Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportin 2 osassa valaistaan erityisesti kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten kanssa tehtyä työtä, arviointia ja viestintää.

1. 0
NUORTEN PALVELU RY
NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI
VUOSIRAPORTTI 2014 osa 2
Projektin toiminta-aika 1.3.2014–31.12.2016

2. 1
Yhteystiedot:
Mikko Leppävuori Pauliina Lampela
Projektivastaava Asiantuntija
Nuorten reviireillä -projekti Nuorten reviireillä -projekti
mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi
puh. 040 157 7848 puh. 040 195 0502
www.nuortenreviireilla.fi

3. 2
SISÄLLYS
TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: ........................................................................................................ 3
KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS .......................... 3
Yhteistyöllä tuloksiin............................................................................................................................... 3
Osaamista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja johdolle ............................................................ 3
Oppia ja työtä opiskelijoille ................................................................................................................ 4
Verkostojen tunnistaminen ja rakentaminen....................................................................................... 6
Yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen......................................................................................... 6
ARVIOINTI JA SEURANTA.......................................................................................................................... 8
JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN..................................................................................................10
HENKILÖSTÖ, TOIMINTAPAIKKAKUNNAT JA TALOUS ....................................................................12
LÄHTEET ......................................................................................................................................................13
LIITTEET........................................................................................................................................................14
Liite 1. Projektin paikkakunnat ja työskentelykohteet 2014........................................................14
Liite 2. Yhtenäisten toimintamallien pohja........................................................................................15
Liite 3. Kontaktien määrät vuonna 2014.........................................................................................17

4. 3
TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II:
KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS
Yhteistyöllä tuloksiin
Projektin virallisia yhteistyökumppaneita ovat:
 ABC-liikennemyymäläketju
 Citycon Oyj
 Kauppakeskus Itäkeskus Oy
 Mikkelin ammattikorkeakoulu
 Osuuskauppa Arina
 Savon ammatti- ja aikuisopisto
 Securitas Oy
Osaamista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja johdolle
Projektisuunnitelman vaiheistuksen mukaan vuoden 2014 painopisteenä oli erityisesti kaupalli-
sissa toimivan henkilökunnan tietojen, osaamisen ja käytäntöjen kehittäminen. Tämän tavoitteen
mukaisesti projektissa toteutettiin vuonna 2014 yhteensä neljä kaupallisten tilojen henkilökun-
nalle suunnattua koulutusta, joihin osallistui yhteensä kuusi eri kaupallista yksikköä. Koulutuksiin
osallistui yhteensä 8 kauppakeskuksen johtoon kuuluvaa, 28 kauppakeskuksen järjestyksenval-
vojaa ja vartijaa, 4 kauppakeskuksen muuta henkilökuntaa ja 32 ABC-liikennemyymälän henki-
lökuntaan kuuluvaa. Koulutusten lisäksi projektihenkilöstö seuraa jatkuvasti Nuorten Palvelu ry:n
kehittämistyössä mukana olevia kaupallisia yksiköitä ja konsultoi näitä sekä muita kaupallisia
toimijoita eri puolella Suomea tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Liitteessä 1 on listattu vuoden
2014 toimintapaikkakunnat ja kohteet ja Liitteestä 5 selviää vuonna 2014 tavattujen tahojen
määrät.
Vuonna 2014 toteutetuissa koulutuksissa käytiin läpi nuoruutta yleensä sekä erityisesti nuoruutta
kaupallisissa tiloissa siihen liittyvine ilmiöineen. Yhtenä isona teemana koulutuksissa on ollut myös
aikuisen oman asenteen merkitys nuorten kohtaamisessa ja siinä, miten vuorovaikutus nuorten
kanssa etenee. Lisäksi koulutuksiin osallistujat kävivät ryhmissä läpi erilaisia tyypillisiä haasteel-
lisia tilanteita heidän yksiköissään. Tarkoitus oli löytää yhteisiä ratkaisuehdotuksia tyypillisiin
koulutettavien kohtaamiin tilanteisiin nuorten kanssa.
Koulutusten päätteeksi rakennettiin henkilökunnan yhtenäiset toimintamallit kuudesta koulutetusta
yhteensä neljään yksikköön. Tietojemme mukaan kolmeen yksikköön toimintamalleista on tehty

5. 4
painoversio joko valvomon seinälle tai jaettavaksi kauppakeskuksen toimijoille. Yhtenäisistä toi-
mintamalleista on kauppakeskuksiin tehty kahta eri versiota: 1) järjestyksenvalvojille ja vartijoille
tarkoitetut ”Sisäiset toimintatavat” ja 2) koko kauppakeskuksen henkilökunnalle tarkoitettu ”Yh-
dessä tekemisen meininkiä”. Sisäisiin toimintatapoihin on kirjattu yksityiskohtaisempia ja kohde-
kohtaisempia ohjeistuksia siitä, miten esimerkiksi puhelinten lataamiseen pistorasioista tai latti-
alla istumiseen kyseisessä kauppakeskuksessa suhtaudutaan. Mukana on myös ohjeistuksia huolta
herättävistä tilanteista ja lastensuojeluilmoituksen teosta. Sisäiset toimintatavat on tarkoitettu
vain kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien ja vartijoiden käyttöön.
Yhdessä tekemisen meininkiä ohjeistus puolestaan on koko kauppakeskukselle tarkoitettu yhtei-
nen ohjeistus, joka jaetaan kaikille keskuksen liikkeille ja esimerkiksi huoltomiehille. Tässä ohjeis-
tuksessa kerrotaan eri henkilöiden rooleista lyhyesti, sillä kokemuksen mukaan mm. liikkeen työn-
tekijöillä on epäselvyyksiä siitä, mitkä ovat järjestyksenvalvojien tehtäviä. Ohjeistukseen on myös
lyhyesti kuvattu muutama tyypillinen esimerkkitilanne ja konkreettinen ehdotus tilanteen ratkai-
suun. Yhdessä tekemisen meininkiä -ohjeistuksen pohja on nähtävissä Liitteessä 4.
Eri kauppakeskuksissa on yhtenäisten toimintamallien osalta erilaisia tarpeita, joten toimintamal-
leista on olemassa yhtä monta versiota kuin niitä hyödyntäviä kauppakeskuksiakin. Yhtenäiset
toimintamallit on kauppakeskuksiin rakennettu kartoitusten, neuvottelujen ja koulutuksissa läpi-
käytyjen asioiden perusteella. Yhteistyö kohteen kanssa on ollut äärimmäisen tärkeää.
Oppia ja työtä opiskelijoille
Oppilaitosyhteistyötä tehtiin kahden yhteistyökumppanin, Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk)
yhteisöpedagogi-opintolinjan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) turvallisuusalan,
kanssa. Mamk:in kanssa yhteistyö oli varsin moninaista luennoista aina projektien ohjaamiseen.
Sakkyn kanssa aloitettiin turvallisuusalan opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö, jonka tavoit-
teena on mm. seurata syksyllä 2014 aloittanutta vuosikurssia heidän opintojensa ajan. Projek-
tissa ei ollut harjoittelijoita vuoden 2014 aikana.
Mamk:in yhteisöpedagogiopiskelijoille pidettiin vuonna 2014 luentoja sekä projektiosaamisen
kurssilla (2. vuoden opiskelijat) että nuorten kasvuympäristöt -opintokokonaisuudessa (1. ja 2.
vuoden opiskelijat). Luennoilla tuotiin esille nuorten siirtymistä viettämään vapaa-aikaansa kau-
pallisiin tiloihin, siitä aiheutuvia konflikteja sekä nuorisotyön mahdollisuuksia olla mukana näillä
uusilla nuorten reviireillä. Lisäksi yhteistyötä tehtiin yhteensä kolmen opintokurssin tiimoilta, jotka
olivat: projektiosaaminen (yhteisöpedagogiopiskelijoiden 2. vuosikurssi), kehittämisosaaminen

6. 5
(yhteisöpedagogiopiskelijoiden 3. vuosikurssi) ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorit-
tavien kehittämisopintoihin kuuluva Innopaja (mukana opiskelijoilta kolmelta eri alalta). Projekti-
osaamisen kurssilta kaksi kolmen hengen ryhmää teki Nuorten reviireille -projektille kartoituksen
nuorten hengailusta kahdella mikkeliläisellä marketilla. Alustavista kartoituksen tuloksia on ku-
vattu yllä (sivut 6-7). Market-ympäristön kartoitus tulee edelleen jatkumaan ja tulosten perus-
teella kehitetään market-ympäristöön sopivia toimintamalleja vuoden 2015 aikana.
Kehittämisopintoihin puolestaan esitimme useita projektissa ajankohtaisia teemoja kehittämis-
suunnitelmaksi työstettäviksi ja kaksi ryhmää tarttui näistä seuraaviin otsikkoihin: ”Nuorten oma
toiminta kaupallisessa tilassa” ja ”Nuorisotyöntekijöiden ja vartijoiden yhteistyö”. Kehittämissuun-
nitelmien lopulliset versiot arvioitiin opintojakson puitteissa joulun alla ja projekti tulee saamaan
ne nähtäväkseen vuoden 2015 alussa. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kehit-
tämisopintoihin kuuluvan Innopajan tavoitteena oli monialaisen yhteistyön ja kehittämisen käyn-
nistämiseen eri alojen opiskelijoiden ja työelämän välillä. Projekti piti kahdeksan opiskelijan ryh-
mälle lyhyen tietoiskun hengailusta kaupallisissa tiloissa. Ryhmä jatkoi tietoiskun jälkeen ilman
projektihenkilöstöä aiheen työstämistä tulevaisuusverstas-toimintamallin mukaan ja teki toimen-
pide-esityslistan projektille. Kiinnostavaa oli, että melkein kaikki esiin nostetut toimenpiteitä on
jo kokeiltu tai ne ovat projektin suunnitelmassa. Projektin aihepiiristä sovittiin tehtäväksi yksi yh-
teisöpedagogin opinnäytetyö, joka valmistuu keväällä 2015. Työnimenä on ”Nuorisovartija”.
Sakkyn turvallisuusalan koulutuksen kanssa tavoitteena on saada opiskelijat ottamaan nuoriso-
kysymys huomioon tulevassa työssään ja antaa perustiedot nuoruuteen liittyvistä erityiskysymyk-
sistä. Tähän liittyen aloitettiin alkusyksystä mielenkiintoinen seurantakartoitus vasta aloittaneille
turvallisuusalan opiskelijoille, jonka tavoitteena on saada selville opiskelijoiden asenne nuoria
kohtaan. Kartoitus tullaan tekemään samalle vuosikurssille sekä syksyllä 2015 että syksyllä
2016. Toteutetun alkukartoituksen perusteella kartoituksiin osallistuneiden opiskelijoiden asen-
teen nuoria ja nuorten kaupallisissa tiloissa hengailua kohtaan ovat yllättävänkin myönteisiä.
Tarkempien syiden selvittämistä ei projektissa tehty, mutta myönteiseen asenteeseen saattaa
vaikuttaa opiskelijoiden nuori ikä – osa aloittaneista opiskelijoista oli 16-vuotiaita ja kertoivat
kaupallisissa tiloissa hengailusta omien kokemustensa kautta. Projektin aikana on mielenkiintoista
nähdä, muuttuvatko opiskelijoiden asenteen jyrkemmiksi heidän omaksuessaan tulevan ammat-
tinsa perusteet vai pystytäänkö asenteisiin vaikuttamaan muulla tavoin opintojen aikana. Sakkyn
kanssa suunniteltiin joulukuulle 2014 koulutusta turvallisuusalan aikuisopiskelijoille, mutta sairas-
tumisista johtuen koulutus siirtyy helmikuulle 2015.

