Nina Eskolan puheenvuoro laajennettuun työssäoppimiseen liittyen, toukokuu 2012

1. Laajennetun työssäoppimisen
kokeiluhanke
Nina Eskola
TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori
TtM, projektipäällikkö
Pirkanmaan ammattiopisto
Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere
Puh. 050 5761553
nina.eskola@pirko.fi
http://toplaaja.purot.net/
http://toplaaja.wikispaces.com/

2. Kokeilua kohta neljä vuotta
Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja
-tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen
Lupa kokeilla ja todeta, mikä toimii ja
mikä taas ei!
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net

3. 2008 rahoitusta saaneet kokeiluhankkeet
1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
2) Hyria koulutus
3) Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto
4) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU
5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO)
7) Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto
9) Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut
10) Koulutuskeskus Sedu
11) YA! - Yrkesakademin i Österbotten
12) TTS
13) Turun Ammattiopistosäätiö
14) Turun kaupunki
2009 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä
16) Helsingin Kaupunki
17) Koulutuskeskus Tavastia
18) Vantaan kaupunki - Vantaan ammattiopisto Varia
19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä
21) Koulutuskeskus Salpaus
2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
22) Savon ammatti- ja aikuisopisto
23) Oulun seudun ammattiopisto
24) Jyväskylän ammattiopisto
25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto
Nina Eskola
http://toplaaja.wikispaces.com/

4. Valtakunnallinen koordinointi:
Opetus- ja Opetushallitus
kulttuuriministeriö
Valtakunnallinen
koordinointi
Tiimileaderit
25 koulutuksen järjestäjää hankkeineen

5. Tuloksena malleja työssäoppimisen
laajentamisesta
Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille
Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista
Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku:
enemmän kuin tutkinnon perusteissa  Nopeutetut polut
määritelty minimimäärä on  Hitaampaan tahtiin etenevät
Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko  Erityisesti tuetut polut
opiskeluajalle:  Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli
palaajat
 Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna
 Yritysyhteistyöhön perustuvat polut
 Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja
3. lukuvuodelle  Kahden tutkinnon suorittajat
Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat
 Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa
koulutuksessa opiskelevat
toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien
 Muut yksilölliset opintopolut, eli
Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat:
normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen
 Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan
työssäoppimisjaksot etenevät
 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja
oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen
säännöllinen vuorottelu

6. Sekä paljon muuta

7. Mitä sitten kun työssäoppimisen
määrää laajennetaan?
Määrä/
Aika Ohjaus/
Ympäristöt Sisällöt
Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net/

8. … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt
Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt
Ympäristöt
Aika Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.wikispaces.com/

9. Laajennetun työssäoppimisen etuja
 Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit
 Teorian ja käytännöntaitojen oppimisen integroituminen
 Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla
 Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten
 Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuutta
 Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut
 Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä
 Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen
 Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen
 Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin
oppisopimukseen perustuvissa malleissa)
 Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net

10. Huomioita työssäoppimisen laajentamisesta
eri toimijoiden näkökulmasta

11. Valtiohallinnon ja valtakunnallisen
ohjauksen näkökulma
 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin
tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten
oppisopimuskoulutus)
 Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa
joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat,
oppisopimukseen siirtyvät
 Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat
osin haasteita
 Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä
 Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen edelleen
fokuksena

12. Koulutuksen järjestäjän näkökulma
 Pedagoginen johtaminen
 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen
kehittäminen ja ennakointi
 Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi
 Epäselvyydet positiivisten keskeyttämisten vaikutuksesta
tuloksellisuusmittariin esim. oppisopimuskoulutukseen siirtyminen
 Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja
dokumentointi
 Rakenteet ja niiden joustavuus
 Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien
 Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen
mahdollistaminen
 Yksilöllisten opintopolkujen edelleen kehittäminen

13. Opettajan työn näkökulma
 Uusi opettajuus
 Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden
sijaan
 Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen
 Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus
 Palkkaus ja työehtokysymykset
 Työnjako ja työjärjestelyt

14. Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien
osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa
huomioon:
Arviointiosaaminen
Ohjausosaaminen
Työelämäosaaminen
Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen
Verkosto-osaaminen
Opetusmenetelmäkoulutus

15. Työelämän näkökulma
 Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön →
työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja
 Työssäoppimispaikkojen laatu
 Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen
 Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen
sekä arviointiosaaminen
 Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen
 Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen
 Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen,
jaksamisesta huolehtiminen

16. Opiskelijan näkökulma
 Työelämävalmiudet
 Motivaatio ja sitoutuminen
 Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys
 Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen
varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen
dokumentointi
 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen
ohjauksen suunnittelu

17. Palautekysely kokeilussa
mukana olleille
N = 674
369 opiskelijaa,
194 työpaikkaohjaajaa,
111 opettajaa

18. Työpaikalla ja keskusteluissa opitaan
N =369 opiskelijaa
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net

19. Ollaanko valmiita työssäoppimisen laajentamiseen
entisestään?
 Tutkintoalojen välillä on eroja
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net

20. Työssäoppimista tutkintoalallani on

21. Laajennetun työssäoppimisen suunnittelun
opettajakeskeisyys
Mahdollisuus osallistua suunnitteluun
Sote Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista vain vähän yli 20%
Marata Työpaikkaohjaajista lähes 60% ja opiskelijoista lähes 70%
Tekniikka Työpaikkaohjaajista ja opiskelijoista yli 50%

22. Suunnitteluun varatun ajan riittävyys
 Työpaikkaohjaajista tyytymättömiä eniten sotella
 Opettajista tyytymättömiä eniten liiketalouden ja hallinnon alalla
 Opettajista tyytyväisimpiä olivat marata-alan opettajat.

