Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta 29. helmikuuta.

1. KILPAILUKYKYSOPIMUS
NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016

2.  Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen
 Talouskasvun lisääminen
 Uusien työpaikkojen luominen
 Julkisen talouden sopeuttamisen tukeminen
 Paikallisen sopimisen edustäminen työ- ja virkaehtosopimusten
kautta
TAVOITTEET
2Kilpailukykysopimus
 pakkolakien poisvetämistä,
 hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevien 1,5
miljardin euron lisäleikkausten ja veronkorotusten perumista ja
 hallitusohjelmassa mainittujen tuloveronkevennysten
toteuttamista.
HALLITUKSELTA EDELLYTETÄÄN

3.  Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan
12 kuukaudella.
➤ Palkat pysyvät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan.
 Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen.
TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET
3Kilpailukykysopimus
 Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24
tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
TYÖAIKA
 Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina
2017–2019.
JULKISEN SEKTORIN LOMARAHAT

4.  Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2
prosenttiyksikköä 2017–2020.
 Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla
määrällä.
 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017–2018
yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä.
 Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee
vastaavasti samalla määrällä.
 Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019 vähintään
noin prosenttiyksikön.
 Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus
on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT
4Kilpailukykysopimus

5.  Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja
taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on
vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan.
 Velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.
 Näin muutosturva paranee:
➤ Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä
edistävään valmennukseen ja koulutukseen.
➤ Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava
työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin
vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä
kuukausipalkkaa.
➤ Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli
vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.
TYÖNTEKIJÖIDEN MUUTOSTURVA
5Kilpailukykysopimus

6.  Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä.
 Ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen
sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa:
➤ Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen
turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun
työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin
vaikeuksiin.
➤ Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun
paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään.
➤ Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason
hyväksyntää.
➤ Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.
PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖEHTOSOPIMUKSISSA
6Kilpailukykysopimus

7.  Vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät
lainsäädäntömuutokset tehdään:
➤ Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja
velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin
järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.
➤ Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia
sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.
➤ Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin,
että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta
edeltävän palkan mukaan.
➤ Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös
sivuliikkeitä.
PAIKALLINEN SOPIMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ
7Kilpailukykysopimus

8.  Aikuiskoulutuksen perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi,
kuten hallitus on esittänyt.
 Tuen enimmäispituus lyhennetään 19:stä 15 kuukauteen ja
perusosaa alennetaan 15 prosenttia.
 Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan vuonna 2017.
AIKUISKOULUTUSTUKI
8Kilpailukykysopimus
 Keskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee
työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan
tehtävät muutokset kolmikantaisesti yhdessä
työmarkkinaosapuolten kanssa.
SOPIMISEN KULTTUURI

9.  Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät toukokuun loppuun
mennessä alakohtaiset soveltamisneuvottelut.
 Neuvotteluissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen
edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai
virkaehtosopimuksessa.
 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen
kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä
1. kesäkuuta.
 Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät
ole riittäviä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.
SOVELTAMISNEUVOTTELUT
9Kilpailukykysopimus

10. OSTOVOIMAVAIKUTUS 2017–2020
10Kilpailukykysopimus
 Kuviossa on eritelty vain kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ostovoimaan.
 Samaan aikaan palkansaajien ostovoimaan vaikuttavat lukuisat muut tekijät,
mm. tulevat palkankorotukset, henkilökohtainen palkkakehitys, yleinen
inflaatio, mahdolliset verokevennykset ja muu veropolitiikkaa.
 Työllisyyteen vaikuttaa yleinen talouskehitys.

11.  Kilpailukykysopimus edellyttää, että hallitus valmistelee
työlainsäädännön ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan muutokset
yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
➤ Hallitus tuskin haluaa tehdä enää kolmikantayhteistyötä,
jos sopimusta ei tule.
 Hallitus voi perustella suuriakin leikkauksia sopimuksen
kaatumisella ja ay-liikkeen kyvyttömyydellä sopia.
 Pakkolait eivät palaa, mutta hallitus on ilmoittanut
valmistelevansa muita työn yksikkökustannuksia laskevia
toimia.
 Hallitus on ohjelmassaan uhannut toteuttaa lähes 1,5 miljardin
euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos
sopimusta ei synny.
 Hallitus ei myöskään tee sopimuksen syntymiseen kytkettyjä
noin miljardin euron suuruisia tuloveron kevennyksiä.
JOS KILPAILUKYKYSOPIMUSTA EI SYNNY
11Kilpailukykysopimus

12. HALLITUSOHJELMAN EHDOLLISET TOIMET
12Kilpailukykysopimus