Kurssin suunnitteleminen
• Tavoitteet
– mitä opiskelija oppii/osaa kurssin jälkeen
• Sisältö
• Opiskelijan toiminta
– lähi- ja verkkotyöskentely: miten työskennellään, millaisia tehtäviä,
opiskelijan oma toiminta/ryhmän toiminta, työmäärä ja ajankäyttö
• Opettajan toiminta
– lähi- ja verkkotyöskentelyn ohjaus (miten ja milloin työskentelyä ohjataan),
palaute (kuka antaa, mistä ja milloin), ohjaukseen käytettävä aika
• Tiedonlähteet, materiaalit
– valmis materiaali vai opiskeluprosessin aikana tuotettava materiaali,
painettu vai verkkomateriaali, erilaiset materiaalit (teksti, kuva, ääni, video,
animaatio…)
• Työkalut
– tuettu vai avoin oppimisympäristö, mitä verkkotyökaluja käytetään,
synkroniset ja asynkroniset työkalut
Mielekäs (verkko-)oppiminen
• Opiskelijoiden aktiivisuus ja omatoimisuus (esim.
tiedonhankinta ja -käsittely)
• Intentionaalisuus (opiskelijan omat kognitiiviset tavoitteet)
• Konstruktiivisuus (aiemman tiedon yhdistely)
• Reflektiivisyys (oman oppimisen pohtiminen)
• Siirtovaikutus (oppimisen soveltaminen uusissa ja
erilaisissa tilanteissa)
• Yhteistoiminnallisuus (yhteistyö ja tiedon jakaminen)
• Tilannesidonnaisuus (oppimistilanteiden autenttisuus)
• Vuorovaikutus (keskustelevaisuus)
(Mäkiniemi 2007)
Opettajan verkkoläsnäolo
• Aktiivinen läsnäolo ja näkyvyys verkkokurssilla/kurssin
verkkotyöskentelyssä
– oma asiantuntijuus ja hiljaisen tiedon jakaminen
– opettaja keskustelee omalla äänellä tasa-arvoisesti oppijoiden
kanssa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä ryhmän kanssa
– erehtyminen sallittua myös opettajalle
• Palautteissa usein kiitosta kaikenlaisesta näkyvyydestä –
näkymättömyys koetaan kielteiseksi
Lähde: Suominen & Nurmela 2011: Verkko-opettaja, 55-56
Tuetut palvelut vs. avoimet ympäristöt?
Pohdittavia kysymyksiä mm.
•Tietoturva, yksityisyys ja identiteetti
•Oppilaitoksella juridinen vastuu opiskeluun liittyvästä työskentelystä
•Muista, että somen palvelujen käyttöön oltava opiskelijan
(alaikäiseltä huoltajan) suostumus! – Vaihtoehtoiset suoritustavat,
jos ei suostumusta
– Jos palveluun ei tarvita tunnuksia, eivätkä opiskelijat tallenna palveluun
teoskynnyksen ylittäviä materiaaleja, palvelua voi käyttää opetuksessa – ei
tarvita erillisiä lupia ja opiskelijat voi velvoittaa palvelun käyttämiseen
•Mahdolliset oppilaitoksen omat linjaukset somen käytöstä
•Opiskelijoita opastettava palveluihin rekisteröitymisessä,
käyttöehdoista, turvallisesta käytöstä, netiketistä ja someketistä
– Mitä käyttösäännöissä sanotaan ja mitä se tarkoittaa
– Esim. anonyymi käyttö ja nimimerkit eivät ole aina sallittuja
Sosiaalisen median palvelutyypit
1. Sisällön luonti ja julkaisu (esim. blogit, käsitekartat/
Mindmeister, Popplet)
2. Sisällön jakaminen (esim. Youtube)
3. Sosiaaliset verkostopalvelut (esim. Facebook, Google+)
4. Yhteisöllinen tuottaminen (esim. Wikipedia)
5. Virtuaalimaailmat (esim. Second Life)
Lähde: Lietsala & Sirkkunen 2008
Internetin ja sosiaalisen median kautta kautta voi katsoa avautuvan uuden tyyppisiä kokemisen,
eläytymisen ja oppimisen mahdollisuuksia. (Ihanainen, Kalli & Kiviniemi 2010)
Oppimistehtävien
suunnitteleminen
• Tavoite (mitä on tarkoitus oppia)
• Miten opitaan
• Miksi oppimistehtävät tehdään
• Oppimistehtävän anto
• Ajoitus
• Tehtävän tekemiseen käytettävä aika
• Kuka/ketkä oppimistehtävän tekevät (yksilö-/pari-/
pienryhmä-/suurryhmätyö)
• Menetelmät (monipuolisuus!)
