Kansalaisten suhtautuminen työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. SAK:n julkaisusarja. TSN Gallupin selvitys kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Lisäksi tutkittiin järjestäytymisen tarpeellisuutta ja näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta.

1. 6·2011
Työelämä ja
ammattiyhdistysliike 2011

2. 1
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Johdanto
Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa
koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä on tutkittu myös järjestäytymisen tarpeellisuutta ja
näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 13.-23.5.2011 päivien välisenä aikana. Haastatte-
luja tehtiin yhteensä 1.258. Vastaajat edustavat maamme 18 - 74 vuotta täyttänyttä väestöä
Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen SAK:n toimeksiannosta.
Suhtautuminen työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin
Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko työelämää ja sopimustoimintaa koskevia ehdotuksia.
Enemmistö suomalaisista kannattaa 1.800 euron minimipalkkaa
Valtaosa (88 %) suomalaisista ilmoittaa, että työnantajaa pitäisi sakottaa, jos se ei maksa palk-
koja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai irtisanoo
työntekijän laittomasti. Juuri kukaan ei asetu tällaista ehdotusta vastaan.
Niukka enemmistö (53 %) kansalaisista kannattaa sitä, että suuret työnantajat velvoitettaisiin
työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen
vuoksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työelämässä määriteltäisiin kiintiöt osatyökykyisille. Vajaa
viidennes (18 %) väestöstä haraa ehdotusta vastaan; näin tekevät etenkin johtavassa asemas-
sa toimivat (52 %) ja yrittäjät (37 %). Ehdotus saa lämpimän vastaanoton etenkin alempien
toimihenkilöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessa.
Kaksi kolmasosaa kansalaisista (64 %) katsoo, että kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuk-
sen mukainen palkka tulisi olla vähintään 1.800 € kuukaudessa. Yksi kahdeksasta (12 %) vas-
tustaa avoimesti ajatusta tämänkaltaisesta yleissitovasta 1.800 € minimipalkasta. Nykyisin mo-
nissa ammateissa taulukkopalkka jää alle 1.800 € tason.
Keskimäärää useammin ehdotusta 1.800 € minimipalkasta kannattavat alemmat toimihenkilöt,
työntekijät sekä työttömät. Myös SAK:n ja STTK:n jäsenet lämpenevät ehdotuksen kuultuaan.
Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista suhtautuu myönteisesti ajatukseen 1.800 € mini-
palkasta kokoaikaiselle työntekijälle. Keskimäärää useammin ehdotus saa tukea SDP:n, Perus-
suomalaisten, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajilta.
Moni ei osaa ottaa kantaa vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen
Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että kaikille työntekijöille pitäisi taata yhdenvertaiset
oikeudet työelämässä. Reilu viidesosa (22 %) kansalaisista torjuu ehdotuksen.