7. 6
Verkostojen tunnistaminen ja rakentaminen
Projektissa yhteistyöverkostojen toiminta näyttäytyy kahdella tavalla. Ensinnäkin projekti on toi-
minut useissa tilanteissa yhteistyöverkostojen kokoajana tai paikalle kutsujana. Toisekseen pro-
jekti itse on osa erilaisia yhteistyöverkostoja.
Jokaisen nuorten suosiman kaupallisen tilan ympäriltä löytyy ainakin joitakin nuorisoalan toimi-
joita. Projektin aikana on tullut selvästi esille, että kaupallisilla toimijoilla on halua verkostoitua
heitä ympäröivien nuorisoalan toimijoiden kanssa. Yhteydenoton kynnys on kuitenkin osoittautu-
nut melko korkeaksi puolin ja toisin. Joskus on käynyt niinkin, että vaikkapa etsivät nuorisotyön-
tekijät kyllä käyvät jalkautumassa esim. kauppakeskuksessa, mutta kauppakeskuksen toimijoilla
ei ole tästä mitään tietoa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on verkostotapaamisia kutsuttu
koolle kolmessa kauppakeskuksessa. Erilaisten tapahtumien kautta on toimijat saatettu yhteen
kahdella paikkakunnalla. Kahden kohteen osalta olemme sähköpostitse saattaneet eri osapuolet
tietoisiksi toisistaan.
Projektin omiin yhteistyöverkostoihin lukeutuu useita eri yhteistyötahoja. Yhteistyön tarkoituksena
on ollut löytää yhteisiä intressejä, antaa asiantuntija-apua, tukea samaan aihepiiriin kuuluvia
prosesseja sekä tietysti tehdä projektia tunnetuksi. Yhteistyötä on tehty etenkin seuraavien taho-
jen kanssa: Aseman Lapset ry (erityisesti Löytävä nuorisotyö -hanke), Mikkelin Olkkari (Mikkelin
etsivä nuorisotyö kauppakeskus Stellassa), Nuorten Exit (alaikäisten seksuaalinen kaltoinkohtelu),
Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelma (nuorten turvallisuus), Vantaan nuorisotoimi (Kivis-
tön kaupunkikeskustan kehittäminen), Hämeenlinnan nuorisotoimi (kauppakeskus Goodman), Pop
Up Ilo (julkinen tila kauppakeskuksessa).
Yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen
Projektin tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014 on tehty työtä laajemmin yhteiskuntaan ja päät-
täjiin vaikuttamiseksi, jotta kaupallisten kasvuympäristöjen merkitys nuorille tulisi laajempaan
tietoisuuteen ja projektin edistämä rajapintatyö otettaisiin laajemmin paitsi huomioon myös
osaksi toimintaa. Osaltaan yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen on tiedon välittämistä nuor-
ten hengailusta ja esimerkiksi kaupallisissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten erilaisuuden ja
toisaalta tiloissa työskentelevien kasvatuksellisten mahdollisuuksien avaamista laajemmalle ylei-
sölle. Tämä toiminta jakaantuu eri henkilöiden tapaamisiin, viestintään eri kanavia hyödyntäen
ja artikkeleiden sekä julkaisujen kirjoittamiseen.

