogleDrive:
bit.ly/14gxJoa

33. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Sinä saat Commons -lisenssillä CC BY-SA
• Jakaa ja muokata tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu
Kahdella ehdolla
• Viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta:
Matleena Laakso, http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso
• Jos muokkaat tätä diasarjaa tai käytät tätä osana laajempaa teosta, tulee sinun
jakaa muokattu teos tällä samalla lisenssillä
Lisätietoja
• CC-lisenssit: http://creativecommons.fi
• CC BY-SA -lisenssi: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi