© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Markku Saarinen
Luonnonvarakeskus (Luke)
Turvemaiden ojitusalueiden
jatkuvapeitteinen kasvatus

© Luonnonvarakeskus
Suometsät Suomessa
--> n. 1/4 vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta (24 milj. m3
(VMI11))
--> Kokonaispuuvaranto n. 550 milj. m3 (VMI 11)
--> kuivatus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun.
• Suometsät tällä hetkellä vajaakäytöllä:
- Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3
toteutuma 5-7 milj. m3/v
- Hoitorästejä koko toimenpideketjussa

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland4

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland5 12.6.2018

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland6 12.6.2018
… ”Suomen raporteissa ilmoitetaan turvemaiden päästöksi nykyisellään noin 7 miljoonaa
hiilidioksiditonnia, kun Simolan tutkimuksissa on päädytty 33 miljoonaan tonniin. Ero selittyy osaltaan
sillä, että ’virallinen’ laskenta ei lainkaan ota huomioon hiilipäästöjä siltä yli miljoonan hehtaarin alalta
hukkaojitettuja soita”…

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland7 12.6.2018
Kuivatettujen soiden turpeen heterotrofinen hengitys eli turpeen
hajoamisen tuottama hiilidioksidi pienentää LULUCF-sektorin
nettohiilinielua noin 25 %
LULUCF ”land use, land-use change, forestry”
LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta
syntyvät päästöt ja nielut.

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland8
Lakiehdotuksen tarkoituksena on välttää hakkuiden toteuttamisessa avohakkuita ja samalla
edistää jatkuvan kasvatuksen menetelmiä valtion omistamilla mailla.
Jatkuva kasvatus vähentää monille lajeille haitallista metsämaiseman pirstoutumista pieniin
elinympäristölaikkuihin, parantaa vesistöjen tilaa, suojelee sekä vahvistaa metsien
hiilivarastoja ja hiilinieluja…
Lakiesityksessä ehdotetaan
metsien käyttöön liittyvää
lainsäädäntöä muutettavaksi siten,
että valtion omistamilla alueilla ei
olisi jatkossa mahdollista
suorittaa metsälaissa
tarkoitettuja uudistus- ja
kasvatushakkuita siten, että
niistä seuraisi
uudistamisvelvoite, muutoin kuin
erityisistä syistä.

© Natural Resources Institute Finland
Avohakkuu nostaa vedenpinnan tasoa
9 12.6.2018
Avohakkuu
Vedenpinnan taso kahdessa suometsikössä Keski-Suomessa. Vedenpinnan nousu
avohakkuun jälkeen keskimäärin n. 18 cm kun puuta poistettu n. 150 m3/ha

© Natural Resources Institute Finland
Vedenpinnan nousu lisää huuhtoumaa
10 12.6.2018
-> P-kuorman lisä: n. 1,5 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
- Orgaanisen hiilen lisä: 200-400 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm

© Natural Resources Institute Finland
Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella
vähentää ympäristökuormitusta ojitetuissa
turvemaametsissä?
11

© Luonnonvarakeskus
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
Puuston merkitys jatkuvapeitteisessä
metsänkasvatuksessa
12 12.6.2018
Tasarakenteinen puusto
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010

© Luonnonvarakeskus
13 12.6.2018
Puuston tilavuus, m3 ha-1
0 100 200 300 400
Vedenpinnantasomaanpinnasta,cm
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
Mittaushavainto
Malliennuste
Ennustettu havaintojen yläraja
?
Eri-ikäisrakenteinen puusto
- Oleellista riittävän puustopääoman
jättäminen kuviolle hakkuissa
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010

© Luonnonvarakeskus14 12.6.2018
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika
Tärkeää, että ei pohjaveden
pinnan ääreviä muutoksia!

