Kulotuskohteen valinta ja suunnittelu / Rauli Perkiö. Esitetty Suomen metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hankkeen Kulotuksen suunnittelutyöpajoissa 12.-16.6.2020.

1. Kulotuskohteen valinta ja
suunnittelu
12.6.2020
16.6.2020
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

2. Kulotuskohteen valinta ja suunnittelu
• Valinta
• Ennakkosuunnittelu
• Valmistelevat työt, yleisesti, esimerkkejä ja koulutuksen kohteet
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

3. Kohteen valinta
Kaikki kohteet eivät sovi kulotettaviksi:
- Osa kohteista hyviä kulotukseen jo luontaisesti
- Suurin osa: tekemällä saa hyvän, helpon ja halvan
- Osa ei vain sovellu
Huomio kohteen valinnassa ainakin seuraavat tekijät
• Kasvupaikka
• Ympäristö; asutus ja infra
• Saavutettavuus
• Vedensaanti
• Maasto; rajaus, pinnanmuodot, kivisyys
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

4. Kohteen valinta
• Ympäristö
• Vältä asutuksen lähellä kulotusta
• Suora savuhaitta tai jopa leviämisvaara. Ei suoraa metrimääräohjetta, riippuu mastosta, tuulesta yms.
• Jos savu ei haittaa, 100 metriäkin antaa jo turvavälin
• Tarvittaessa ota yhteyttä naapuriin ennakolta (onko savusta haittaa…)
• Täysin ”näkymättömissä” kulotus ei onnistu, savu näkyy kymmenienkin kilometrien päähän.
• Ilmoitukset savusta työllistävät hätäkeskusta ja pelastuslaitosta, täysin niitä ei pysty eliminoimaan
• Muu infra
• Sähkölinjat, sähköistetyt rautatiet
• ”Sähkölinjojen lähellä ei saa kulottaa”. Täsmällistä ohjetta ei ole…
• Savu sisältää hiiltä; avolinjoilla mahdollinen valokaaren riski etenkin linjojen välillä
• Tiestö
• Savuhaitta liikenteelle?
• Ei kulotusta vilkasliikenteisen tien viereen (tukkii liikenteen)
• Ei poissulkeva tekijä jos hyväksytään tuulen suunta kulotusta rajoittavaksi tekijäksi
• Lievemmät vaikutukset ehkäistävissä tiedotuksella
• Kaikki savun aiheuttamat huomioitavat tekijät riippuvat kulotuksen koosta, tuulen suunnasta
ja maaston kuivuudesta
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

5. Kohteen valinta
• Kasvupaikka
• Riippuu tavoitteesta (metsänhoidollinen tavoite,
luonnonhoidollinen, jotain siltä väliltä)
• Metsänhoidolliseen kulotukseen sopivimpia OmT – VT-
• Karummilla kasvupaikoilla voi olla negatiivinenkin vaikutus
kasvuun
• Älä rajoitu yksittäiseen kuvioon, ks. alue kokonaisuutena
• Säästöpuuryhmissä ei väliä
• Karumpi kasvupaikka kuivuu nopeammin
• ….mutta metsänhoidollisessa kulotuksessa hakkuutähteellä suuri
vaikutus -> tuoreenkin kasvupaikan saa palamaan (KUVAT)
• Turvemaat: älä edes yritä tai rajaa ulos. Alueen
sisällä eivät estä kulotusta mutta savuhavaintoja,
hälytyksiä yms. saattaa jatkua viikkoja
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

6. Kohteen valinta, kasvupaikka
• Ylimmät kuvat: pääosin lehtomaista kangasta; koivikon päätehakkuu 1972, istutus männylle. Ennallistamispoltto 7/2019. Kohde vihreä, ruohoa, heinää
yms.
• Alemmat kuvat: jälkeläiskoekuusikon (OmT) kulotus
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

