SlideShare a Scribd company logo
1 of 20
Mitä olen oppinut
viime vuodesta?
Mikä on mielestäni tärkeintä
lähitulevaisuudessa?
Matti Rimpelä
Kehittämispäivä/Kisakallio, Lohja
16.1.2018
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 1
Välittävän opettajan 10 teesiä
Tanja Äärelä, julkaisussa: Voimaa välittävästä tutkimuksesta. Lapin yliopisto 2014
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62724/Voimaa_välittävästä_tutkimuksesta_pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y
•Olen koonnut nuorten vankien
koulukokemuksista kymmenen teesiä
välittävälle opettajuudelle.
•Kun lapsesta on tullut koululainen, hänen tulee
saada tuntea itsensä hyväksytyksi ja hyväksi.
•Hänestä on tuolloin korkein aika alkaa välittää
ja tavoitteellisesti opettaa käyttäytymään
siten kuin yhteiskunnassa soveliasta on.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 2
Äärelä 2014: Jokainen oppilas on lähtökohtaisesti ARVOKAS
SELLAISENA KUIN ON! Ei ”sitten kun” tai ”mutta kun”
1. Oletko SAATAVILLA jokaiselle oppilaallesi ja LÄSNÄ kohtaamistilanteissa?
2. KUUNTELETKO OPPILASTASI?
3. HUOMAATKO KIITTÄÄ – annatko tunnustusta jo tehdystä työstä vai odotatko
aina vain enemmän, koska näet oppilaasi alisuoriutuvan?
4. TEETKÖ YHTEISTYÖTÄ HUOLTAJIEN KANSSA? Kunnioitatko oppilaasi
vanhempia ja tuetko heitä heidän kasvatustehtävässään?
5. OPETATKO KAIKKIA oppilaitasi?
6. NAUTITKO TYÖSTÄSI?
7. ANNATKO ANTEEKSI – OSAATKO tarvittaessa itse PYYTÄÄ anteeksi?
8. TOIVOTATKO TERVETULLEEKSI KOULUUN?
9. USKALLATKO PUUTTUA?
10. PIDÄTKÖ HUOLTA ITSESTÄSI?
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 3
Esityksen sisältö
• Toimeksianto tulee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta
• Ensimmäisen vuoden aikana opeteltu tunnistamaan paikalliskulttuuria –
tiedostamaan missä mennään
• Erkkatiimien tapausselostuksista oppilaan tuntemiseen: Vava/SDQ testaa
oppilaantuntemuksen.
• Matkalla aidosti lapsisuuntautuneeseen palvelumuotoiluun. Tavoitteeksi
lapsen/nuoren hyvä koulupäivä!
• Toimeksiannon ydin:
• Syrjäytymiskehityksen aktiivinen tunnistaminen
• Erityinen toiminta sen estämiseksi, pysäyttämiseksi, vähentämiseksi.
• Keskitytään eniten tukea tarvitseviin: Ajantasainen tuen hallinnan
selvittäminen ja seuranta kouluyhteisön sisällä.
• Ensimmäiseksi hallintaan käytösongelmat, vastaukseksi kaikkien läheisten
aikuisten kasvatuskumppanuus.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 4
YK:n lapsen
oikeuksien
sopimus:
Kunnan
velvolli-
suuksia
Suomi ratifioi 1991.
Yleisperiaatteita
2003
(ks. www.lapsiasia.fi)
Kunnan strategia Lapsen oikeuksien toteuttamisessa
• Kunnan lapsipoliittinen tavoiteohjelma
• Lapsen oikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla kunnassa on asetettava todelliset ja
saavutettavissa olevat tavoitteet.
• Toimeenpanoon on osoitettava riittävät voimavarat.
• Kunnan strategiaan tulee sisältyä toimeenpanon valvonta, jatkuva arviointi ja
säännöllisen päivittäminen sekä määräaikaisraportointi valtuustolle ja yleisölle.
Lasten osuus kunnan voimavaroista
• Lapsibudjetointi, -tilinpäätösanalyysi
Lapsivaikutusten analyysi kunnan päätöksenteossa
• Lapsen edun huomioon ottaminen varmistetaan
• jatkuvalla lapsivaikutusten ennakkoarvioinnilla, jolla ennakoidaan kaikkien
ehdotettujen lakien, politiikkojen tai määrärahojen vaikutus lapsiin, sekä
• lapsivaikutusten jälkiarvioinnilla, jossa selvitetään toteutuneen toiminnan
todelliset vaikutukset.
• Syrjimättömyysvelvollisuus
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 5
Lapsen
’oikeuksien
sopimus
2. artikla:
Yleisperiaate
(2003)
Syrjimättö-
myys-
velvollisuus
(ks. www.lapsiasia.fi)
• On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja
lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja
toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä.
• On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän
tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen.
• On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään
johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai
poistamiseksi.
• Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja
voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden
muuttamiseksi.
• Ei tarkoita identtistä kohtelua.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 6
Kemijärven hyvinvointipalvelujen kehittäminen 1980-
90 lukujen vaihteessa
Poiminta johdannosta. Osaraportti 1. Lapin yliopisto 1991
• Paikallisuuden syvällinen analyysi ja ymmärrys poistavat
säännönmukaisuuksien ja keskimääräisyyksien harhan.
• Herää väistämättä kysymys: ”Voidaanko maailmaa hallita
funktionaalisesti eriytettyjen toimintojen ja sääntöjen varassa?
• Kyllä voidaan, mutta se ei ole mielekästä.
• Kyseinen malli kahlitsee ja asettaa yksilöt tiettyihin kaavoihin.
• Hallinto on erityisnäkökohdat sivuuttaessaan dominointia.
Paikalliskulttuurin ymmärtämisen kautta
avautuu uudenlainen perspektiivi
todellisuuteen.7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 7
Paikallistietoisuuden kehittäminen:
• Hallinnollisten rajojen merkitystä aletaan pohtia.
• Muiden toimintaan ja sen suhteeseen omaan tehtävään aletaan
tuntea kiinnostusta.
• Omalle toiminnalle aletaan etsiä vaihtoehtoja yksilöllisesti ja
toimipistekohtaisesti.
• Hallintorajat ylittäviin kokeiluihin aletaan tuntea mielenkiintoa.
• Yhteispalvelukokeiluiden mahdollisuus nousee esiin.
• Systemaattiseen tiedon hankintaan ja analysointiin ei
suhtauduta liian juhlallisina asioina.
• Kysymys ongelmanratkaisuista todellisissa elinympäristöissä
nousee esille.
(Urponen, ks. Hokkanen ym. 1991, sivu 15-16. myös Hokkanen ja Väärälä 1992)
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 8
Oppilaantuntemus:
Nuoren opettajan huoneentaulu
(Matti Koskenniemi 1952)
• Muista olevasi oppilaittesi ohjaaja.
• Ole ystävällinen mutta pidättyväinen, vältä liikaa tuttavallisuutta oppilaita kohtaan,
• Opi tuntemaan oppilaasi nimeltä niin pian kuin mahdollista.
• Kerää heistä lisätietoja koulun matrikkelista ja muista lähteistä.
• Osoita kiinnostusta sitä kohtaan, mikä kiinnostaa oppilaita niin
koulussa kuin koulun ulkopuolella.
• Kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti ja samalla päättävästi.
• Etsi kosketusta oppilaittesi koteihin.
• Vaikeuksien tullen etsi ensin vikaa itsestäsi.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 9
Takalan (1961) mukaan oppilaantuntemus vahvistuu,
kun opettaja
• tekee havaintoja oppilaasta ja arvioi hänen suhtautumista koulutyöhön
ja opettajaan,
• tunnistaa oppilaan kehitystason,
• tutustuu oppilaan harrastuksiin, toverisuhteisiin ja kotiympäristöön,
• solmii yhteistyön kodin ja koulun välille ennen kuin oppilaan
koulunkäynnissä ilmenee ongelmia sekä
• suorittaa kotikäyntejä, tekee havaintoja oppilaan käyttäytymisestä
kotonaan, keskustee vanhempien kanssa ja saa näin merkittäviä tietoja
oppilaasta.
• ”Lapsen itsetunnon, omanarvontunnon kehittyminen on riippuvaista
siitä, hyväksyykö lähin ympäristö hänet vai ei”.7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 10
Mistä tiedän, tunnenko oppilaani?
Testaan Vavalla (SDQ)!
Opettaja vastaa 25 oppilasta kuvailevaan osioon, jotka
muodostavat viisi ulottuvuutta:
• Sosiaalisuus (myönteinen, mittaa vahvuuksia)
Ongelmasuuntautuneet
• Kaverisuhteet
• Tunne-elämä
• Tarkkaavaisuus
• Käytös
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 11
Perhe/lapsilähtöisyyden elementit
Perhe/lapsikokemus/merkitys
Perhe/lapsiläheisyys/luottamus
Perhe/lapsiymmärrys
Arvon luonti yhdessä
“family/child dominant value creation”
Palvelumuotoilu
Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation
inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Sercice Marketing and Management for the Future.
Hanken/CERS. Helsinki 2015
7.6.2017 12Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään.
Oppilaskokemuksesta hyvään kulupäivään
Oppilaskokemus/merkitys
Oppilasläheisyys/luottamus
Oppilaantunteminen
Oppilasymmärrys
Hyvinvoinnin ja oppimisen luonti yhdessä
Hyvä koulupäivä
(Palvelumuotoilu)
7.6.2017 13Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään.
Asiakkaan aikakausi (Talentum 2014), sovellettuna
Organisaation lapsisuuntautuneisuuden neljä tasoa:
1. Keskittynyt: Lapset tunnetaan, heihin katsotaan
