3. Tekniikan antamat SOME-TYÖKALUT
impulssit KÄYTTÖÖN
ORGANISAATIOISSA
Säntti,R. & Säntti,P. (2011)
Organisaatio ja sosiaalisen median ajattelutapa.
KOLLEKTIIVINEN
Teoksessa Silmät auki sosiaaliseen mediaan. SISÄLLÖNTUOTANTO
BLOG
Eduskunnan tulevaisuusvalikokunnan julkaisu
3/2011.
WEB 2.0
INTRANET
CHAT
Kaupallinen
INTERNET
WWW
IRC ONLINE
SÄHKÖPOSTI GAMES
INTERNET
MATKA- ONLINE
RADIO- PUHELIN NETWORKING
PUHELIN
AMATÖÖRI PC VIRTUAALI-
Meucci 1849
Bell 1876 ARPANET TODELLISUUDET
1850 1900 1970 1980 1990 2000 2010 Aika
Risto Säntti 2012
7. 7
Sosiaalisen median vaikutus ajatteluun
ja ajattelun vaikutus tekniikan käyttöön
Säntti, R. & Säntti, P. (2011).
Sosiaalisen median
ajattelutapa.
ss. 14-45
Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan
julkaisu 3/2011
Risto Säntti 2012
8. 8
Organisaatiot avautuvat
Oletus, että sosiaalisen median
mahdollistama organisaatioiden
avautuminen toteutuu
Henkilökunnan lisäksi myös muut
sidosryhmät kytkeytyvät toimintaan:
entiset työntekijät,
kilpailija/yhteistyökumppanit,
asiakkaat, konsultit, tutkijat
Läpinäkyvyys lisääntyy – sekä
ulospäin että organisaation sisälle
Joustavampaa tiedon luomista,
jakamista ja hyödyntämistä
Päätöksenteon lisääntynyt
osallistumisen, vaikuttamisen, edistää
sitoutumista
Risto Säntti 2012
9. 9
Organisaatiot avautuvat
Verkostuminen lisääntyy, jäsenyyksiä
lukuisissa verkostoissa
Siviili- ja työpersoonat limittäisiä
Asiakas on osa verkostoa
Työyhteisä on sekä fyysinen, ajassa
ja paikassa että virtuaalinen
Visio, missio, strategia, pelisäännöt ja
toimintamallit rakennetaan yhdessä
ja ne elävät ajassa, wikiajattelua
Johtamisvastuu jakautuu ja jokainen
joutuu kantamaan osansa
Johtamista tarvitaan kun parviäly ei
onnistu tuottamaan onnistunutta
ratkaisua
Risto Säntti 2012
10. Työvälineet: rauta
• Kerroksittaisuus
• Tekniikkaa on ”riittävästi”
• Rajoitettu toiminnallisuus vs.
laaja toiminnallisuus
• Laiteriippumattomien
ohjelmien tarve
• Tiedon löytäminen
• Laiteriippumattoman
arkistoinnin tarve
• Eri keskustelujen/ympäristöjen koordinoinnin tarve Risto Säntti 2012
11. 11
LastPass - helpotusta ja suojaa tunnusten hallintaan
http://neko.kapsi.fi/ohje/lastpass.html
Risto Säntti 2012
12. 12
Tavoitteet somessa
Keskustella työstä: henkilöstöjohtamisen tutkiminen ja
kehittäminen
Ihmisten ja näiden organisaatioiden vuoropuhelu,
dialogi
Reititin-ajattelu: läpinäkyvän yhteistyön edistäminen
Saada tukea omalle työlle (tutkimuksen tekeminen)
Välittää tietoa tutkimushankkeista ja niiden löydöksistä
Oppia verkko-oppimisen välineet ja menetelmät
Liikkuva maalitaulu
Tarpeen kehittää omaa sosiaalisen median tuntemusta
ja käyttöä
Käydä keskustelua ”tärkeistä” asioista
Yhteiskunta, politiikka, harrastukset, liikunta
Oppia itseä kiinnostavia hyödyllisiä asioita
Risto Säntti 2012
13. 13
Mindset?