7. Kohteen valinta, muut tekijät
• Suomessa hyvä metsäautotieverkosto, harvoin ongelmia
• Joka kohteelle ei pelastuslaitos pääse, estääkö kulotuksen
• Kaluston kantaminen satoja metrejä erittäin raskasta ja hidasta
• Aina ei tarvitse edes kalustoa kohteelle (saaret, vesipintasoiden suometsäsaarekkeet)
• Itä-Suomessa vesi yleensä lähellä
• Raskaammalla pumpulla, tasamaalla ei 1000m vedensiirto ole mikään ongelma
• Maaston kivisyys
• Kulotus vaatii paljon jalkatyötä + mahdollisesti kaluston siirtoa yms. Kivikot työturvariski
• Rajausmahdollisuudet: jos ei järkevää ja turvallista rajausta kulotukselle saa tehtyä, kohde ei sovi
kulotukseen
• Kaluston rajoitteet tiedettävä/tunnistettava jo suunnitteluvaiheessa
• Valintaan vaikuttaa paljon myös mistä valita
• 10 kohdetta joista 5 kulotetaan…
• … tai 5 kohdetta joista pitäisi kulottaa kaikki
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

8. Kohteen valinta, kurssin kohteet
• Ilmajärvi (paikkatietoikkuna)
• Riita-aho
• Karttatarkastelu kohteista, valintaan vaikuttavat ja huomioitavat tekijät
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

9. Kulotuksen suunnittelu
• Rajaus
• Valmistelevat työt
• Ympäristön huomioiminen
• Käytettävän kaluston vaikutus valmisteluihin
• Suunnittelussa: Älä mieti, miten pitää tehdä vaan miten tuli tulee
käyttäytymään ja miten saa poltettua
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

10. Kulotusalueen rajaus
• Päätehakkuuala määrittää rajauksen, mutta ei täysin
• Koko aluetta ei ole pakko kulottaa
• Voiko mahdollisesti laajentaa hakkuuta jos siitä on merkittävä apu kulotukselle?
• Joskus isompi alue on helpompi
• Mahdollisuus jopa uudistaa pienialainen, ei vielä uudistuskypsä kuvio?
• HUOMIOI KULOTUS JO ENNEN PÄÄTEHAKKUUTA!!
• Kulotus on kyllä mahdollista suunnitella ja toteuttaa jo hakatulle kohteelle, mutta…
• Mahdollisesti tarvittavat valmistelutyöt joudutaan tekemään erikseen (hitaus, työläys, kalleus)
• Kaikkeen ei pysty enää vaikuttamaan
• Myös käytettävissä oleva kalusto vaikuttaa siihen, mitä valmisteluja kohde
tarvitsee tai mitä ei tarvitse tehdä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

11. Kulotusalueen rajaus
• Mahdollisimman pitkälle luontaisia rajoja hyödyntäen
• Tiet, notkot, märät suot, vesistöt
• Luontaiset rajat korvaavat palokujat ja –käytävät
• Päätehakkuualaa pienempi rajaus mikäli samalla saadaan hyödynnettyä
luontainen raja
• Sama päinvastoin: ei pinta-alan maksimointia luontaiset rajat ylittäen
• < 1970 –luku: paljon kulotuksia, isot pinta-alat, vähän henkilöstöä, ei kalustoa
• Kulotus rajautui näissä aina luontaisiin rajoihin
• Uudistusalat isoja
• Nykyisin ei mahdollista/järkevää
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

12. Kulotusalueen rajaus
• Vältä rajauksessa
• Ylämäkeen rajaus
• Palo erittäin hankala/mahdoton rajata
ylämäkeen TAI vaatii runsaasti väkeä ja
kalustoa
• 1° kaltevuus = 1 m/s tuuli
• Mäen laelle rajaaminen helpompaa, voi
polttaa ”alta pois” jolloin tulella vastassa
palanutta maastoa
• Paras raja alarinteessä tai notkossa
• Luontainen raja ylämäessä (tie yms.)?
• Pitkät reunavyöhykkeet, piikit, kolot yms.
• Työläitä, vievät kalustoa ja työvoimaa
• Reunavyöhykkeiden poltto myös
riskialttiimpaa
• Huomioi myös kulotusalueen
ulkopuolinen maasto -> syttymisherkkyys
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