8. 7
Vuonna 2014 projektin asiantuntija kirjoitti yhdessä Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja
Jaakko Nuotion kanssa paperin kauppakeskuksissa tehtävästä työstä erityisesti nuorten ja jär-
jestyksenvalvojien kohtaamisiin keskittyen. Paperi jaettiin nuorisotutkijoille Nuorisotutkimuspäi-
vien yhteydessä ja siitä tullaan muokkaamaan julkaistava artikkeli vuoden 2015 aikana. Lisäksi
vuonna 2014 valmisteltiin artikkeleiden ja julkaisujen kirjoittamista, jotka tulevat ajankohtaiseksi
vuoden 2015 aikana. Joulukuussa yhden artikkelin kirjoittaminen oli työn alla (valmistuu 2015).

9. 8
ARVIOINTI JA SEURANTA
Projektin suunnitteluvaiheessa otettiin tavoitteeksi, että työntekijöiden työote on toimenpiteitä
jatkuvasti arvioiva. Tämä toteutuikin melko hyvin, mutta syksyn kiivaimman työnteon aikana ar-
vioivat ja uutta pohtivat keskustelut jäivät hyvin vähäisiksi. Uutena asiana koko järjestössä oli
vertaisarviointi toisen Nuorten Palvelu ry:n hallinnoiman projektin eli Tunturikeskukset nuorten sil-
min -hankkeen kanssa. Ensimmäinen vertaisarviointipäivä toteutettiin kesäkuussa ja se keskittyi
kokonaistoiminnan arviointiin ja tulevaisuuden ideointiin. Vaikka Nuorten reviireillä -projekti oli-
kin ehtinyt tuolloin toimia vasta pari kuukautta, määriteltiin vertaisarvioinnissa kehittämiskohteiksi
työn määrän hallinta, konseptointi ja tiedon hallinta (missä tieto on ja kuka sitä voi käyttää?).
Lisäksi sisäistä arviointia käytiin Nuorten Palvelu ry:n muiden projektin ja työalojen kanssa niin
viikkopalavereissa kuin vapaamuotoisissa keskusteluissa. Myös erilaisten julkaisujen yhteinen val-
mistelu ja esitysten tekeminen palvelivat itsearviointia sekä projektin sanoman kirkastamista ja
tiivistämistä. Varsinaiset viralliset rapotit tai tilannekatsaukset jäivät vähäisiksi johtuen toiminnan
kiihkeydestä – tekemisen jälkeen piti ryhtyä jo valmistelemaan seuraavaa.
Projektille ei nimetty erillistä ohjausryhmää vaan ohjaus päätettiin toteuttaa arviointipäivien
avulla. Arviointipäiviin kutsutaan yhteistyökumppaneiden edustajia tai sellaisia henkilöitä, jotka
ovat olleet mukana toteuttamassa jotakin projektin toimenpidettä. Projektin ensimmäinen arvi-
ointipäivä pidettiin syyskuussa ja siihen kutsuttiin yhteistyökumppaneiden edustajia. Arviointipäi-
vän ohjelma koostui ensimmäisellä kerralla projektin tavoitteiden tarkemmasta kertomisesta sekä
kehittämisideoiden saamisesta yhteistyötahoilta. Kiteyttävänä kommenttina voisi olla palaute:
”Päivä vakuutti yhteistyön tärkeydestä.” Arviointipäivässä tehtiin myös pika-arviointi projektin
etenemisestä. Yhteistyökumppanit antoivat toteutuksesta hyvän arvosanan. Kysymykset, joihin
toivottiin parannusta, olivat resurssit ja lisää toimenpiteitä levittämiseen ja juurruttamiseen. Pro-
jektin tavoitteista enemmän panostusta kaivattiin nuorten mukaan saamiseen kehittämistyöhön.
Näihin kaikkiin kohtiin pyrittiin vastaamaan vuoden 2015 suunnitelmassa ja RAY:lle tehdyssä
jatkohakemuksessa.
Kaupallisissa tiloissa toimiville ja työssään paljon nuoria kohtaaville suunnattujen koulutusten ar-
vioimiseksi kerättiin palautteet koulutuksiin osallistuneilta. Nuorten kohtaamisen koulutukset ovat
saaneet hyviä arvosanoja ja palautteiden mukaan koulutukset on nähty paitsi tarpeellisina ja
hyödyllisinä myös uutta näkökulmaa ja ymmärrystä rakentaviksi. Jonkin verran koulutuksiin toi-
vottiin lisää käytännön esimerkkejä. Myöhemmin koulutusten vaikuttavuutta on epävirallisemmin
kommentoitu mm. siten, että nuorten poistojen määrä on vähentynyt tai koulutusten ansiosta uu-
dessa paikassa ei ole nuorten kanssa tullut ollenkaan tiukkoja tilanteita. Kehittämiskohteina on