23. Mahdollisuus riittävästi käydä vuoropuhelua
työelämän ja oppilaitoksen välillä
 Tyytymättömimpiä soten työpaikkaohjaajat
 Tyytyväisimpiä maratan

24. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi
ohjausta työssäoppimisen aikana?
 Ei eroa tutkintoaloittain
 1. ja 2. vuoden opiskelijat hieman tyytyväisempiä työpaikkaohjaajalta saatuun ohjaukseen kuin 3.
ja 4. vuoden
 Opettajalta saadun ohjauksen riittävyyteen 4. vuoden opiskelijat olivat jonkin verran
tyytymättömämpiä kuin muut
 Soten opiskelijat suhtautuivat kriittisimmin opettajalta saadun palautteen riittävyyteen

25. Huomioitiinko opiskelijan omat lähtökohdat
ja tavoitteet ohjauksessa?
 Opiskelijoista 1. vuoden opiskelijat tyytyväisimpiä ja 4.vuoden
opiskelijat tyytymättömimpiä
 Ei merkittäviä tutkintoaloijen välisiä eroja.

26. Tukiko ohjaaminen työssäoppimisen
tavoitteiden saavuttamista?
 Opettajista soten ja maratan mielipide hieman positiivisempi kuin tekniikan
ja liiketalouden. Työpaikkaohjaajien näkemys päinvastainen.
 Opiskelijoiden vastuksissa ei juurikaan tutkintoalojen välistä eroa.
 1.vuoden opiskelijat olivat tyytyväisimpiä ja 3. ja 4. vuoden opiskelijat
tyytymättömimpiä

27. Saiko opiskelija tehdä työpaikalla työssäoppimisen
tavoitteiden mukaisia tehtäviä, jotka edistivät ammatissa
tarvittavia taitoja?
 Soten ja liiketalouden opiskelijat hieman tyytyväisempiä kuin tekniikan ja maratan.
 Opettajista tyytyväisimpiä soten opettajat
 Työpaikkaohjaajista tyytyväisimpiä olivat maratan ja liiketalouden ohjaajat, joskaan
erot eivät olleet kovin suuria.
 Opiskelijoista kriittisimpiä olivat 4. vuoden opiskelijat

28. Palautteen anto opiskelijalle
 Mitä pidempään työpaikkaohjaajalla oli kokemusta työpaikkaohjaajuudesta, sitä
positiivisempi oli hänen arvionsa palautteen antamisen riittävyydestä.
 Opettajista positiivisimmin palautteen riittävyyden arvioivat ne, joilla kokemusta oli
alle 3 vuotta ja ne joilla yli 20 vuotta

29. Saiko opiskelija omasta mielestään riittävästi
palautetta työssäoppimisen aikana?
 Soten ja liiketalouden opiskelijat olivat tyytymättömimpiä työpaikkaohjaajalta
saatuun palautteeseen, tekniikan opiskelijat tyytyväisimpiä.
 Miehet olivat naisia tyytyväisempiä saadun palautteen riittävyyteen.
 Opettajalta saadun palautteen riittävyyteen tyytymättömimpiä olivat soten
opiskelijat
 Opettajalta saatuun palautteeseen tyytyväisimpiä olivat 1. ja 3. vuoden opiskelijat.
Työpaikkaohjaajalta saatuun 1. ja 4. vuoden opiskelijat

30. Onko työpaikkaohjaaja saanut riittävästi tukea
opettajalta työssäoppimisjakson aikana?
 Tuen riittävyyteen olivat tyytyväisimpiä ne ohjaajat, joilla oli pitkä työkokemus
 Maratan työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisimpiä, soten tyytymättömimpiä

31. Saiko työpaikkaohjaaja riittävästi
palautetta ohjaustyöstään?
 Soten ja maratan opettajat arvioivat muita useammin antamansa palautteen
riittäväksi.
 Kokeneemmat opettajat arvioivat useammin palautteensa riittäväksi kuin vähemmän
työkokemusta omaavat opettajat.
 Soten ja tekniikan työpaikkaohjaajat arvioivat useimmin saamansa palautteen
riittämättömäksi.
 Työpaikkaohjaajista selvästi tyytymättömimpiä palautteen riittävyyteen olivat ne,
joilla kokemusta alansa työstä oli alle 3 vuotta

32. Onko eri osapuolilla ollut mahdollisuus antaa
kehittämisehdotuksia laajennettuun
työssäoppimiseen liittyen?
 Liiketalouden ja maratan opettajat tyytyväisimpiä
mahdollisuuteen antaa kehittämisehdotuksia, tekniikan
opettajat tyytymättömimpiä.
 Naiset tyytyväisempiä kuin miehet

33. Kiitos ajastanne!
Nina Eskola
TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori
TtM, projektipäällikkö
Pirkanmaan ammattiopisto
Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere
Puh. 050 5761553
nina.eskola@pirko.fi
http://toplaaja.purot.net/
http://toplaaja.wikispaces.com/