13. Esimerkkejä, ylärinteeseen (tie) rajaus
• 1. polttopäivä 6.6.2013
• Aloitus n. klo. 16.00
• Tuuli itäkoillisesta n.6m/s, kiihtyi iltaa kohden
• Sytytyksen aloitus pohjoisesta mäen päältä
• Runsasta kipinöintiä länsipuolen metsään (talousmetsää)
• Tie palokujana, mutta nousua reunalta -> imu länteen.
• Polttonopeus hidastui, tuuli kiihtyi -> päätös polton lopetuksesta
klo. 24.00, poltto kesti 02.00
• Ongelmia myös paineen riittävyyden kanssa
• Kulotus keskeytetty sytytysalueen 4 kohdalla. Sammuttu reunat ja
palattiin 3 vko päästä uudelleen
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

14. Kulotusalueen rajaus, esimerkkejä
• Ilmajärvi, rajauksessa
mietittävää/huomioitavaa MAASTO
• 1: Kulotuksen rajaus jyrkkään ylärinteeseen?
Paljon vahdittavaa reunaa pinta-alaan nähden.
Vaatii paljon kalustoa ja henkilöstöä pinta-alaan
nähden
• 2: Miten märkä suo? Toimiiko luontaisena
rajana vai vaatiiko kalustoa/rajauksen irti
turvemaasta
• 3: Mikäli rajaus 1. jätetään tekemättä: Rajaus
hankalaa ylämäkeen?
• 4: Soistuma. Jääkö soistuma palamatta
kokonaan vai savuaako 2 viikkoa? Pienemmän
riesan tie?
• 5. Paljon reunaa, vähän pinta-alaa
• 3&6: Haetaanko paras rajaus ja poltetaan
erikseen? Mahdollisuus myös kaluston siirtoon
välillä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

15. Kulotusalueen rajaus, esimerkkejä
• Tolpankangas
• Hyvä rajaus
• 1: Ajouran käyttö rajana?
• 2: Palokujan tarve
(soistuma) ja mahdollisuus
(kivikon reuna)?
• 3: Luontainen raja, toimiiko
• 4: Soistuma, riittääkö
kosteus
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

16. Kulotuksen rajaus,
esimerkkejä
• Savonlinna, Raivionpelto
2017
• Kulotuksen suunnittelu
ennen hakkuuta
• 1: Kostea notko, tuskin
palaa -> ulos
• 2: Hölmö piikki -> ulos
• 3: Rajaus ylämäkeen,
kalusto ei riitä. Myös 1pv
aika loppuu kesken
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

17. Rajaus, yhteenvetoa
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

18. Kulotusalueen valmistelu
• Ennakkoraivaus
• Mikäli hakkuun vuoksi motoraivuulle
tarvetta, tarve on myös kulotuksen osalta
• Alikasvoksesta pystyssä ei mitään
ekologista eikä puuntuotannollista hyötyä
• Haitat:
• Näkyvyys alueella rajoittuu
• Varjostaa maapohjaa, hidastaa kuivumista
• Raivaamaton alikasvos ei lisää pienijakoista
palokuormaa syttymisen avuksi
• Mikäli kulotusalueella pystypuustoa ->
alikasvos lisää horisontaalista
palokuormajatkomoa -> jopa latvapalo
• Ylipäätään heitepalojen mahdollisuus
lisääntyy
• Alikasvos palaa pystyynkin, turha säästellä
(riistatiheiköt yms.)
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

19. Kulotusalueen valmistelu
• Pelkällä rajauksella harvoin
saavutetaan hyvä, helppo,
hyödyllinen, nopea ja turvallinen
kulotus
• Valmistelutyöt ovat
lisäkustannus, mutta hinta tulee
takaisin toteutuksessa
• Tehdään mahdollisuuksien
mukaan päätehakkuun
yhteydessä
• Ei tehdä tarpeetonta työtä,
mutta ei jätetä tarpeellista
tekemättä.
Hakkuun yhteydessä
• Hakkuutähde jää
kulotusalueelle, puidaan
mahdollisimman levälleen. Ei
kourakasoille, ei ajourille
• Runkourat kulotusalueen
reunalle
• Jättöpuuryhmien sijoittelu
• Hakkuutähteen siirto reunoilta=
palokäytävä
• Erikseen
• Palokujan kaivaminen
• Vesikuopat
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