organisaatiosta käsin.
2. Reagoiva: Aktiivista palautetta kerätään lapsilta, otetaan
mukaan toiminnan kehittämiseen
3. Sitoutunut: Sitoudutaan lasten kokemuksen tunnistamiseen
luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa.
4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä lapset
tavoittelevat elämässään. Uusia tapoja tuottaa heille tukea
ennen kuin he ja/tai heidän vanhempansa osaavat sitä
kysyä.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 14
Toiminta perustuu lapsista innostumiseen.
Erityisesti heikoimmista/haastavimmista.
Ovat kouluyhteisön VIP-henkilöitä!
Kouluyhteisö on päässyt tasolle, jossa
1. ennakoidaan haastavimpienkin lasten tulevat
tarpeet, ja
2. etsitään kaiken aikaan uusia tapoja tuottaa
yhdessä heidän kanssaan hyvinvointia (ja
vähentää pahoinvointia).
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 15
Millaista on aidosti
lapsisuuntautunut palvelumuotoilu?
Ytimessä
•sekä lapsen kokemus ja arki sekä luonnollinen ja
omatahtinen kasvu ja kehitys
• Miten voidaan lapsen arkea ja luonnollista kehitystä
kustannusvaikuttavasti vahvistaa?
•että lapsiperheen arki ja pärjääminen haasteissaan
• Miten rakentuu lapsiperheen hyvinvointi, miten sitä voidaan
kustannusvaikuttavasti vahvistaa?
HYVÄ KOULUPÄIVÄ JOKAISELLE LAPSELLE!
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 16
Lapsen
’oikeuksien
sopimus
2. artikla:
Yleisperiaate
(2003)
Syrjimättö-
myys-
velvollisuus
(ks. www.lapsiasia.fi)
• On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja
lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja
toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä.
• On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän
tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen.
• On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään
johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai
poistamiseksi.
• Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja
voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden
muuttamiseksi.
• Ei tarkoita identtistä kohtelua.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 17
Keskitytään oppilaisiin, joiden
• Tuen tarve on tunnistettu, mutta tuki ei ole järjestynyt suunnitellusti tai
suunnitelmaa on päivitettävä
• Miten löydämme? Yksinkertaista: Koulupäivän toivottu kulku keskeytyy.
• Noin 10 – 15 % yläkoulun oppilaista: Satunnaista vai toistuvaa?
• Tavoitteena jokaiselle heistä hyvä koulupäivä!
• Miksi tuki ei ole asianmukaisesti järjestynyt?
• Jokaisen oppilaan polun ja tilanteen selvittäminen, arvio ’erkkatiimin’ yhteistoimintana
• Löytyykö selitys
• Koulun sisältä: Luokasta, oppilashuollosta, yhteistyöstä vanhempien kanssa???
• Vai koulun ulkoa: Lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, kotiapu, perhetyö??
• Ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva opettajanhuoneen näytöllä: Oppilaiden
jakautuminen neljään ryhmään
• Tuen tarvetta ei ole tai on hallinnassa erittäin hyvin Vihreä
• Melko hyvin Keltainen
• Melko huonosti Vaaleanpunainen
• Erittäin huonosti Tummanpunainen
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 18
Keskitytään käytösongelmiin
•Kun oppilas häiritsee käytöksellään, vastaukseksi
kasvatuskumppanuus
• Kaikki lapsen lähellä olevat aikuiset koulussa, kotona,
harrastuksissa
• Sama toimintamalli kuin Voimaperheet –ohjelmassa,
sovellettuna oppilaisiin ja heille läheisiin aikuisiin.
• Kasvatusvalmentaja rakentaa lapsen lähellä olevien
aikuisten yhteistoimintaa kasvattajina
• Aloittaa koulun aikuisista.
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 19
Lopuksi
kaikkein
tärkein
Sovellettu ,
ks. Haarakangas K. Parantava
puhe. Dialogisuus
ihmissuhteissa,
mielenterveystyössä ja
psykiatrisessa hoidossa.
Magentum Oy. 2008.
Voimistava läsnäolo.
PS-kustannus 2011.
•”Lapset, nuoret ja vanhemmat
eivät hyvinvointipalveluissaan
kohtaa hallintorakenteita eivätkä
moniammatillisia ryhmiä,
•vaan ihmisiä, joiden he
parhaimillaan voivat kokea
olevan olemassa heitä varten
•ja joiden kasvot ja sanat
mielessään he pärjäävät
paremmin arkensa haasteissa.”
7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 20