• Oppimistehtävän ohjaus (kuka ohjaa ja miten)
• Oppimistehtävän arviointi (kuka, mitä, miten ja milloin)
(Koli & Silander 2002)
Yksin vai
yhdessä?
Yksin vai
yhdessä?
Erilaisia oppimistehtäviä
• Verkkoympäristössä oppimistehtävät usein erilaisia
kirjoitustehtäviä kuten essee, oppimispäiväkirja tai
verkkokeskustelu
• Opiskelijan tuotos voisi olla myös äänitiedosto, video,
valokuvat, sarjakuva… Tai yhdistelmä näistä, kuten wiki,
blogi…
• Erilaiset, vaihtelevat oppimistehtävät motivoivat paremmin
kuin useat samankaltaiset tehtävät
– erilaiset työmuodot ja tehtävätyypit
– yksilötehtävät ja yhteisöllinen työskentely
– vaihtoehtoiset tavat tehdä sama tehtävä: yksi tehtävänanto kaikille
mutta tuotos voi olla opiskelijan valinnan mukaan vaikkapa
äänitiedosto, video, essee, blogi…
– erilaiset oppimateriaalit: e-kirjat, videot, äänitiedostot, verkkotekstit,
asiantuntijablogit, caset…
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• Keskustelu
– painettuun ja/tai verkkomateriaaliin tai kurssikirjallisuuteen yhdistäen
– pienryhmä – kaikki osallistujat
– esim. roolikeskustelu, väittely, opiskelijoiden tehtävistä keskustelu,
teemakeskustelu
– esim. Moodlessa keskustelualueella/chatissa, Facebookin
suljetussa ryhmässä
• Välitön palaute tai keskustelu
– mielipiteet, äänestys, palaute
– esim. TodaysMeet (pikakeskustelu, ei tarvitse rekisteröityä)
• Testi, tentti
– esim. Socrative, Moodlen työkalut esim. tentti, valinta, tehtävä
(ajastettu)
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• Essee
– Aineistona myös artikkelitietokannat, e-kirjat, Google Scholar,
asiantuntijablogit
– esim. GoogleDrive, Moodlen tehtävätyökalut
• Käsitekartta
– tiedon aktiivinen työstäminen, asioiden jäsentäminen
– esim. Popplet, MindMeister, CmapTools (ladataan omalle koneelle)
• Portfolio
– blogi- ja wiki-muotoon tehdyt portfoliot opiskelijan käytössä myös
valmistumisen jälkeen, esim. Blogspot, Wikispaces
• Projektityö
– yksin, pareittain, pienryhmissä
– esim. wiki, blogi, video
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• Ryhmätyöt
– esim. yhteiskirjoittaminen GoogleDrivessa, wikissä, Moodlen wikissä
• Pohdintatehtävä
– esim. GoogleDrive, Moodlen tehtävätyökalut tai keskustelualue,
Facebookin suljettu ryhmä, äänitiedoston tekeminen (esim.
Audioboo)
• Ideariihi
– esim. Facebookin suljettu ryhmä, Moodlen keskustelualue tai chat,
verkkokokousympäristö (esim. Adobe Connect, Lync tai
Anymeeting)
• Tutkimusprojekti
– yksin, parityönä, pienryhmässä
– aineiston hankinta: esim. asiantuntijablogien seuraaminen, e-kirjat
– tuotos: esim. GoogleDrive, blogi, wiki, Moodlen työkalut
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• Caset
– esim. verkossa olevat tosielämän esimerkit, omien kokemusten
hyödyntäminen, asiantuntijoiden haastattelut
– esim. verkkokeskustelut, haastattelujen videoiminen/äänittäminen
ja jakaminen ryhmälle esim. Moodlessa
• Video
– hyödynnetään opiskelijoiden omia laitteita (älypuhelimilla pystyy
kuvaamaan varsin laadukkaita videoita)
– jakaminen esim. Youtube, Bambuser (Bambuser erityisesti
striimaukseen)
• Äänitiedosto
– haastattelut, suullinen tentti/oppimistehtävä
– esim. Audioboo
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• Valokuvat
– esim. SkyDrive, GoogleDrive, Dropbox (voi jakaa haluamilleen
henkilöille), osaksi blogia, wikiä jne.
