Monimetsä - Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä, 5.9.2018 Liminka

1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Hannu Hökkä
Luonnonvarakeskus (Luke)
Turvemaiden metsien
jatkuvapeitteinen kasvatus

2. © Luonnonvarakeskus
Suometsät Suomessa
--> n. 1/4 vuotuisesta metsien kokonaiskasvusta (24 milj. m3
(VMI11))
--> Kokonaispuuvaranto n. 550 milj. m3 (VMI 11)
--> kuivatus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun.
• Suometsät tällä hetkellä vajaakäytöllä:
- Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3
toteutuma 5-7 milj. m3/v
- Hoitorästejä koko toimenpideketjussa

3. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland3

4. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland4 6.9.2018

5. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland5 6.9.2018
Kuivatettujen soiden turpeen heterotrofinen hengitys eli turpeen
hajoamisen tuottama hiilidioksidi pienentää LULUCF-sektorin
nettohiilinielua noin 25 %
LULUCF ”land use, land-use change, forestry”
LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta
syntyvät päästöt ja nielut.

6. © Natural Resources Institute Finland
Ojitusalueen kaasutaseet yhdessä
• Huomioitu maaperä ja puuston yhteisvaikutus
• Laskettu hiilidioksidiekvivalentteina (GWP100)
6 6.9.2018
Ojanen 2015

7. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland7
Lakiehdotuksen tarkoituksena on välttää hakkuiden toteuttamisessa avohakkuita ja samalla
edistää jatkuvan kasvatuksen menetelmiä valtion omistamilla mailla.
Jatkuva kasvatus vähentää monille lajeille haitallista metsämaiseman pirstoutumista pieniin
elinympäristölaikkuihin, parantaa vesistöjen tilaa, suojelee sekä vahvistaa metsien
hiilivarastoja ja hiilinieluja…
Lakiesityksessä ehdotetaan
metsien käyttöön liittyvää
lainsäädäntöä muutettavaksi siten,
että valtion omistamilla alueilla ei
olisi jatkossa mahdollista
suorittaa metsälaissa
tarkoitettuja uudistus- ja
kasvatushakkuita siten, että
niistä seuraisi
uudistamisvelvoite, muutoin kuin
erityisistä syistä.

8. © Natural Resources Institute Finland
Avohakkuu nostaa vedenpinnan tasoa
8 6.9.2018
Avohakkuu
Vedenpinnan taso kahdessa suometsikössä Keski-Suomessa. Vedenpinnan nousu
avohakkuun jälkeen keskimäärin n. 18 cm kun puuta poistettu n. 150 m3/ha

9. © Natural Resources Institute Finland
Vedenpinnan nousu lisää huuhtoumaa
9 6.9.2018
-> P-kuorman lisä: n. 1,5 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
- Orgaanisen hiilen lisä: 200-400 kg/ha (3 v. aikana hakkuun jälkeen)
Fosforikuormag/ha/v
Vedenpinnan syvyys, cm

10. © Natural Resources Institute Finland
Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella
vähentää ympäristökuormitusta ojitetuissa
turvemaametsissä?
10

11. © Luonnonvarakeskus11 6.9.2018
Avohakkuu
Aika
Avohakkuu Harvennuksia+kunn.ojitus Avohakkuu
Osittaishakkuu Osittaishakkuu Osittaishakkuu
Aika
Tärkeää, että ei pohjaveden
pinnan ääreviä muutoksia!
Veden pinta ei saisi
nousta liian ylös…
…eikä laskea liian alas

12. © Natural Resources Institute Finland
Koekohteet
12

13. © Natural Resources Institute Finland
13 6.9.2018
Vedenpinnan nousu 0-10 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Vedenpinnan nousu 5-15 cm
riippuen sadannasta ja
haihduntaoloista
Hakkuu
Kontrolli 27 m2
Hakkuu 30 m2  13 m2 (57%)
95% luottamusväli
13
Alustavia mittaushavaintoja

14. © Natural Resources Institute Finland14 6.9.2018
Hakkuun jälkeinen vedenpinnan nousu suhteessa hakkaamattomaan
kontrolliin riippuu vedenpinnan syvyydestä;
Mitä kuivempaa ja mitä syvemmällä vesipinta on, sitä suurempi on puuston
haihdunnan merkitys

15. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi
18.5.17
29.5.17
14.6.17
5.7.17
13.7.17
24.7.17
3.8.17
16.8.17
30.8.17
13.9.17
Heterotrofinenhengitys(gCO2m
-2
h
-1
)
0.0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
Kontrolli
Väljennyshakattu
Poimintahakkuu ei lisännyt hiilidioksidipäästöjä