More Related Content

What's hot

Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017
Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017
Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017Lastensuojelun Keskusliitto
 
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukena
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukenaSuvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukena
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukenaTHL
 
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeMinna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeTHL
 
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...Kouluterveyskysely
 

What's hot (8)

Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017
Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017
Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito 26.9.2017
 
Yksilö ja perhepalvelut
Yksilö  ja perhepalvelutYksilö  ja perhepalvelut
Yksilö ja perhepalvelut
 
Lastensuojelu ja some
Lastensuojelu ja someLastensuojelu ja some
Lastensuojelu ja some
 
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukena
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukenaSuvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukena
Suvi Lindholm: Varhaiskasvatuksen kuraattorit lasten ja perheiden tukena
 
Sosiaalinen media ja lastensuojelu
Sosiaalinen media ja lastensuojeluSosiaalinen media ja lastensuojelu
Sosiaalinen media ja lastensuojelu
 
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hankeMinna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
Minna Huisman ja Emmi Hakala, TOP-hanke
 
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...
Hietanen-Peltola: Opettajan arvio laajassa terveystarkastuksessa – valtakunna...
 
Pirjo Hepo-Oja: Vähän ennen kyyneleitä
Pirjo Hepo-Oja: Vähän ennen kyyneleitäPirjo Hepo-Oja: Vähän ennen kyyneleitä
Pirjo Hepo-Oja: Vähän ennen kyyneleitä
 

Similar to Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018

Rimpela lasten forssa 31.10.2017
Rimpela lasten forssa 31.10.2017Rimpela lasten forssa 31.10.2017
Rimpela lasten forssa 31.10.2017Matti Rimpelä
 
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...THL
 
Thl verkkopalvelut harju
Thl verkkopalvelut harjuThl verkkopalvelut harju
Thl verkkopalvelut harjuKoordinaatti
 
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
 
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssa
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssaTyökaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssa
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssaMinna Riikka Järvinen
 
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?Lastensuojelun Keskusliitto
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaTHL
 
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissaLasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissaTHL
 
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
 
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille Suomen nuorisokeskusyhdistys ry
 
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissaLasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissaTHL
 
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaOsallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
 

Similar to Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018 (20)

Kisakallio 16.1.2018
Kisakallio 16.1.2018Kisakallio 16.1.2018
Kisakallio 16.1.2018
 
Rimpela lasten forssa 31.10.2017
Rimpela lasten forssa 31.10.2017Rimpela lasten forssa 31.10.2017
Rimpela lasten forssa 31.10.2017
 
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...
Hanna-Leena Hurri ja Marianna Kultalahti: Kokemusasiantuntijakoulutusta opioi...
 