© Natural Resources Institute Finland
15 12.6.2018
Vedenpinnan nousu 0-10 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Vedenpinnan nousu 5-15 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
Kontrolli 27 m2
Hakkuu 30 m2  13 m2 (57%)
95% luottamusväli
15
Alustavia mittaushavaintoja

© Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
18.5.17
29.5.17
14.6.17
5.7.17
13.7.17
24.7.17
3.8.17
16.8.17
30.8.17
13.9.17
Heterotrofinenhengitys(gCO2m
-2
h
-1
)
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
Kontrolli
Väljennyshakattu
Poimintahakkuu ei lisännyt hiilidioksidipäästöjä

© Luonnonvarakeskus17 12.6.2018
Hakkuiden vaikutukset valumaveden ainepitoisuuksiin, Tammela
Clearcut = avohakkuu
Control = hakkaamaton vertailu
Weir = ylispuuhakkuualueelta tuleva vesi
Kokonaistyppi
Kokonaisfosfori

© Luonnonvarakeskus18
Metsätalouden ulkopuolelle jääviä vanhoja ojitusalueita ovat ainakin:
- Kaikki jäkäläturvekankaat
- Kaikki varputurvekankaat alle 1000 dd lämpösumma-alueilla
- Puolukkaturvekankaat alle 830 dd lämpösumma-alueilla
- Kaikki ojitusalueet alle 750 dd lämpösumma-alueilla
- Lämpösummasta ja kasvupaikasta riippumatta puustot alle 45 m3/ha
Kaikkiaan yhteensä 830 000 ha eli 17% ojitetusta pinta-alasta
(Kojola ym. 2013. Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen suometsien tunnistaminen ja jatkokäytön arvioimisperusteet)
© Ilmatieteen laitos
Tapio
1000 dd
830 dd
750 dd
Kannattaako vielä toinenkin puusukupolvi ?
18

© Luonnonvarakeskus19
Kitumaan ojitusalueet (keskikasvu alle 1m3/ha/v) → ei uudistamisvelvoitetta
- Ei enää jatkotoimenpiteitä

© Luonnonvarakeskus20
Kolmannes (290 000 ha) metsätaloudellisesti kannattamattomista ojitusalueista
on metsämaaksi luokiteltavaa (kasvu >1m3/ha/v) → uudistamisvelvoite
- Mikäli leimikko taloudellisesti korjuukelpoinen, tehdään siemenpuuhakkuu
ilman muokkausta
- Ei enää jatkotoimenpiteitä
- Ei kunnostusojituksia eikä muokkauksia
Lyhytkorsiräme  Varputurvekangas II Keidasräme, rahkaräme  Jäkäläturvekangas

© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus21 12.6.2018
Varputurvekankaat
Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu
tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus
Tuusula

Puolukkaturvekangas I

© Luonnonvarakeskus25
Korpiräme  Puolukkaturvekangas I

© Luonnonvarakeskus26
Korpiräme  Puolukkaturvekangas I
Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
- kuusi puolukkaturvekankaalla
- onko kannattavaa ?

Puolukkaturvekangas II

Mustikkaturvekangas II

Sararäme  Puolukkaturvekangas II
Ruohoinen sararäme  Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset

Alikasvoksen vapauttaminen vai…
…erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat
Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen
niiden vuosikymmenten aikana, jolloin
pintakasvillisuus on vielä ollut rahkasammalval-
tainen. Nykyisessä turvekangasvaiheessa ei uuden
Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä runsasta
Sararäme  Puolukkaturvekangas II
Ruohoinen sararäme  Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset

©HannuNousiainen
Mustikkaturvekangas I

© Jukka Laine
Ruohoturvekangas I

Metsäkortekorpi  Mustikkaturvekangas I
Ruohokorpi  Ruohoturvekangas I
Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua

Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Taimiryhmien vapautus ja
voimakkaat yläharvennukset
Metsäkortekorpi  Mustikkaturvekangas I
Ruohokorpi  Ruohoturvekangas I
Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua

Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Taimiryhmien vapautus ja
voimakkaat yläharvennukset
Metsäkortekorpi  Mustikkaturvekangas I
Ruohokorpi  Ruohoturvekangas I
Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua

Esimerkki pienaukkouudistamisesta
Pohjapinta-ala 30 m2
Pohjapinta-alan pudotus 12 neliöön eli poistetaan 18 m2
Poistetaan 9 m2 kuudesta 25 m:n
läpimittaisesta pienaukosta ja…
…9 m2 välimetsän yläharvennuksesta
(välimetsään jää 17 neliön puustotiheys)
36
Mustikka- ja kangaskorpi  Mustikkaturvekangas I
Lehtokorpi ja ruohokangaskorpi  Ruohoturvekangas I
”leveä runkolukujakauma” mutta ei alikasvoksia

Tavoitteena pienaukkojen taimettuminen ja välimetsään syntyvä taimiaines
Taimettumisen jälkeen välimetsä poistetaan tai tehdään voimakas yläharvennus
37
37

Ruohoturvekangas II

© Luonnonvarakeskus39
Varsinainen sarakorpi  Mustikkaturvekangas II
Ruohoinen sarakorpi  Ruohoturvekangas II
Eniten metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua sekä
runkolukujakauman, puulajijakauman että ryhmittäisyyden osalta

© Luonnonvarakeskus40
Yksi voimakas yläharvennus saattaa olla riittävä

© Natural Resources Institute Finland41
0
10
20
30
40
50
60
0 10 20 30 40 50
Rungon läpimitta, cm
Runkoluku,kpl
Jäävä puusto
Laskennallinen runkolukujakauma
säännöllisen eri-ikäisrakenteiselle
puustolle tavoitellulla pohjapinta-alalla
Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen
Eri-ikäisrakenteen ”ainekset” valmiina olemassa
Lähtöpuusto
Korpilähtöiset kohteet
Markku Saarinen

© Luonnonvarakeskus
Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen
Esimerkkinä Multian Havusuon hakkuut
42

© Luonnonvarakeskus
Ote Pukkalan, Lähteen ja Laihon kirjasta:
Metsän jatkuva kasvatus
43

© Natural Resources Institute Finland
Koekohteet
44

Heinävesi; ppa 22  12 m2

Heinävesi; ppa 22  12 m2

Heinävesi; ppa 24  17 m2

Heinävesi; ppa 21  17 m2

© Natural Resources Institute Finland
Multia
3
4
1
21
2
3
4
5
6
9
87
1 2
3
4
5
6
9
87
1
2 3
4
5
6
987
1
2
3
4
5
6
987
Kontrolli
ruutu 1 ppa 25 m2
ruutu 4 ppa 28 m2
Hakkuu (21.3.2016)
ruutu 2 ppa 29 m2  13 m2
ruutu 3 ppa 31 m2  13 m2

© Natural Resources Institute Finland50
Multian kokeen hakkuu maaliskuussa 2016

© Natural Resources Institute Finland51Kuva: Markku Saarinen

© Natural Resources Institute Finland
Tavoitteena suometsien kasvatusvaihtoehtojen
kokonaisvaltainen tarkastelu
Pääkysymykset:
• Miten vedenpinnan taso vaihtelee erilaisten poimintahakkuu-kiertojen
aikana tai vapautetun kuusialikasvoksen kehityksen eri vaiheissa (ilman
kunnostusojituksia) ?
• Miten puusto kasvaa ja uudistuu erilaisten poimintahakkuiden jälkeen?
• Miten paljon jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää
turvemaiden metsätalouden kasvihuonekaasu- ja vesistökuormitusta ?
52 12.6.2018

© Natural Resources Institute Finland
Tutkimusryhmä
• Luke:
Raija Laiho, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Meeri Pearson, Timo
Penttilä, Markku Saarinen, Sakari Sarkkola, Sauli Valkonen
• Helsingin yliopisto:
Kari Minkkinen, Paavo Ojanen, Markku Koskinen
• Ilmatieteen laitos:
Annalea Lohila, Mika Korkiakoski, Mari Pihlatie
53

© Natural Resources Institute Finland