10. 9
esille tullut koulutusten annin ja sovittujen käytänteiden siirtäminen osaksi jokapäiväistä toimin-
taa.
Rakenteilla olevien kauppakeskusten nuorten ideapajoista kerättiin palautetta kyselemällä osal-
listujilta kommentteja. Nuoret kokivat pajat erittäin hyviksi: ”Kerrankin joku kysyy meiltä ja pääs-
tään tosissaan vaikuttamaan”. Myös rakentaja- ja suunnitteluammattilaiset pitivät pajoja hyvinä.
Nuoret olivat tuoneet uutta näkökulmaa ja ideoita, mutta myös vahvistaneet suunnittelijoiden
ideoita. ”Tämä oli huomattavasti parempi juttu kuin olin odottanutkaan”, totesi eräs rakennuttaja.
Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoille pidetyistä luennoista kerättiin kir-
jallinen palaute. Palaute oli hyvää ja yleisarvosana selvästi yli 4:n (asteikko 1-5). Selvät kehit-
tämiskohteet ovat ennakkoinformaatio opiskelijoille mitä luennoilla tavoitellaan (opiskelijoiden
odotukset) ja laajan projektissa kerätyn aineiston ja tiedon tarkempi fokusointi. Toisaalta aihe
on laaja ja hyvin monitahoinen, joten ainakaan työt eivät vähene!
Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille pidetyn
asennemittauksen arvioinnissa tuli kaikkein eniten hajontaa. Yleisarvosana meni tosin hyvän puo-
lelle. Ehkä aiheen yllätyksellisyys selittää osittain hajontaa, opiskelijoille ei ollut kerrottu aiheesta
mitään muuta kuin että tunneille tulevat ulkopuoliset esiintyjät. Asian käsittely sai ainakin muuta-
mat pohtimaan asiaa. Vapaa sana -osiosta muutamia lainauksia: ”Yleisesti nuorten asema tasa-
arvoisena, sitä ei ole hirveen syvällisesti tullu pohdittua.” ja ” Että nuoria pitäs kohdella samalla
tavalla kuin muita.”
Projekti on myös saanut paljon ”epävirallista” palautetta sähköposteissa, puheluissa ja keskus-
teluissa. Näiden palautteiden perusteella pilottikohteissa on koulutusten ja muiden toimenpitei-
den perusteella tapahtunut muutosta ja henkilökunta on paikoin paljonkin keskustellut omista
mahdollisuuksistaan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.
Mediaseuranta aloitettiin heti projektin käynnistyttyä. Kesäkuussa tehtiin sopimus Ampparit Oy:n
kanssa laajemman mediaseurannan toteuttamiseksi ja tiedon kartuttamiseksi hankkeen toiminto-
jen leviämisestä ja juurtumisesta. Mediaseurannan avulla on myös tullut paljon tietoa aihepiiriin
kuuluvista ilmiöistä.

11. 10
JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN
Juurruttaminen ja levittäminen on projektin vaiheistuksessa sijoitettu erityisesti viimeiselle toimin-
tavuodelle. Kuitenkin tätä työtä täytyy tehdä läpi projektin ja valmistella systemaattisesti pi-
demmällä ajanjaksolla. Lisäksi projektin taustalla olevilla kahdella hankkeella on jo valmiiksi
jaettavanaan paljon tietoa ja hyviä toimintamalleja, joiden levittämistä tehdään jatkuvasti ja
edelleen Nuorten reviireillä -projektissa. Myös syyskuussa toteutetussa kehittämispäivässä yh-
teistyökumppaneiden erityinen toive oli hyvien käytänteiden levittäminen laajemmin toimijoiden
käyttöön.
Projektin ensimmäisenä toimintavuotena juurruttamista ja levittämistä on tehty erityisesti viestin-
nän, tapaamisten, konsultoinnin ja seminaarien kautta. Kuitenkin tähän varattu aikaresurssi on
ollut rajallinen projektihenkilöstön määrän ja toisaalta toiminnan määrän suhteesta johtuen. Vies-
tintää pyritään kuitenkin koko ajan kehittämään ja tekemään yhteistyössä Nuorten Palvelu ry:n,
Tunturikeskukset nuorten silmin -hankkeen ja Nuorten reviireillä -projektin yhteistyökumppanei-
den kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Nuorten Palvelu ry:n hallinnoiman ja Opetus- ja kulttuu-
riministeriön rahoittaman Nuorten palveluasiointiopas ja tukimateriaali -hankkeen kanssa, jossa
yhtenä tavoitteena on mm. tuottaa materiaalia julkisissa, puolijulkisissa ja kaupallisissa tiloissa
työskenteleville. Tämän ”Opas-hankkeen” materiaalin tuottaminen tapahtuu varsinaisesti ke-
väällä 2015.
Projekti esiintyi lehtiuutisoinnissa vuoden 2014 aikana yhteensä kaksi (2) kertaa (Turvallisuus &
Riskienhallinta -lehti, Lapsen maailma -lehti), TV-uutisoinnissa yhden (1) kerran (Pohjois-Suomen
alueuutiset 4.9.) ja Internet-uutisoinnissa yhden (1) kerran (Yle Oulu). Lisäksi projekti oli esillä
Cityconin kauppakeskuslehdessä Isossa Omenassa tehtävässä työssä (lehden levikki arviolta
500 000 – 600 000).
Projektille avattiin omat Internet-sivut osana Nuorten Palvelu ry:n Internet-sivustoja. Projektin Fa-
cebook-sivuilla julkaistiin päivityksiä projektin työstä ja muista ajankohtaisista uutisista. Tykkää-
jiä sivuilla oli 22.12.2014 yhteensä 41. Ensimmäisellä vuosikolmannekselle Facebook-sivuille teh-
tiin yhteensä 76 päivityksiä ja katselukertoja saavutettiin yhteensä 15 217. Projektin asiantuntija
käyttää mikroblogipalvelu Twitteriä työasioissa. 23.12.2014 asiantuntija oli twiitannut yhteensä
1 356 twiittiä ja seuraajia hänellä oli yhteensä 343. Projektin materiaaleja julkaistiin Nuorten
Palvelu ry:n SlideSharessa, jossa esimerkiksi projektia esittelevää PowerPoint-esitystä oli
1.12.2014 katsottu yhteensä 687 kertaa.