Thl verkkopalvelut harju
Thl verkkopalvelut harjuThl verkkopalvelut harju
Thl verkkopalvelut harju
 
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
 
Timo hamalainen paneeli
Timo hamalainen   paneeliTimo hamalainen   paneeli
Timo hamalainen paneeli
 
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssa
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssaTyökaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssa
Työkaluja opettajalle keskusteluun lapsen ja huoltajan kanssa
 
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
 
Miten turvata jokaisen oppilaan oikeus saada opetusta
Miten turvata jokaisen oppilaan oikeus saada opetustaMiten turvata jokaisen oppilaan oikeus saada opetusta
Miten turvata jokaisen oppilaan oikeus saada opetusta
 
Educa 2018 Anne Vierelä
Educa 2018 Anne ViereläEduca 2018 Anne Vierelä
Educa 2018 Anne Vierelä
 
Educa messut resetti
Educa messut resettiEduca messut resetti
Educa messut resetti
 
Jyväskylä - Häkkää Elämä
Jyväskylä - Häkkää ElämäJyväskylä - Häkkää Elämä
Jyväskylä - Häkkää Elämä
 
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessaLasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
 
Kasvatuskumppanuus
KasvatuskumppanuusKasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus
 
Nuorisotyö koulussa
Nuorisotyö koulussaNuorisotyö koulussa
Nuorisotyö koulussa
 
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissaLasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa
 
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
 
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille
Seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta yksinäisille lapsille
 
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissaLasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa
Lasten ja nuorten osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa
 
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaOsallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
 

More from Matti Rimpelä

Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007
Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007
Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007Matti Rimpelä
 
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017Matti Rimpelä
 
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMiksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
 
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoaLape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoaMatti Rimpelä
 
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016Matti Rimpelä
 
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016 Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016 Matti Rimpelä
 
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016Matti Rimpelä
 
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016Matti Rimpelä
 
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 TampereMatti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 TampereMatti Rimpelä
 

More from Matti Rimpelä (9)

Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007
Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007
Hyvinvointineuvola lapsiperheiden tukena_katsaus 2007
 
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017
Poikien pärjääminen perusopetuksessa 7.8.2017
 
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMiksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
 
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoaLape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa
Lape seminaari Raisio 7.7.2017: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa
 
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016
Kouluhyvinvointi Turku 1.4.2016
 
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016 Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
Mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016
 
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016
Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016
 
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016
Perheskus- mitä tarkoitamme? LANUPE/ Hämeenlinna 17.3.2016
 
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 TampereMatti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
Matti Rimpelä: Perhelähtöisyys. Pajapäivät 8.6.2016 Tampere
 

Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018

  • 1. Mitä olen oppinut viime vuodesta? Mikä on mielestäni tärkeintä lähitulevaisuudessa? Matti Rimpelä Kehittämispäivä/Kisakallio, Lohja 16.1.2018 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 1
  • 2. Välittävän opettajan 10 teesiä Tanja Äärelä, julkaisussa: Voimaa välittävästä tutkimuksesta. Lapin yliopisto 2014 https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62724/Voimaa_välittävästä_tutkimuksesta_pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y •Olen koonnut nuorten vankien koulukokemuksista kymmenen teesiä välittävälle opettajuudelle. •Kun lapsesta on tullut koululainen, hänen tulee saada tuntea itsensä hyväksytyksi ja hyväksi. •Hänestä on tuolloin korkein aika alkaa välittää ja tavoitteellisesti opettaa käyttäytymään siten kuin yhteiskunnassa soveliasta on. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 2
  • 3. Äärelä 2014: Jokainen oppilas on lähtökohtaisesti ARVOKAS SELLAISENA KUIN ON! Ei ”sitten kun” tai ”mutta kun” 1. Oletko SAATAVILLA jokaiselle oppilaallesi ja LÄSNÄ kohtaamistilanteissa? 2. KUUNTELETKO OPPILASTASI? 3. HUOMAATKO KIITTÄÄ – annatko tunnustusta jo tehdystä työstä vai odotatko aina vain enemmän, koska näet oppilaasi alisuoriutuvan? 4. TEETKÖ YHTEISTYÖTÄ HUOLTAJIEN KANSSA? Kunnioitatko oppilaasi vanhempia ja tuetko heitä heidän kasvatustehtävässään? 5. OPETATKO KAIKKIA oppilaitasi? 6. NAUTITKO TYÖSTÄSI? 7. ANNATKO ANTEEKSI – OSAATKO tarvittaessa itse PYYTÄÄ anteeksi? 8. TOIVOTATKO TERVETULLEEKSI KOULUUN? 9. USKALLATKO PUUTTUA? 10. PIDÄTKÖ HUOLTA ITSESTÄSI? 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 3
  • 4. Esityksen sisältö • Toimeksianto tulee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta • Ensimmäisen vuoden aikana opeteltu tunnistamaan paikalliskulttuuria – tiedostamaan missä mennään • Erkkatiimien tapausselostuksista oppilaan tuntemiseen: Vava/SDQ testaa oppilaantuntemuksen. • Matkalla aidosti lapsisuuntautuneeseen palvelumuotoiluun. Tavoitteeksi lapsen/nuoren hyvä koulupäivä! • Toimeksiannon ydin: • Syrjäytymiskehityksen aktiivinen tunnistaminen • Erityinen toiminta sen estämiseksi, pysäyttämiseksi, vähentämiseksi. • Keskitytään eniten tukea tarvitseviin: Ajantasainen tuen hallinnan selvittäminen ja seuranta kouluyhteisön sisällä. • Ensimmäiseksi hallintaan käytösongelmat, vastaukseksi kaikkien läheisten aikuisten kasvatuskumppanuus. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 4
  • 5. YK:n lapsen oikeuksien sopimus: Kunnan velvolli- suuksia Suomi ratifioi 1991. Yleisperiaatteita 2003 (ks. www.lapsiasia.fi) Kunnan strategia Lapsen oikeuksien toteuttamisessa • Kunnan lapsipoliittinen tavoiteohjelma • Lapsen oikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla kunnassa on asetettava todelliset ja saavutettavissa olevat tavoitteet. • Toimeenpanoon on osoitettava riittävät voimavarat. • Kunnan strategiaan tulee sisältyä toimeenpanon valvonta, jatkuva arviointi ja säännöllisen päivittäminen sekä määräaikaisraportointi valtuustolle ja yleisölle. Lasten osuus kunnan voimavaroista • Lapsibudjetointi, -tilinpäätösanalyysi Lapsivaikutusten analyysi kunnan päätöksenteossa • Lapsen edun huomioon ottaminen varmistetaan • jatkuvalla lapsivaikutusten ennakkoarvioinnilla, jolla ennakoidaan kaikkien ehdotettujen lakien, politiikkojen tai määrärahojen vaikutus lapsiin, sekä • lapsivaikutusten jälkiarvioinnilla, jossa selvitetään toteutuneen toiminnan todelliset vaikutukset. • Syrjimättömyysvelvollisuus 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 5
  • 6. Lapsen ’oikeuksien sopimus 2. artikla: Yleisperiaate (2003) Syrjimättö- myys- velvollisuus (ks. www.lapsiasia.fi) • On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä. • On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen. • On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai poistamiseksi. • Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden muuttamiseksi. • Ei tarkoita identtistä kohtelua. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 6
