Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Lietsooko media ilmastohysteriaa? Ilmastonmuutoksen käsittely uutisoinnissa
1. Ikääntyvien yliopisto, Hamina 20.11.2019
Lietsooko media ilmastohysteriaa?
Ilmastonmuutoksen käsittely uutisoinnissa
Jari Lyytimäki,
FT, erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE
Sp: jari.lyytimaki@ymparisto.fi
Twitter: @lyytimaki
2. ●Miksi julkinen keskustelu ilmastosta on
oleellista?
●Miten paljon ilmastosta puhutaan?
●Millä tavoin ilmastosta puhutaan?
●Miten ilmastosta kannattaisi puhua?
●Aluksi: oma näkemykseni siitä, millainen
ongelma ilmastonmuutos on
Hysteerisen luennon aiheita
Kuva:Shutterstock
3. Lähtökohta:
ilmastonmuutos ei ole pelkkä
ympäristöongelma
Ilmastonmuutos on kaiken ongelma,
mutta ennen muuta ongelma ihmisten
hyvinvoinnille
8. ●Viime vuosina Suomen CO2-
päästöt fossiilisista polttoaineista
vähentyneet nopeasti!
Hyvinvointimme hintaa maksetaan ilmastossa,
velka erääntyy tavalla tai toisella
Lähde: Tilastokeskus; tiedot ennen 1970 suuntaa-antavia
?
9. Ja varsinainen haaste on globaalilla tasolla
Lähde: IEA World Energy Outlook /Carbon brief
11. Ilmastokeskustelun historia
●Ilmastotutkimuksen juuret 1800-luvulla
●Tutkijoiden kiinnostuksen viriäminen 1900-luvun
puolivälin jälkeen
●Varhainen ilmastohuoli kylmyydestä, tulevasta
”jääkaudesta” ja ”ydintalven” riskistä
●1980-luvun lopulla huoli lämpenemisestä ja
kasvihuoneilmiöstä
●1990-luvulla ilmastoneuvottelut
●2000-luvulla keskustelun laajentuminen
●2010-luvulla laantuminen ja uusi vilkastuminen
12. Miksi ilmastonmuutos on huono uutisaihe?
Kuva: Arto Tiainen
Muutos on
●Hitaasti etenevä
●Kaukainen
●Epävarma
●Monimutkainen
●Abstrakti, aistien
ulkopuolella
13. Miksi ilmastonmuutos on
myös hyvä uutisaihe?
●Sää kiinnostaa,
erityisesti myrskyt,
tulvat, kuivuudet
●Tietoa tuotetaan
koko ajan lisää
●Politiikka puhuttaa,
kiistanaiheita riittää
Kuvat: Dan Gold/Unsplash & Timo Newton-Syms/Wikimedia commons
16. …mutta muutoksen oireet ovat hyvinkin
konkreettisia uutisaiheita
Lähde: The Atlantic 6.8.2015
17. Ympäristökeskustelu ei etene suoraviivaisesti
eikä suoraan heijasta ympäristön muutoksia
Ympäristökeskustelun huomiosyklimalli (Downs 1972)
1. Uinuminen: Aihe esillä asiantuntijakeskustelussa
2. Ryöpsähdys: Keskustelun käynnistävä kriittinen
tapahtuma (esim. onnettomuus tai kampanjointi)
3. Laajentuminen: Julkisen keskustelun näkökulmien
laajentuminen, ratkaisuyritysten vaatimat uhraukset
4. Vähentyminen: Yleisön kyllästyminen, uudet aiheet.
5. Hiipuminen ja vakiintuminen: Yleensä sykliä edeltävää
tasoa korkeammalle
Lähde: Downs 1972
23. ● Englanninkielisessä uutisoinnissa
ilmastotieteen epäily on perinteisesti
korostunut
● Syynä mm. öljy-yhtiöiden propaganda ja
lobbaus sekä journalistien halu
”tasapainoiseen” uutisointiin
● Suomessa uutisointi tiedelähtöistä,
skeptikoiden näkyvyys perinteisissä
medioissa ollut vähäinen
● Pienikin joukko skeptikoita voi olla näkyvä
sosiaalisessa mediassa
Saavatko skeptikot sanansijaa Suomessakin?
25. “Tapa, jolla media käsittelee ilmastonmuutosta, ei vieläkään vastaa
ilmastokriisin vakavuutta. ” Vihreä Lanka 21.10.2019
“the media, especially in the US, has been either silence or, worse,
getting the story wrong. Reporters and their news organizations
sidelined climate stories as too technical or too political or too depressing.
Spun by the fossil-fuel industry and vexed by their own business problems,
media outlets often leaned on a false balance between the views of genuine
scientists and those of paid corporate mouthpieces. The media’s
minimization of the looming disaster is one of our great journalistic failures.”
Columbia Journalism Review 16.9.2019
Onko ilmastonmuutoksesta vaikeneminen median
“eeppinen epäonnistuminen“?
28. Tilanne ei ole aivan toivoton
Photo by nikko macaspac on Unsplash
29. Suomi voi päästä hiilineutraaliksi vuonna
2035, mutta ripeämpiä toimia tarvitaan
Ilmastopaneeli 2019
Energiantuotannon
päästöt rajusti alas
Hiilinielut nykyistä
suuremmiksi