3. 2
Yhdenvertaisia oikeuksia kaikille työntekijöille työelämässä kannattavat etenkin SAK:n jäsenet
ja työttömänä olevat suomalaiset. Johtajista ja akateemisen koulutuksen saaneista reilu neljän-
nes arvioi, että mitään takuita yhdenvertaisista oikeuksista kaikille ei tarvita.
Kaksi viidestä (42 %) suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että vuokratyöntekijälle taataan vaki-
tuinen työsuhde vuokratyönantajaan. Reilu neljännes (28 %) torjuu ehdotuksen. Ehdotus on
ollut vaikea arvioitavaksi, koska vajaa kolmannes (30 %) ei pysty ottamaan kantaa.
SAK:n jäsenillä on kuitenkin enemmistöinen mielipide; vuokratyöntekijälle tulisi taata vakituinen
työsuhde vuokratyönantajaan (55 %). Ehdotus saa kannatusta myös työttömien ja alempien
toimihenkilöiden keskuudessa. Enemmistö yrittäjistä haraa ehdotusta vastaan.
Kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus
Lähes kaksi kolmesta (72 %) antaa tukensa sille, että kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille
taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutukseen (lukiot tai ammatillinen koulutus). Ainoas-
taan yksi kuudesta (15 %) asettuu vastustamaan ehdotusta.
Niukka enemmistö (53 %) kannattaa oppioikeuden laajentamista siten, että siihen kuuluisi pe-
ruskoulun lisäksi myös toisen asteen koulutus. Käytännössä ehdotus merkitsisi sitä, että kaikki
nuoret saavat vähintään toisen asteen koulutuksen. Neljännes (25 %) suomalaisista vastustaa
ehdotusta.
Tuloksista näkyy, että toisen asteen ulottaminen kaikkiin nuoriin viehättää etenkin 50-60 vuotiai-
ta suomalaisia. Johtajat ja 25-34 vuotiaat suhtautuvat keskimäärää useammin varauksellisesti.
Selvä enemmistö (63 %) suomalaisista sanoo, että valtion pitäisi tarjota kaikille työttömille työl-
listymispalveluja, kuten koulutusta, palkkatuettua työtä ja työharjoittelua viimeistään kolmen
kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Ehdotusta vastustaa viidennes (20 %).
Ehdotus työllistymispalveluiden tarjoamisesta kaikille työttömille ilahduttaa erityisesti 50-60 vuo-
tiaita suomalaisia. Johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja 25-34 vuotiaat eivät syty samassa määrin
ajatukselle.
SAK:n jäseniä puistattaa ajatus neuvotella palkankorotuksesta henkilökohtaisesti ilman
apuja
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvotte-
lee ammattiliitto. Enemmistö (55 %) haluaa, että omasta palkankorotuksesta neuvottelee am-
mattiliitto. Viidesosa (19 %) ei tätä halua tai tarvitse.
Valtaosa SAK:n ja STTK:n jäsenistä sekä työntekijöistä haluavat, että ammattiliitto neuvottelee
heidän palkankorotuksistaan. Tuloksista käy ilmi myös se, että aika moni nuori (60 %) haluaa
ammattiliiton neuvottelevan.
Kolmannes (34 %) suomalaisista haluaa tai haluaisi neuvotella itse omasta palkankorotukses-
taan ilman ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %)
torjuu ajatuksen ja neljännes (23 %) ei kykene ottamaan kantaa.
Ainoa ryhmä, jolla on haluja neuvotella itse, ovat johtavassa asemassa toimivat. Toisaalta kaikki
heistäkään eivät halua. SAK:n jäsenet eivät halua neuvotella ilman apuja. Heitä ehdotus miltei
puistattaa.

4. 3
Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?
Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ainakin melko tarpeellista
Valtaosa suomalaisista (79 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjes-
täytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan
melko tarpeellista. Suomalaisista enemmän kuin kaksi viidesosaa (44 %) arvioi järjestäytymisen
erittäin tarpeelliseksi.
SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvästi suurem-
pi osa (70 %) kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.
Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäy-
tymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Merkillepantavaa tuloksissa on
kuitenkin se, että lähes kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa pitävät järjestäytymistä aiheellise-
na. Johtajien ja yrittäjien keskuudessa kuitenkin aika moni katsoo, että järjestäytyminen on
enemmän tai vähemmän tarpeetonta.
Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kan-
nattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat ko-
kevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden
puolueiden kannattajat.
Kuinka ammattiyhdistysliike toimii?
Enemmistö on tyytyväinen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan
Enemmistö (51 %) suomalaisista sanoo, että ammattiyhdistysliike toimii nykyään yleisesti ottaen
vähintäänkin melko hyvin. Vajaa kolmannes (30 %) antaa huonon arvosanan.
Vielä hieman suurempi osa (54 %) kansalaisista arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimivan nyky-
ään jäsenten kannalta hyvin. Tyytymättömiä on neljänneksen (26 %) verran.
Ammattiyhdistysliike saa hyviä arvosanoja runsaasti etenkin palkansaajien keskusjärjestöjen
jäseniltä. Myös työntekijät ja alemmat toimihenkilöt ovat keskimäärää tyytyväisempiä. Näkyväs-
sä määrin nurinaa ja tyytymättömyyttä nousee yrittäjien, johtajien ja ylempien toimihenkilöiden
keskuudesta.
Puoluekannan mukaan tyytyväisimpiä ovat SDP:n kannattajat. Näkyvässä määrin kritiikkiä
kumpuaa Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajilta.
Onko ammattiyhdistysliikkeellä liikaa vai liian vähän vaikutusvaltaa?
Vain yksi kuudesta haluaa vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa
Suomalaisista vain yksi kuudesta olisi valmis vähentämään ammattiyhdistysliikkeen vaikutus-
valtaa. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan lisääjiä (31 %) on enemmän kuin vähentäjiä (16
%). Vajaa kolmannes (31 %) säilyttäisi ammattiyhdistysliikkeen ”muskelit” ennallaan.
SAK:n jäsenten enemmistö (57 %) haluaisi lisätä ammattiyhdistysliikkeen valtaa yhteiskunnas-
sa. Tämä ajatus saa tietyssä määrin tukea myös SDP:n ja Perussuomalaisten kannattajilta.
Missään väestöryhmästä ei löydy enemmistöä, joka haluaisi lähteä vähentämään ammattiyhdis-
tysliikkeen valtaa. Keskimäärää enemmän niitä, jotka olisivat valmiita riisumaan ammattiyhdis-
tysliikkeen vaikutusvaltaa, löytyy johtajien ja yrittäjien keskuudesta.