12. 11
Vuoden aikana projektin työtä esiteltiin Itä-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskuksen järjestä-
mässä Nuorisotyösosiaalityön seminaarissa Kuopiossa 23.5., Nuorten Palvelu ry:n valtakunnalli-
silla kevätpäivillä Jämsässä 26.4. sekä Nuorisotutkimusseuran ja Itä-Suomen yliopiston järjestä-
millä Nuorisotutkimuspäivillä Joensuussa 7.11. Näiden lisäksi projektihenkilöstö osallistui Allianssi
ry:n järjestämälle Allianssi-risteilylle huhtikuussa ja Soste ry:n järjestämälle Soste-risteilylle loka-
kuussa. Molemmissa verkostoiduttiin muiden nuorisoalan ja sosiaalialan järjestöjen kanssa ja tuo-
tiin tätä kautta esille projektin työtä.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana kehitettiin hyviä käytänteitä konseptointia kohden. Tavoit-
teena on kuvata toimintamalleja ja niiden toteuttamisen prosesseja siten, että myös muut voivat
nämä toimintamallit ottaa käyttöönsä. Ensimmäisenä konseptina on valmistumassa Wash Up –
nuorten tuulilasinpesu- ja tankkauspalvelun konsepti, joka tullaan julkaisemaan mm. projektin ja
taustajärjestö Nuorten Palvelu ry:n Internet-sivuilla, Facebook-sivuilla, Twitterissä, SlideSharessa
ja Innokylässä.

13. 12
HENKILÖSTÖ, TOIMINTAPAIKKAKUNNAT JA TALOUS
RAY:n rahoituspäätöksessä henkilöstön määrä rajattiin kahteen henkilötyövuoteen. Projektiin rek-
rytoitiin Nuorten Palvelu ry:n päättyneistä ja päättyvistä hankkeista projektivastaavaksi Mikko
Leppävuori ja asiantuntijaksi Pauliina Lampela. Projektihenkilöstö aloitti työnsä 1.3.2014.
Projektihenkilöstä jakoi vastuut toimintaympäristön mukaan siten, että Pauliina Lampelan vas-
tuulle tulivat kauppakeskukset ja vartiointitoimiala sekä Mikko Leppävuoren vastuulle liiken-
nemyymälät ja oppilaitokset. Tukitoiminnoista Pauliina vastaa viestinnästä ja Mikko taloudesta.
Jo ensimmäisen rahoituspäätöksen vahvistamisen jälkeen helmikuussa 2014 ryhdyttiin pohtimaan
esitystä kolmannen työntekijän palkkaamiseksi vuonna 2015. Saatu arviointi ja kehittämispa-
lautteiden viesti vahvisti kolmannen työntekijän tarpeellisuutta. RAY:lle tehdyssä jatkohakemuk-
sessa pyydettiin lupaa kolmannen työntekijän palkkaamiseen etenkin, kun se saatiin budjetissa
sopimaan alkuperäiseen budjettikehykseen. Joulukuussa RAY:n hallituksen myönteisen avustusesi-
tyksen julkaisun jälkeen, työpaikka voitiin laittaa avoimeksi. Tavoitteena on, että uusi työntekijä
aloittaisi jo tammikuussa 2015.
Projektin toimintakohteet tulivat suoraan yhteistyökumppaneiden toiveista ja nämä olivat osittain
määriteltyjä jo yhteistyösopimuksissa. Mukaan pyrittiin ottamaan erilaisia kohteita eri puolilta
Suomea, jotta projektin valtakunnallisuus olisi alusta asti vahva. Joissakin kohteissa toimenpiteitä
oli paljonkin, toisissa projektin osuus oli kartoitusta ja konsultointia. Toimintapaikkakunnat ja
-kohteet on lueteltu Liitteessä 1.
Projekti sai Raha-automaattiyhdistyksen vahvistetun rahoituspäätöksen 7.2.2014. Samalla an-
nettiin ohjeellinen suunnitelma siitä, että projektia rahoitetaan vuoden 2016 loppuun. Vuodelle
2014 RAY myönsi 146 000 euroa. Jatkoavustushakemus toimitettiin RAY:lle syyskuussa 2014.
Joulukuussa annettu RAY:n hallituksen rahoitusesitys oli myönteinen. Sosiaali- ja terveysministeriö
vahvistaa rahoituspäätöksen tammi-helmikuun vaihteessa 2015. Yhteistyökumppanit ovat yhteis-
työsopimusten mukaisesti osallistuneet projektin rahoittamiseen. Budjetti on vuoden 2014 osalta
alitettu. Syitä tähän on se, että RAY rajasi ehdoissaan, että avustusta voi käyttää vain kahden
henkilön palkkaukseen. Lisäksi projekti alkoi vasta 1.3.2014, kesällä oli joitakin lyhytaikaisia
palkattomia vapaita ja jotkin kuluerät jäivät toteutumatta yksinkertaisesti ajanpuutteen vuoksi.