20. Kulotusalueen valmistelu, reunojen hakkuutähde,
”palokäytävä”
• Hakkuutähteestä siivottu reunavyöhyke
alentaa tulen voimakkuutta
• Pysäytys reunalle helpompaa
• Vähentää jälkisyttymisen riskin palon
jälkeen
• Mahdollistaa turvallisemman ja
mukavamman toiminnan alueen reunalla
• Maksaa ?, hinta tulee takaisin kulotuksessa
• Jos estetään tulen karkaaminen, varmasti
halvempi vaihtoehto
• Vähäisempi kipinöinti= heitepaloriski
alueen reunalla
• Poista hakkuutähde reunoilta etenkin jos
• Hakkuutähdettä on runsaasti
• Kalustoa rajatusti (ei mahdollisuutta kastella
100%)
• Reuna hiemankaan ylärinteessä
• Tien varret, liikkuminen
• Poistaminen ei välttämätöntä
• Vähäinen hakkuutähteen määrä
• Reuna ei pala luontaisesti
• Runsas palokuorma alueen reunalla mitätöi
muun huolellisen valmistelun ja kulottamisen
• Oppaissa ristiriitaista tietoa palokäytävän
kastelusta (k/e)
• Kastelu palokujan sisäpuolelta
• Pysäyttää palon ennen palokujaa ja letkulinjaa
• Mutta lisää jälkisyttymisiä ja vartioinnin tarvetta
• Pääsääntöisesti letkulinjan sisäpuoli kastellaan
jos ei kaivettua palokujaa. Kaivetulla
palokujalla päästetään tuli palokujaan kiinni
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

21. Kulotusalueen valmistelu, reunojen hakkuutähde
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

22. Pieni vaiva, suuri hyöty!
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

23. Kulotusalueen valmistelu, palokuja
• Kivennäismaahan asti kaivettu, 0,5-
2m leveä ura
• Kaivetulla palokujalla:
• Estetään palon leviäminen maata
pitkin palon aikana, etenkin jos
kulotetaan kevyellä kalustolla
• Luodaan raja jos sitä ei luonnostaan
ole
• Helpotetaan jälkivartiointia
• Kaluston siirto helpottuu
• Leveys tarpeen mukaan
• Ei ole pakko kaivaa koko kohteen
ympäri.
• Tilannekohtaisesti:
• Lyhyt mutta pakollinen kaivutarve ->
kaivetaan muuallekin?
• Pitkä matka kaivettavaa, mutta ei
pakollista koko matkalle -> kannattaako
kaivaa lyhytkin osuus?
• Kaiva palokuja sitä suuremmalla
syyllä mitä;
• Laajempi kohde
• Kevyempi kalusto
• Pienempi tekijämäärä
• Syttymisherkempi maasto
ulkopuolella
• Kaivamisen tarvetta voi harkita
mikäli yo. kohdat päinvastaiset tai
• Runkoura on ajon jäljiltä painunut
• Palokujaa tarvitaan vain lyhyt matka
(hoidetaan kastelulla)
• Kivikkoinen maasto (ei hyötyä)
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

24. Palokuja, esimerkkejä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

25. Palokuja, esimerkkejä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

26. Palokuja
• Kuvat vas. Raimo Ikonen
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

27. Hakkuutähde ja palokuja
• Kustannus, hakkuutähteen siirto
• 1km reunalta 10m leveys= < 50% hakkuutähteen ajon kustannuksesta
• Kustannus, palokuja
• 0,2-0,5€/metri
• Yksikköhinta voi vaihdella paljon
• Ratkaisut hakkuutähteen ja palokujan kanssa:
- Tarpeen mukaan, huomioiden itse polttotapahtuma ja resurssit
- Kohteen sisällä saa olla vaihtelua
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

28. Vesikuopat
• Palokujalle tai sen läheisyyteen voidaan kaivaa myös vesikuoppia
sammutusveden saamiseksi
• Käytetään etenkin mikäli;
• Luonnonvesilähde kaukana
• Kalusto kevyttä, määrä tai teho ei riitä
• Vesikuopat harvoin riittävät laajempaan kasteluun, paremmin
täsmäkasteluun/jälkisammutukseen/heitepaloihin
• Imuputkipumpuilla tukkeutumisen vaara, kellu tai ”puutarhapumppu”
toimii paremmin
• Pumppu+letku –yhdistelmää voi siirtää kuopalta toiselle
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