  • 7. Kemijärven hyvinvointipalvelujen kehittäminen 1980- 90 lukujen vaihteessa Poiminta johdannosta. Osaraportti 1. Lapin yliopisto 1991 • Paikallisuuden syvällinen analyysi ja ymmärrys poistavat säännönmukaisuuksien ja keskimääräisyyksien harhan. • Herää väistämättä kysymys: ”Voidaanko maailmaa hallita funktionaalisesti eriytettyjen toimintojen ja sääntöjen varassa? • Kyllä voidaan, mutta se ei ole mielekästä. • Kyseinen malli kahlitsee ja asettaa yksilöt tiettyihin kaavoihin. • Hallinto on erityisnäkökohdat sivuuttaessaan dominointia. Paikalliskulttuurin ymmärtämisen kautta avautuu uudenlainen perspektiivi todellisuuteen.7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 7
  • 8. Paikallistietoisuuden kehittäminen: • Hallinnollisten rajojen merkitystä aletaan pohtia. • Muiden toimintaan ja sen suhteeseen omaan tehtävään aletaan tuntea kiinnostusta. • Omalle toiminnalle aletaan etsiä vaihtoehtoja yksilöllisesti ja toimipistekohtaisesti. • Hallintorajat ylittäviin kokeiluihin aletaan tuntea mielenkiintoa. • Yhteispalvelukokeiluiden mahdollisuus nousee esiin. • Systemaattiseen tiedon hankintaan ja analysointiin ei suhtauduta liian juhlallisina asioina. • Kysymys ongelmanratkaisuista todellisissa elinympäristöissä nousee esille. (Urponen, ks. Hokkanen ym. 1991, sivu 15-16. myös Hokkanen ja Väärälä 1992) 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 8
  • 9. Oppilaantuntemus: Nuoren opettajan huoneentaulu (Matti Koskenniemi 1952) • Muista olevasi oppilaittesi ohjaaja. • Ole ystävällinen mutta pidättyväinen, vältä liikaa tuttavallisuutta oppilaita kohtaan, • Opi tuntemaan oppilaasi nimeltä niin pian kuin mahdollista. • Kerää heistä lisätietoja koulun matrikkelista ja muista lähteistä. • Osoita kiinnostusta sitä kohtaan, mikä kiinnostaa oppilaita niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. • Kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti ja samalla päättävästi. • Etsi kosketusta oppilaittesi koteihin. • Vaikeuksien tullen etsi ensin vikaa itsestäsi. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 9
  • 10. Takalan (1961) mukaan oppilaantuntemus vahvistuu, kun opettaja • tekee havaintoja oppilaasta ja arvioi hänen suhtautumista koulutyöhön ja opettajaan, • tunnistaa oppilaan kehitystason, • tutustuu oppilaan harrastuksiin, toverisuhteisiin ja kotiympäristöön, • solmii yhteistyön kodin ja koulun välille ennen kuin oppilaan koulunkäynnissä ilmenee ongelmia sekä • suorittaa kotikäyntejä, tekee havaintoja oppilaan käyttäytymisestä kotonaan, keskustee vanhempien kanssa ja saa näin merkittäviä tietoja oppilaasta. • ”Lapsen itsetunnon, omanarvontunnon kehittyminen on riippuvaista siitä, hyväksyykö lähin ympäristö hänet vai ei”.7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 10
  • 11. Mistä tiedän, tunnenko oppilaani? Testaan Vavalla (SDQ)! Opettaja vastaa 25 oppilasta kuvailevaan osioon, jotka muodostavat viisi ulottuvuutta: • Sosiaalisuus (myönteinen, mittaa vahvuuksia) Ongelmasuuntautuneet • Kaverisuhteet • Tunne-elämä • Tarkkaavaisuus • Käytös 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 11
  • 12. Perhe/lapsilähtöisyyden elementit Perhe/lapsikokemus/merkitys Perhe/lapsiläheisyys/luottamus Perhe/lapsiymmärrys Arvon luonti yhdessä “family/child dominant value creation” Palvelumuotoilu Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Sercice Marketing and Management for the Future. Hanken/CERS. Helsinki 2015 7.6.2017 12Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään.
  • 13. Oppilaskokemuksesta hyvään kulupäivään Oppilaskokemus/merkitys Oppilasläheisyys/luottamus Oppilaantunteminen Oppilasymmärrys Hyvinvoinnin ja oppimisen luonti yhdessä Hyvä koulupäivä (Palvelumuotoilu) 7.6.2017 13Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään.