14. 13
LÄHTEET
Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hank-
keen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/loppuraportti-maaliskuu-
2013?from_search=1 (Viitattu 8.12.2014)
Lampela, Pauliina 2014. Nuori eli hengailija, häirikkö, asiakas: kulissina kauppakeskus. Kauppa-
keskusten nuoret -hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kauppa-
keskusten-nuoret-hankkeen-loppuraportti-2014 (Viitattu 8.12.2014)
Leppävuori, Mikko & Strengell, Henriikka 2013. Kohtauksista kohtaamisiin. ABC kohtaa nuoria -
hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kohtauksista-kohtaamisiin-
abc-kohtaa-nuoria-hankkeen-loppuraportti (Viitattu 8.12.2014)
Stenvall, Elina 2013. Osallistu, osallista, ole osallinen – mistä oikein on kyse? Alue- ja ympäristö-
tutkimuksen seura ry, 3:2, 1-2.
Tani, Sirpa 2013. Mielenosoitus, jota ei ollutkaan: nuorten osallistuminen ja hengailun maantiede.
Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry, 3:9, 1-2.

15. 14
LIITTEET
Liite 1. Projektin paikkakunnat ja työskentelykohteet 2014
Espoo kauppakeskus Espoontori
kauppakeskus Iso Omena
kauppakeskus Lippulaiva
Helsinki kauppakeskus Arabia
kauppakeskus Columbus
kauppakeskus Itis
Imatra ABC Imatra
Jyväskylä kauppakeskus Forum
kauppakeskus Jyväskeskus
Kuopio ABC Pitkälahti
Savon ammatti- ja aikuisopisto, turvallisuusalan opiskelijat
Lahti kauppakeskus Trio
Mikkeli Mikkelin ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogiopiskelijat
S-market Peitsari (Mamkin opiskelijoiden kautta)
S-market Rantakylä (Mamkin opiskelijoiden kautta)
Oulu kauppakeskus Valkea
Vantaa kaupunkikeskusta Kivistö (asiantuntijaryhmän kautta)
kauppakeskus Tikkuri
Vaasa ABC Kivihaka
ABC Kiitokaari
Varkaus ABC Varkaus
Savon ammatti- ja aikuisopisto, turvallisuusalan opiskelijat

16. 15
Liite 2. Yhtenäisten toimintamallien pohja
Yhdessä tekemisen meininkiä xxx:ssä
 Aloite toimintamallin kehittämiselle on peräisin Nuorten Palvelu ry:n koulutuksesta ja xxx seisoo
vahvasti sen takana.
 Tavoitteena on:
 Selkeyttää kaikkien xxx:n toimijoiden tehtävänkuvaa, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia.
 Tehdä selväksi ne tilanteet, joihin järjestyksenvalvojat voivat lain puitteissa puuttua.
 Tehdä selväksi ne tilanteet, joihin muut toimijat voivat itse puuttua.
 Varmistaa, että kaikilla xxx:n toimijoilla (järjestyksenvalvojat, vuokralaiset, huoltomiehet, kaup-
pakeskusjohto ym.) on samanlainen toimintatapa ja samat pelisäännöt, jotta voidaan taata
viihtyisä, turvallinen ja siisti kauppakeskus kaikille asiakkaille.
 Antaa käytännön vinkkejä ja esimerkkejä puuttumisen tavoista.
 Halutaan korostaa sitä, että muiden toimijoiden antamat huomautukset saattavat joissakin tilan-
teissa olla tehokkain tapa sekä sitä, että itse voi huomauttaa asioista vaikka järjestyksenvalvojilla
siihen ei oikeutta olisikaan.
 Varmistetaan se, että kaikilla xxx:n toimijoilla (järjestyksenvalvojat, vartijat, vuokralaiset, huolto-
miehet, kauppakeskustoimisto jne.) on sama toimintatapa, jotta voidaan taata viihtyisä, turvallinen
ja siisti kauppakeskus kaikille asiakkaille.
Toiminta xxx:ssä
Järjestyksenvalvojat/vartijat:
 Puuttuvat seuraaviin tilanteisiin huomauttamalla, poistamalla tai kiinni ottamalla:
 Näpistys
 Meluaminen
 Alkoholin käyttö
 Päihtyneisyys
 Uhkaava käyttäytyminen
 Väkivaltaisuus
 Portaikossa istuminen
 Sotkeminen ja roskaaminen
Muut toimijat:
 Tarkoituksena olisi huomauttaa seuraavista tilanteista, tarvittaessa järjestyksenvalvojien avustuk-
sella
 Jatkuva ruma kielenkäyttö, kiroilu
 Meluaminen
 Roskaaminen, sotkeminen
 Järjestyksenvalvojat jatkavat edelleen samalla tavalla työtään, mutta tarkoitus on, että kaikille on
selvänä ne tilanteet, joihin he voivat ja joihin heidän täytyy puuttua
 xxx:n toimijat voivat puuttua heitä häiritseviin tilanteisiin, esimerkiksi jatkuvaan kiroiluun penkillä
suoraan heidän liikkeensä vieressä, huomauttamalla joko asianosaisia yksin tästä häiritsevästä käy-
töksestä tai pyytämällä järjestyksenvalvojia mukaan tilanteeseen, kun he antavat huomautuksen
asiasta.