29. Kulottaminen
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

30. Kulottaminen
• Hyvin tehty valmistelu helpottaa
kulotusta huomattavasti
• …ja huonosti tehty vaikeuttaa
• Kalustolla ja henkilöstöllä voidaan
helpottaa tulen hallintaa ja paikata
valmistelun puutteita
• Näistä huolimatta:
TULTA HALLITAAN TULELLA
• Paloa ohjataan sytytyksellä (missä
palaa, miten nopeasti)
• Erityisesti määritetään mitä
poltetaan alta pois -> palanut ei
pala!
• Kulotusalueen sytyttäminen
määrittää pitkälle kulotuksen
onnistumisen: pysyy hallussa, ei
kestä ikuisuutta, haluttu palotulos
• Yleispätevää yksiselitteistä ohjetta
ei ole
• Lisänä maantieteelliset vaihtelut:
• Pohjanmaalla vesi vähissä, mutta
kohteet erittäin tasaisia
• Itä-Suomessa vettä paremmin
saatavilla mutta runsaat korkeuserot
joka kohteella
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

31. Kulottaminen, sytytys
• Historiallinen menetelmä
”Hevosenkenkäsytytys”
• Toimii erityisesti:
• Laajat kulotusalueet
• Tasaiset maastot
• Lähialueet eivät syttymisherkkiä
• Ongelmat:
• Heitepaloriski etenkin pienialaisilla
(<10ha) kohteilla ja syttymisherkillä
lähialueilla
• Korkeuseroja sisältävät maastot
• Loppuvaiheessa tuli ei ole ”hallussa”
vaan palaa omaa tahtiaan, tosin
rajatulla alueella
• Soveltuvuus nykyisen kokoisille
päätehakkuualoille?
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

32. Kulottaminen, sytytys
• Sivutuulitekniikka= 2-n x
hevosenkenkäsytytys
• Samat hyödyt ja riskit kuin
hevosenkenkätekniikassa
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

33. Kulottaminen, sytytys
• Käytännön kulotuksessa
nykyisillä päätehakkuu pinta-
aloilla ”perinteiset” menetelmät
eivät ole aina toimivia
• Epäsäännöllinen muoto,
korkeuserot, lähiympäristön
syttymisherkkyys, varottava infra
yms. vaikuttavat erityisesti
sytytykseen
• Sytytys tilannekohtaisesti;
linjoja, palasia, poltettuja alueita
• Sytytyksessä huomioitavaa
• Polta ensin pois etenkin:
• Piikit, mutkat tms. paljon
reunavyöhykettä sisältävät osat
• Mäkien laet ja ylärinteet
• Tuulen suunta vaikuttaa koko ajan
kaikkeen
• Sytytyssuunnitelma tarkentuu
vasta kulotuspäivänä
• Kohteen tuntemus ennakolta tärkeää
• Vaihtoehtoisia suunnitelmia eri
tuulen suunnille järkevää miettiä,
vaikuttaa myös siihen, toteutetaanko
kohdetta tietyissä olosuhteissa
lainkaan
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

34. Sytytys, eri toteutustapoja
• Nenäniemi 2018, n. 1,5ha
• Pieni pinta-ala mutta syttymisherkkä
reuna-alue
• Paloindeksi 5+
• Ylärinteen rajaus tasanteella mutta
rinnemaastossa, ei mahdollisuutta
rajata alarinteeseen
• Sytytys koilliskulmasta ylärinteestä
• Vain pieni alue kerrallaan -> ei tulen
intensiteetin nousua-> ei heitepaloja
• Eteneminen ylärinteestä alas, kaakko-
luodesuuntaan
• Edelleen kerralla sytytettävää pinta-
alaa rajaten
• Kesto n. 5h
• Toiminta eri tuulen suunnilla?12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

35. Sytytys, eri toteutustapoja• Suurlahti 2016, n. 4,5ha
• Runsaat korkeusvaihtelut alueen sisällä
• Rajaus notkoissa -> turvallinen
• Ennallistamispoltto, harvennettu n.
800r/ha
• Kasvupaikka- ja kosteusvaihtelu alueen
sisällä
• Sytytys:
• 1. mäkien laet alk. pohjoisesta
• 2. rinteet
• 3. reunat
• Ajourat alueen sisällä toimivat ”sisäisinä
palokujina”. Palo ei edennyt katkokohtien
yli.
• Kesto n. 5h
• Tuulen suunta vrt. sytytys:
• Ei merkitystä mäkien polttamiselle, kyllä
alareunojen sytyttämiselle
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