16. © Luonnonvarakeskus16
Kitumaan ojitusalueet (keskikasvu alle 1m3/ha/v) → ei uudistamisvelvoitetta
- Ei enää jatkotoimenpiteitä

17. © Luonnonvarakeskus17
Kolmannes (290 000 ha) metsätaloudellisesti kannattamattomista ojitusalueista
on metsämaaksi luokiteltavaa (kasvu >1m3/ha/v) → uudistamisvelvoite
- Mikäli leimikko taloudellisesti korjuukelpoinen, tehdään siemenpuuhakkuu
ilman muokkausta
- Ei enää jatkotoimenpiteitä
- Ei kunnostusojituksia eikä muokkauksia
Lyhytkorsiräme  Varputurvekangas II Keidasräme, rahkaräme  Jäkäläturvekangas

18. © Luonnonvarakeskus18 6.9.2018Teppo Tutkija
Männikkö erirakenteiseksi ?
Siemenpuuasento 30 vuotta siemenpuuhakkusta
Varputurvekankaan
vanha siemenpuuala

19. © Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus19 6.9.2018
Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu
tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus
Tuusula
Männikkö erirakenteiseksi ?
Taimettuu pääosin
luontaisesti, jos
riittävästi valoa

20. Puolukkaturvekangas I

21. © Luonnonvarakeskus21
Korpiräme  Puolukkaturvekangas I
Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
- kuusi puolukkaturvekankaalla
- onko kannattavaa ?

22. Rämelähtöiset
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset

23. Alikasvoksen vapauttaminen vai…
…erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat
Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen
niiden vuosikymmenten aikana, jolloin
pintakasvillisuus on vielä ollut rahkasammalval-
tainen. Nykyisessä turvekangasvaiheessa ei uuden
Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä runsasta
Rämelähtöiset
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas II
Kuusialikasvokset

24. Ruohoturvekangas II

25. © Luonnonvarakeskus25
Korpilähtöiset
Mustikkaturvekangas II
Ruohoturvekangas II
Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua sekä
runkolukujakauman, puulajijakauman että ryhmittäisyyden osalta

26. © Luonnonvarakeskus26
Yksi voimakas yläharvennus saattaa olla riittävä

27. ©HannuNousiainen
Mustikkaturvekangas I

28. © Jukka Laine
Ruohoturvekangas I

29. Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Taimiryhmien vapautus ja
voimakkaat yläharvennukset
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I
Metsikkökuvion sisäistä rakennevaihtelua

30. © Luonnonvarakeskus
Mustikkaturvekangas I
30 6.9.2018Teppo Tutkija

31. © Luonnonvarakeskus
Erirakenteisuuteen pienaukon kautta
- Ojitetut korvet luontaisesti herkkiä taimettumaan
- Pienaukko (läpimitta = valtapituus) taimettuu hakkuun jälkeen 10
vuodessa Pohjois-Suomessa
- Alikasvostaimien pituuskasvu elpyy 4-5 vuodessa
- Lähtökohta eri-ikäisrakenteen luomiseen mustikka- ja
ruohoturvekankailla

32. © Luonnonvarakeskus32 6.9.2018Teppo Tutkija
Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
- Harvennushakkuissa korpipuuston rakenne ei ole
useinkaan tasaantunut
- Ei vaadi pitkää konversiovaihettaTervola, 27m2  9m2
Tervola, 27m2 17m2

33. Heinävesi; ppa 22  12 m2

34. © Luonnonvarakeskus
- Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa tavoitteena vähentää
metsänkasvatuksen ympäristökuormaa
- Luontaiseen uudistumiseen turvautuminen pienentää kuluja, mutta
sen edellyttämä tinkiminen puuntuotoksesta etenkin rämeillä
tarkoittaa väistämättä pienempiä tuloja
- Kokonaistaloudellisesti voi olla edullisempaa, jos arvotetaan
ympäristökuorma - etenkin vesistövaikutukset - oikein
- Alustavat koetulokset tukevat oletuksia: eri-ikäishakkuu ei lisää
CO2:n vapautumista ja muutokset pv-pinnassa suhteessa jäävän
puuston määrään
- Uudistuminen onnistuu korvissa – rämeet?
- Kasvu hakkuun jälkeen - tarvitaanko kuitenkin kunnostusojituksia?
34 6.9.2018Teppo Tutkija
Yhteenveto:

35. © Natural Resources Institute Finland
Tutkimusryhmä
• Luke:
Raija Laiho, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Meeri Pearson, Timo
Penttilä, Markku Saarinen, Sakari Sarkkola, Sauli Valkonen
• Helsingin yliopisto:
Kari Minkkinen, Paavo Ojanen, Markku Koskinen
• Ilmatieteen laitos:
Annalea Lohila, Mika Korkiakoski, Mari Pihlatie
35

36. © Natural Resources Institute Finland