• Sarjakuva
– hauska tapa työstää opittavia asioita, olennaisen tiivistäminen
– esim. Legon sarjakuvatyökalu (suomenkielinen), Chogger (ei
tarvitse rekisteröityä, skandit toimivat), Make Beliefs Comix
• Sanaristikko
– eri oppiaineiden teemoista, kielten opiskelussa, kertaukseen
– esim. Puzzlemaker (voi tehdä erilaisia sanaristikoita, piilotettuja
sanoja, myös ”matematiikkaristikoita”)
• Kertaaminen
– esim. Quizlet (opiskelijan ei tarvitse kirjautua, opettaja voi joko
luoda itse aineistoa Quizletiin tai valita muiden tekemistä aiheeseen
sopivia ja suositella niitä opiskelijoille)
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• oppimispäiväkirja
– tiedon jäsentäminen, opitun arviointi
– esim. blogi, wiki
• blogi
– sopii käytettäväksi silloin, kun halutaan saada aikaan keskustelua
ja kommentointia
– esim. prosessimainen tiedon tuottaminen, oppimispäiväkirja,
raportoiminen, tekstin ja kuvien yhdistäminen
• wiki
– esim. sisältöjen luominen ja oppimateriaalin tuottaminen (yksin tai
yhdessä), oman portfolion tekeminen, muistiinpanojen tekeminen
yhdessä, erilaisten ryhmätöiden tekeminen
Esimerkkejä
erilaisista oppimistehtävistä
• kritiikki, kirja-arvostelu
– esim. blogi, suljettu Facebook-ryhmä, Moodlen keskustelualue
• lukupiiri/opintopiiri
– myös omatoimisiin lukupiireihin kannustaminen
– monet sosiaalisen median työkalut, esim. GoogleDrive,
Facebookin suljettu ryhmä, yhteinen wiki
• jaetut muistiinpanot
– esim. GoogleDrive, Twitter (sopikaa hashtag)
• tiedon jäsentely
– esim. blogit, wikit, GoogleDrive – yksin tai yhdessä ja mindmap-
työkalut
Sinä saat
• Jakaa ja muokata tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu
Kahdella ehdolla
• Viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta:
Riikka Vanninen, slideshare.net/RiikkaVanninen
• Jos muokkaat tätä diasarjaa tai käytät tätä osana laajempaa teosta, tulee sinun
jakaa muokattu teos tällä samalla lisenssillä
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi
• Diasarjan taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA
Notas del editor
Oppimistehtävät verkossa – Ideoita lähi- ja verkkotyöskentelyä sisältäville kursseille , jonka tekijä on Riikka Vanninen , on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä . Voit myös hankkia muita oikeuksia teokseen www.slideshare.net/RiikkaVanninen Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto – PAOK:n (http://paokhanke.ning.com) rahoittajana ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR , Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä yhteistyöoppilaitokset.
Kuvat, jos ei muuta mainittu, vapaasti käytettäviä kuvia osoitteesta http://openclipart.org
Sanapilvi tehty Tagxedossa: http://www.tagxedo.com/
Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto – PAOK:n (http://paokhanke.ning.com) rahoittajana ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR , Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä yhteistyöoppilaitokset. Rahoituspäätöksessä todetaan kohdassa tekijänoikeudet seuraavasti: ” Hankkeen hyväksymisen, rahoittamisen ja maksamisen ehtona on, että tuensaaja luovuttaa kaikki taloudelliset oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti suojattuihin aineistoihin, mukaan lukien oikeudet aineiston muokkaamiseen ja käyttöoikeuksien edelleen luovuttamiseen rahoittajaviranomaiselle sen varmistamiseksi, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Tuensaaja vastaa siitä, että sillä on ennen viranomaiselle luovuttamista oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain mukaisesti suojattuihin aineistoihin tämän ehdon edellyttämässä laajuudessa, ja että aineisto ei loukkaa kolmannen tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta. Tuensaaja hankkii tarvittavat oikeudet niiltä, joiden teoksia tai muita suojattuja aineistoja on käytetty hankkeeseen syntyvien suojattujen aineistojen aikaansaamisessa. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi teosten luomiseen osallistuvat työntekijät tai alihankkijat. Taloudellisten tekijänoikeuksien haltijana rahoittajaviranomainen on päättänyt, että aineistoa saa käyttää ilman eri korvausta tai lupaa. Saattaessaan aineistoa yleisön saataville aineiston käyttäjän tulee liittää oheen maininta aineistoon liittyvien taloudellisten tekijänoikeuksien kuulumisesta rahoittajaviranomaiselle sekä siitä, että aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleita ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä edelleen kuitenkin loukkaamatta tekijän moraalisia oikeuksia, samoin kuin sitä, että käyttäjän sitoutuminen näihin ehtoihin on käyttöoikeuden ehto.”