Sosiaalisen median
välineille ei välttämättä
heti keksi (itselle
merkityksellistä) käyttöä
Käyttötavan keksimisen
jälkeen ei välttämättä
heti löydä viiteryhmää eli
keskustelukumppaneita
Joskus kannattaa hypätä Risto Säntti 2012
ja toivoa, että vesi
kantaa
14. Sosiaalisen median toimintaympäristöt
Ympäristöt: Facebook
Tätä on vaikea välttää, mutta …
… käytössä haasteita ja potentiaalisia
ongelmia
Keskustelun käyminen myyntikatalogin sisällä
Risto Säntti 2012
16. Sosiaalisen median toimintaympäristöt
Ympäristöt: Facebook
Tätä on vaikea välttää, mutta …
… käytössä haasteita ja potentiaalisia
ongelmia
Keskustelun käyminen myyntikatalogin sisällä
Käyttäjä on tuote ja varsinainen asiakas on
toisaalla
Jatkuva muutos ja käyttäjän kannalta
mahdollisesti haitalliset kehityssuunnat
Tietosuoja, tiedon omistajuus, muut
turvallisuuskysymykset
Maksuttomuudesta maksullisuuteen
Risto Säntti 2012
18. LÄIKE
Hankkeen päämäärä on tuottaa täsmällistä tietoa ja uusia käytänteitä
suomalaisen työelämän lähijohtamisen kehittämiseen. Näiden avulla
voidaan entistä tietoisemmin edistää
yksilöiden osaamista,
työhyvinvointia ja
organisaatioiden tuloksellisuutta.
Uutta hankkeessa on aikaisempaan tutkimukseen verrattuna rinnakkaisten
ja toisiinsa verrattavien lähestymistapojen tuonti mukaan. Lähijohtamista ja
sen kehittämistä lähestytään paneutumalla
esimies-alaissuhteisiin (Leader-Member Exchange, LMX) sekä
oppimista sekä kehittymistä tukevan esimiehisyyteen (Coaching leadership)
Tarkastelun kohteena ovat eri lähestymistapojen yhteydet koettuun
työhyvinvointiin ja toiminnan tuloksellisuuteen.
University of Vaasa | Department of Management 18
19. Kehittämistyöpajat
TIETO TEKO TUUMA
Tavoite Esimiehen toiminnan Esimiesten Esimiestyön valmiuksien
tiedollisen perustan kehittämisvalmiuksien ja ja esimiehen henkisen
vahvistaminen. organisaation kasvun tukeminen.
esimiestoiminnan
kehittäminen.
Prosessi Ennakkotehtävä ja Toiminnallinen oppiminen Työn haasteisiin
koulutuspäivä. työpajoissa ja niiden kohdistuvat keskustelut
Edustaa ”tavanomaista” välillä. ryhmätapaamisissa
koulutusta. Problem Based Learning kolmen viikon välein.
(PBL) –lähestymistapa. Työnohjauksellinen
lähestymistapa.
Pääfokus Kahdenväliset esimies- Yhteisen kehittämisen Esimiestyössä energiaa
alaissuhteet, kohteen valinta ja syövien haasteiden
valmentava ratkaisujen etsiminen tunnistaminen ja
esimiehisyys, siihen. Esimiesten omista käsittely.
työhyvinvointi ja lähtökohdista tapahtuvan
tuloksellisuus. kehittämisen valmiudet.
Vaasan yliopisto | Johtamisen yksikkö 19
20. 20
Läiike-hanke sosiaalisessa mediassa
Tavoitteena avoin viestintä
Huomioiden luottamuksellisuus
Osallistuvat organisaatiot
Työpajoihin osallistuvat henkilöt
Viestintä eri kohderyhmille
Tutkijayhteisö
Osallistuvat organisaatiot
Rahoittaja
Kaikki kiinnostuneet, toimintamallien
levittäminen
Ei pelkästään sosiaalisessa mediassa …
Risto Säntti 2012
25. 25
• Facebookilla ei toistaiseksi ole
varteenotettavaa vaihtoehtoa.