17. 16
Yhtenäisten toimintamallien toteutus
 Jokainen kohtaaminen on erilainen, eikä ole yhtä oikeaa tapaa toimia haasteellisissa tilanteissa.
Eteneminen tilanteen mukaan on tarpeellista. Tässä on kuitenkin annettu muutamia periaatteita ja
esimerkkejä, joiden mukaan xxx:ssä toimitaan.
 Muistetaan omalla esimerkillä mallin näyttäminen – myös henkilökunta noudattaa sovittuja sääntöjä.
 Asenne on tärkeää: reilu ja rauhallinen puuttuminen sekä mahdollisimman neutraali reagoiminen vä-
hentää erityisesti nuoren vastareaktiota asiasta huomauttamisen jälkeen.
 Tilanteissa mahdollisimman aikainen rauhallinen puuttuminen jokaisen henkilökuntaan kuuluvan
osalta vähentää tilanteiden kärjistymistä vaikeasti hallittaviksi.
 Muistetaan perustella puuttumisen syyt, antaa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoja ja puuttua
kaikkien toimintaan tasapuolisesti – tarkoitus ei ole puuttua erityisesti nuorten olemiseen.
 Samat säännöt pätevät kaikkiin ikään, alkuperään jne. katsomatta.
 Tärkeää on saattaa viesti perille johdonmukaisesti toimimalla ja viemällä ongelmaan puuttuminen
loppuratkaisuun asti.
Esimerkkitilanteita ja niiden hoitaminen:
Nuorisoporukat
 Viiden hengen nuorisoporukka on näköpiirissäsi. Yksi porukasta meluaa ja käyttää asiatonta kieltä
kovaäänisesti.
 Oman rohkeuden mukaan jokainen voi itse puuttua tilanteeseen. Jos tilanne muuttuu uhkaavaksi,
kutsu paikalle järjestyksenvalvoja taustatueksi tilanteeseen.
 Bongaa ryhmän ”johtaja” ja puhuttele häntä erillään ongelman ratkaisemiseksi.
 Johtajan voi voittaa puolelleen hoitamaan tilanteen esim. ”Sinä vaikutat sen verran fiksulta kave-
rilta, että varmasti ymmärrät kovaäänisyyden ja kielenkäyttönne häiritsevän muita asiakkaita. Mitä
jos huolehtisit, että kaverisikin vähän rauhoittuisivat?”
 Tässä voi vielä korostaa sitä, että oloa kauppakeskuksessa voi jatkaa, kunhan ei häiritse muita
asiakkaita ja siivoaa jälkensä, esim. ”Voitte rauhoituttuanne hyvin jatkaa täällä oloa, kunhan
vielä siivoatte jälkenne ja ette aiheuta häiriöitä muille asiakkaille.”
Asiaton kielenkäyttö
 Huomautettaessa ystävällisesti nuorehkolle asiakkaalle omien jälkien siivoamisesta, nuoren vastaus
on haistattelu ja rivot kommentit.
 Kenenkään ei tarvitse sietää haistattelua. Kielenkäytöllä ja äänenvoimakkuudella tulee olla
selkeät rajat, joita myös henkilökunta noudattaa.
 Puutu ystävällisesti ja huomauta rauhallisesti, että kielenkäyttö ei ollut asiallista.
 Jos asiaton kielenkäyttö jatkuu, pyydä rauhallisesti asiakasta poistumaan, esim. ”Valitettavasti
joudun pyytämään sinua poistumaan, et ole käyttäytynyt asiallisesti. Jos epäasiallinen käytös jat-
kuu, joudun kutsumaan järjestyksenvalvojat paikalle.”
 Tarvittaessa pyydä työkaveri, esimies tai järjestyksenvalvoja avuksi paikalle.
Sotkeminen
 Asiakas on syönyt ostamansa pikaruoan penkillä ja syötyään nousee ja aikoo lähteä siivoamatta
jälkiä. Huoltomies huomaa tämän.
 Sen sijaan, että huoltomies siivoaisi itse jäljet, hän voi ystävällisesti huomauttaa asiakasta siitä,
että omat roskat voisi heittää vieressä olevaan roskakoriin.
 Jos roskaajasta ei olla varmoja, roskat pitäisi aina itse huomatessaan heittää roskakoriin.

18. 17
Liite 3. Kontaktien määrät vuonna 2014
Nuoret 106
Kauppakeskusjohto 31
Muu liikkeenjohto 7
Liikennemyymäläpäälliköt tai vastaavat 6
Järjestyksenvalvojat ja vartijat 46
Myyjät ym. 24
Nuorisotyöntekijät 58
Opettajat ja kouluttajat 37
Opiskelijat 160
Järjestöjen edustajat 20
Media 6
Tutkijat ym. 15
Muut 28
YHTEENSÄ 554