  • 14. Asiakkaan aikakausi (Talentum 2014), sovellettuna Organisaation lapsisuuntautuneisuuden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Lapset tunnetaan, heihin katsotaan organisaatiosta käsin. 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta kerätään lapsilta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Sitoudutaan lasten kokemuksen tunnistamiseen luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa. 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä lapset tavoittelevat elämässään. Uusia tapoja tuottaa heille tukea ennen kuin he ja/tai heidän vanhempansa osaavat sitä kysyä. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 14
  • 15. Toiminta perustuu lapsista innostumiseen. Erityisesti heikoimmista/haastavimmista. Ovat kouluyhteisön VIP-henkilöitä! Kouluyhteisö on päässyt tasolle, jossa 1. ennakoidaan haastavimpienkin lasten tulevat tarpeet, ja 2. etsitään kaiken aikaan uusia tapoja tuottaa yhdessä heidän kanssaan hyvinvointia (ja vähentää pahoinvointia). 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 15
  • 16. Millaista on aidosti lapsisuuntautunut palvelumuotoilu? Ytimessä •sekä lapsen kokemus ja arki sekä luonnollinen ja omatahtinen kasvu ja kehitys • Miten voidaan lapsen arkea ja luonnollista kehitystä kustannusvaikuttavasti vahvistaa? •että lapsiperheen arki ja pärjääminen haasteissaan • Miten rakentuu lapsiperheen hyvinvointi, miten sitä voidaan kustannusvaikuttavasti vahvistaa? HYVÄ KOULUPÄIVÄ JOKAISELLE LAPSELLE! 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 16
  • 17. Lapsen ’oikeuksien sopimus 2. artikla: Yleisperiaate (2003) Syrjimättö- myys- velvollisuus (ks. www.lapsiasia.fi) • On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä. • On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen. • On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai poistamiseksi. • Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden muuttamiseksi. • Ei tarkoita identtistä kohtelua. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 17
  • 18. Keskitytään oppilaisiin, joiden • Tuen tarve on tunnistettu, mutta tuki ei ole järjestynyt suunnitellusti tai suunnitelmaa on päivitettävä • Miten löydämme? Yksinkertaista: Koulupäivän toivottu kulku keskeytyy. • Noin 10 – 15 % yläkoulun oppilaista: Satunnaista vai toistuvaa? • Tavoitteena jokaiselle heistä hyvä koulupäivä! • Miksi tuki ei ole asianmukaisesti järjestynyt? • Jokaisen oppilaan polun ja tilanteen selvittäminen, arvio ’erkkatiimin’ yhteistoimintana • Löytyykö selitys • Koulun sisältä: Luokasta, oppilashuollosta, yhteistyöstä vanhempien kanssa??? • Vai koulun ulkoa: Lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, kotiapu, perhetyö?? • Ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva opettajanhuoneen näytöllä: Oppilaiden jakautuminen neljään ryhmään • Tuen tarvetta ei ole tai on hallinnassa erittäin hyvin Vihreä • Melko hyvin Keltainen • Melko huonosti Vaaleanpunainen • Erittäin huonosti Tummanpunainen 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 18
  • 19. Keskitytään käytösongelmiin •Kun oppilas häiritsee käytöksellään, vastaukseksi kasvatuskumppanuus • Kaikki lapsen lähellä olevat aikuiset koulussa, kotona, harrastuksissa • Sama toimintamalli kuin Voimaperheet –ohjelmassa, sovellettuna oppilaisiin ja heille läheisiin aikuisiin. • Kasvatusvalmentaja rakentaa lapsen lähellä olevien aikuisten yhteistoimintaa kasvattajina • Aloittaa koulun aikuisista. 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 19
  • 20. Lopuksi kaikkein tärkein Sovellettu , ks. Haarakangas K. Parantava puhe. Dialogisuus ihmissuhteissa, mielenterveystyössä ja psykiatrisessa hoidossa. Magentum Oy. 2008. Voimistava läsnäolo. PS-kustannus 2011. •”Lapset, nuoret ja vanhemmat eivät hyvinvointipalveluissaan kohtaa hallintorakenteita eivätkä moniammatillisia ryhmiä, •vaan ihmisiä, joiden he parhaimillaan voivat kokea olevan olemassa heitä varten •ja joiden kasvot ja sanat mielessään he pärjäävät paremmin arkensa haasteissa.” 7.6.2017 Rimpelä: Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään. 20