Peltoheittojen ja turvesuonpohjien metsitys 15.9.2020 Kuusamo

1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Antti Wall
Luonnonvarakeskus, Kokkola
Peltoheittojen metsitys
1 15.9.2020
Peltoheittojen ja turvesuonpohjien metsitys -tilaisuus
Metsäkeskus ja Luke
Kuusamo ja Rovaniemi 15.-16.9. 2020
Sisältö
Metsityksen historia
Peltomaan ominaisuudet metsänkasvatuksessa
Metsitysten onnistuminen
Metsityksen riskitekijät
Metsitys hiilinieluna
Biodiversiteettivaikutukset

2. © Natural Resources Institute Finland2 15.9.2020
Pellonmetsityksen historiaa
- Vuosina 1969-2002 käytössä metsitystuki maatalouden tuotannon
rajoittamiseksi (perustamistuet, hoitopalkkio, tulonmenetyskorvaus)
- Vuosina 1995-1999 toteutettiin EU:n pellonmetsitysohjelmaa
(yhtenä tavoitteena kasvihuoneilmiön torjuminen ja CO2-oton lisääminen
- Pellonmetsitystä tuettiin osana metsänuudistamista 1969-2015
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Pinta-ala,ha
Vuosi
Pellonmetsityksen vuosittaiset pinta-alat 1969-2014
Yhteensä 270 000 ha

3. © Natural Resources Institute Finland
Peltomaan ominaisuudet metsänkasvatuksessa
3 15.9.2020
Maanviljely on muuttanut maan ominaisuuksia voimakkaasti
- Ravinteiden määrä suurempi kuin metsämaassa
- Orgaanisen aineksen määrä suurempi kuin metsämaassa
- pH–luku on suurempi (happamuus pienempi)

4. © Natural Resources Institute Finland4 15.9.2020
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
0 0-10 cm 10-20 cm 20-30 cm 30-40 cm
Typpi,kg/ha
Metsitetty pelto
Metsä
Peltomaassa typen, kalsiumin ja fosforin määrä on suurempi kuin metsämaassa

5. © Natural Resources Institute Finland5 15.9.2020
- Peltomaan vesipitoisuus on suuri ja ilmatila pieni
- Peltomaan vedenpidätyskyky on korkea
Maan ilmatilan ja vesipitoisuuden vaikutus peltomaan männikön 5 vuoden
pituuskasvuun. Maan ilmatilan kriittinen raja-arvo maan ilmanvaihdolle on ilmaistu
katkoviivalla. (Wall ja Heiskanen 2009)
150
170
190
210
230
250
270
290
310
0 50 1005vuodenpituuskasvu,cm
Maan vesipitoisuus, vol.%
150
170
190
210
230
250
270
290
310
0 10 20 30 40 50
5vuodenpituuskasvu,cm
Maan ilmatila, %
kivennäismaa
Multamaa
Turvemaa

6. © Natural Resources Institute Finland6 15.9.2020
Maan viljavuustekijät suhteessa metsätyyppinä ilmaistuun puuntuotoskykyyn
0
0,33
0,66
0,99
0 0,33 0,66 0,99
Ravinteisuus
Käyttökelpoinen vesipitoisuus
Karkeajakoiset Keskikarkeat Hienojakoiset
Maalaji
Viljavuusgradientti
Minimitekijä ravinteisuus
Minimitekijä vesipitoisuus
OMaT
OMT
MT
VT
CT
ClT
Peltomaat kuuluvat viljavimpiin metsätyyppeihin

7. © Natural Resources Institute Finland
Metsitysten onnistuminen
Vanhojen pellonmetsitysten (epä)onnistuminen ei kuvasta nykytilannetta
Metsityksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään nyt enemmän
- Nykyisin metsitykset onnistuvat hyvin
- Turvepeltojen metsittäminen on riskialttiimpaa kuin kivennäismailla
- Kuusi on varmin puulaji
7 15.9.2020
0
10
20
30
40
50
60
70
MÄNTY KUUSI KOIVU
Epäonnistuneetmetsitykset,%
Kivennäismaa
Turvemaa
14 %
54 %
8 %
37 %
18 %
58 %
Epäonnistuneet metsitykset 1970- ja 1980-luvun
metsityksissä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
MÄNTY KUUSI RAUDUSKOIVU HIESKOIVU
Kasvatuskelpoisiataimia,kpl/ha
Kivennäismaa
Turvemaa
1990 perustettujen pellonmetsityskokei
taimimäärä 10 vuotta metsityksestä

8. © Natural Resources Institute Finland
Pellonmetsityksen riskitekijät
- Pintakasvillisuuden kilpailu
- Ravinneperäiset kasvuhäiriöt
- Alttius tuhonaiheuttajille
- Epäedullinen vesitalous
8 15.9.2020

9. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus9 15.9.2020
9 15.9.202

10. © Natural Resources Institute Finland10 15.9.2020
Boorin puutosKaliumin puutos

11. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus
Pintakasvillisuuden sukkessio
11 15.9.2020
Siemenpankki: 40 000
itämiskykyistä siementä/
m2
Maan muokkaus
Kuvat Jyrki Hytönen

12. © Natural Resources Institute Finland
Metsitys onnistuu vain istuttamalla
Kuvan etualalla yritetty luontaista uudistamista
12 15.9.2020

13. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus
Taimen koon vaikutus metsitystulokseen
13 15.9.2020
Kuva Jyrki Hytöne

14. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus
Suopelto, Rantasalmi
Maanmuokkaus, kuusen istutus,
heinäntorjunta 29 v sitten
Kuva Lasse Aro14 15.9.2020

15. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus15 15.9.2020Kuva Lasse Aro

16. © Natural Resources Institute Finland© Luonnonvarakeskus16 15.9.2020
Paksuturpeinen
avosuosta raivattu
pelto
Maanmuokkaus,
luontainen
metsittäminen
Suopellon metsitys
Anjalankoski 29 v., kuva L. Aro
Kuva Lasse Aro

17. © Natural Resources Institute Finland
Metsitys hiilinieluna
- Hiilen nielu: hiilidioksidin poisto ilmakehästä ja varastointi
-Nopea ja suuri puuston kasvu = suuri hiilensidonta ja nielu
17 15.9.2020
-100.0
0.0
100.0
200.0
300.0
400.0
500.0
600.0
700.0
800.0
900.0
0 20 40 60 80 100
Tilavuus,m3/ha
Ikä, v
mänty kuusi koivu

18. © Natural Resources Institute Finland
Metsityksen kasvihuonekaasujen päästökompensaatio
18 15.9.2020
- Päästökompensaation perusajatus on se, että yksityinen henkilö, yritys, järjestö
tms. voi kompensoida aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjään rahoittamalla
niitä vähentäviä hankkeita jossain muualla.
- Päästövähennykset toteutetaan esimerkiksi korvaamalla fossiilista energiaa
jollakin muulla uusiutuvan energian lähteellä tai tuottamalla hiilen nieluja
- Hiilidioksidipäästöjen kompensointi voi tapahtua erilaisten sertifioitujen
hiilidioksidin vähentämisprojektien kautta. Useat organisaatiot tarjoavat
sertifioituja projekteja, kuten Verified Carbon Standard (www.verra.org) ja Gold
Standard (www.goldstandard.org). Suomen olosuhteisiin soveltuvaa
metsityksen hiilidioksidin kompensaation standardia ei kuitenkaan ole olemassa.
- Päästökompensaation arviointi edellyttää referenssitilanteen määrittelyä eli
päästötilannetta, joka toteutuisi ilman hanketta. Metsityksen päästövähennys
lasketaan vuositasolla:
Päästövähennys = Päästö ennen metsitystä – Päästö metsityksen toteutuksen
jälkeen

19. © Natural Resources Institute Finland19 15.9.2020
Metsityksellä saavutettava vuotuinen hiilikompensaatio (t C/ha/v) verrattuna
maatalousmaahan keskimäärin 20 vuoden aikajaksolla metsityksestä
kivennäismaalla ja turvemaalla. Negatiivinen luku ilmaisee hiilivaraston
kasvua (hiilen nielua) ja positiivinen päästöä. Laskelman luvut perustuvat
kansalliseen kasvihuonekaasujen inventaarion raporttiin (Tilastokeskus
2018).
Aiempi Metsityksen hiilivaraston muutos
t C/ha/v
Peltomaa
t C/ha/v
Hiilikompensaatio
t C/ha/v
maaluokka Maaperä Puusto Yhteensä
Kivennäismaa
Viljelysmaa 0,1 -0,4 -0,3 0,1 0,4
Ruohikko 0,3 -0,7 -0,4 0 0,4
Turvemaa
Viljelysmaa 5,2 -0,4 4,8 6,8 2
Ruohikko 1,8 -0,4 1,4 3,5 2,1
Turvetuotanto 1,3 -0,1 1,2 2,6 1,4

20. © Natural Resources Institute Finland
Biodiversiteettivaikutukset
20 15.9.2020
- Kehittyvätkö metsitetyt pellot lehdoiksi?
- Metsitettyjen peltojen kasvillisuuden
kehitys on heikosti tunnettu
- Metsityksen jälkeen kasvupaikalla
esiintyy sekä pelto- että metsäkasvilajeja
- Arvokas elinympäristö ravinnerikasta
kasvupaikkaa suosiville monille harvinaisille
sienilajeille jo nuorissa metsityksissä
- Biodiversiteetiltään arvokkaiden ketojen,
niittyjen, hakamaiden ja arvokkaiden
vaihettumisvyöhykkeiden metsittäminen
harkittava tapauskohtaisesti