• Ongelmana yhden oikea-aikaisesti
liikkeellä olevan toimijan mahdollisuus
vallata monopoliasema?
• Ei paras, ei kiinnostavin, ei toimivin
– mutta positiossa, josta sitä on
vaikea horjuttaa.
Risto Säntti 2012
28. 3D-oppimisympäristöt
• Esim. Second Life
• Käyttö vaikeata sekä opettajalle että
osallistujalle
• Kömpelyyttä
• Investoitava paljon aikaa, energiaa ja
hermoja liikkeellelähtöön
• Laitevaatimukset
• Paljon mahdollisuuksia tulevaisuudess
osaamisen kehittämisratkaisuna
• Käytettävyys paranee (vrt. pelit)
• Neuvottelutoiminto parempi kuin esim
Adobe Connect Pro’ssa
• Simulaatiot, kokemuksellisuus, elämyk
ryhmäytyminen …
• Voi tehdä kaiken ja Säntti 2012
Risto enemmän kuin
luokkahuoneessa
30. Luokka oppimisympäristönä muuttuu ja
avautuu uudenlaiselle
vuorovaikutukselle
• Verkko-opetus tulee luokkatilanteeseen
• Opettaja ei ole ainoa, joka hallitsee
screeniä
• Opiskelijat osallistuvat kirjallisin
kommentein, kuvin, linkein
• Ei-läsnäolevat osallistujat seuraavat
ja osallistuvat
Risto Säntti 2012
31. Verkossa toteutettava opetus
(omia kokemuksia)
Vahvuudet Kehittämisalueet
• Kytkeytyy opiskelijoiden • Erikielisten ja erikokoisten sekä eri
kokemuksiin ja tutkii niitä paikkakunnille sijoittuvien kurssien
• Painottuu opiskelijoiden yhdistäminen (mission impossible?)
omakohtaiseen tiedonhakuun itse • Opettamisen haasteet: suuri
tekemiseen ryhmäkoko, eri kielet, tiivis aikataulu,
• Ohjaa arvioimaan suunnatusti erityistoiveet toteutuksen
omaa tekemistä (kurssiessee) muunnelmista
• Kaikki pohdinnat avoimesti • Osallistujilta edellytettävä varsin
näkyvissä (mutta löytävätkö itsenäistä (yksinäinen) työskentely
opiskelijat niitä) • Pari/ryhmätyöskentelykumppanien
• Hyvä, jos sisältää myös kasvokkaista löytäminen
vuorovaikutusta • Osallistuja poisti itsensä kurssilta –
kaikki tiedot hävisivät
Risto Säntti 2012
32. 32
Avoimuuden kulttuuri
Mitä voi ja mitä saa sanoa?
Mitä voi tapahtua jos sanoo?
Yksilön avoimuus?
Ajattelutavan rajoitteet?
Organisaation avoimuus?
Ylivarovaisuus?
Miten puhua eri rooleissa?
Puheen eriyttäminen eri foorumeille?
Risto Säntti 2012
33. Sosiaalisen median vaikutuksia
• Sosiaalinen media vaikuttaa käyttäjien tottumuksiin ja
ajattelutapoihin
• Meneillään on merkittäviä muutoksia tavoissa, joilla
suhtaudumme mm. kysymyksiin
– Mitä on vuorovaikutus?
– Miten ryhmät muodostuvat?
– Miten rajat muodostuvat?
– Mitä tieto on, miten sitä luodaan , ylläpidetään ja jaetaan?
– Kuka omistaa ja hallitsee tietoa?
• Nämä muutokset vaikuttavat vahvasti myös
osaamisen kehittämiseen
Risto Säntti 2012
34. • Sosiaalisen median ympäristöt eivät sinänsä
ole pahoja tai hyviä osaamisen kehittämisen
näkökulmasta
• Niiden hyödyntämiseen sisältyy paljon
mahdollisuuksia
• Niiden käytöstä tuskin voi sanoutua irti
– ”Jos yrityksellä ei ole positiivista online-
näkyvyyttä, niin onko se olemassa?” (Katri Luukka 2012)
Risto Säntti 2012