36. Sytytys, eri toteutustapoja
• Suurlahti 2011, n. 5ha
• Erittäin kuivaa
• Tuuli idästä, puuskittaista
• Sytytys
• Mäkien laet palasina -> tuli leviää itsekseen
hitaasti alaspäin
• Aloitus tuulen alapuolelta
• Lakien jälkeen kapeita sytytyslinjoja
• Aloitus vasta 19.40, tuulen tyyntymistä
odotellessa
• Kesken polton yllättävä ukkospuuska, n.
30min -> laet ja itäreuna ok, ei ongelmia
• Notkot ei palaneet kulotuspäivänä
kunnolla, seuraava päivä ajouria, laikkuja
yms. sytytellessä ja reunoja
sammuttaessa
• Kunnes…..12062011015.mp4
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

37. Kakonsalo 2009 • Yht. 12 ha
• Kesto 2pv
• Polttojärjestys
• 1. turvallisin
alue mäen
päältä
• 2. Hankala ja
riskialtis
kulma
• Viimeiseksi
jyrkkä rinne
ylhäältä alas
usealla
kapealla
kaistalla
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

38. Sytytystä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

39. Paloja eri olosuhteissa
• Kuiva kangas, erittäin kuivat olosuhteet,
ei hakkuutähdettä
• Palo etenee nopeasti, mutta
palokuorman puuttuessa voimakkuus ei
tasaisessa maastossa kasva
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

40. Paloja eri olosuhteissa
• Kalliojäkälikkö; syttyi perusteellisesta
kastelusta huolimatta uudestaan ja
uudestaan…
• Poltto saaressa, ei riskejä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

41. Paloja eri olosuhteissa
• Järeä kuivahkon kankaan kasvupaikka,
puusto järeää ja harvaa
• Kenttäkerros paloi voimakkaasti, rungot
n. 5m korkeuteen
• Ei edennyt latvapaloksi palokuorman
jatkumon puuttuessa
• Sytytys laajoissa palasissa
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

42. Paloja eri olosuhteissa
• Rinnemaastossa tuli voimistuu nopeasti
ylämäkeen
• Vastaavasti alamäkeen palaa (lähes) aina
hitaasti
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

43. Paloja eri olosuhteissa
• Palo pysähtyi itsestään,
lehtipuuvaltaiseen lehtokuvioon
• Paloindeksi 6.0 (maksimi)
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

44. Paloja eri olosuhteissa
• Palokäytävältä kaadettu reunapuusto
jätetty poltettavaksi, seurauksena välitön
latvapalo
• Yritettiin hillitä kastelulla
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

45. Kohteiden dokumentointeja ml. sytytys
• Kakonsalo Hukkalampi 2019
• ..dokumentointejaDok Kakonsalo Hukkalampi.pptx
• Paistjärvi tienvarsi 2016
• ..dokumentointejaDok_paistjärvi3.pptx
• Paistjärvi Pohjoismäki 2017
• ..dokumentointejaDok_pohjoismäki.pptx
• Paistjärvi 2010
• ..dokumentointejaDokumentointi_Paistjärvi_2010.ppt
• Tihvetniemi 2013
• ..dokumentointejaDokumentointi_Tihvetniemi_2013.pptx
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

46. Läheltä piti?
• Metsähallituksen ennallistamispoltoissa (pystymetsän poltot) on
viimeisen 20 vuoden ja yli 100 kulotusta aikana tapahtunut yksi
TODELLINEN kulotuksen karkaaminen metsäpaloksi
• Lieksa 2005, n. 3,2ha (tilastoissa 20ha, 30ha tai 106ha)
• Pelastuslaitos on saanut tehtävän useastikin, pääsääntöisesti
savuhavainnon tarkistus
• Kipinöistä aiheutuvia heitepalojen alkuja tapahtuu n. vuosittain
• Havaittu ja sammutettu alkuunsa, useimmiten ilman vettä
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

47. 12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

48. 12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

49. 12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö

50. Tihvetniemi 2013
12.6. ja 16.6.2020 Rauli Perkiö