5. 4
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1/1-14. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOIMINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN (tekstejä lyhennetty, %).
KYLLÄ EOS EI
Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei (…) lakien ja sop. mukaisesti/irtisanoo laittom. 88 9 3
Pitäisikö kaikille peruskoulunsa päättäville taata opiskelupaikka toisen asteen koul. 72 13 15
Pitäisikö kokoaik. työntekijän työehtosopimuksen muk. palkka olla vähint. 1800 euroa/kk 64 24 12
Pitäisikö valtion tarjota kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta (…) 63 18 20
Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässä 58 19 22
Haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto 55 26 19
Pitäisikö suuret työnant. velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työkyky alentuu (..) 53 29 18
Pitäisikö oppioikeutta laajentaa siten, että siihen kuuluisi myös toisen asteen koulutus 53 22 25
Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan 42 30 28
Halua(isi)tko neuvotella palkankorotuksestasi ilman ammattiliiton tai työnt. edust. apua 34 23 43
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

6. 5
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1sv1. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOI-
MINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN: SAKn JÄSE-
NET vs. KOKO VÄESTÖ (%).
KYLLÄ EOS EI
1) Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja
lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai
irtisanoo työntekijän laittomasti
SAK 94 4 2
Kaikki 88 9 3
2) Haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee
ammattiliitto
SAK 83 11 6
Kaikki 55 26 19
3) Haluatko tai haluaisitko neuvotella itse palkankorotuksestasi ilman
ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua
SAK 19 13 68
Kaikki 34 23 43
4) Pitäisikö kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen
palkka olla vähintään 1800 euroa/kk
SAK 89 9 3
Kaikki 64 24 12
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

7. 6
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1sv2. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIIN EH-
DOTUKSIIN: SAKn JÄSENET vs. KOKO VÄES-
TÖ (%).
KYLLÄ EOS EI
1) Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työ-
elämässä
SAK 70 15 16
Kaikki 58 19 22
2) Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokra-
työnantajaan
SAK 55 23 21
Kaikki 42 30 28
3) Pitäisikö suuret työnantajat velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä,
mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen
vuoksi (määritellään kiintiöt osatyökykyisille)
SAK 61 30 9
Kaikki 53 29 18
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 2. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETON-
TA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAA-
JAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISES-
TI (%).
Erittäin tarpeellista 44
Melko tarpeellista 35
Melko tarpeetonta 8
Erittäin tarpeetonta 2
Ei osaa sanoa 10
0 20 40 60
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

8. 7
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 3ab. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-
LIIKE TOIMII NYKYÄÄN: YLEISESTI OTTAEN vs. JÄ-
SENTEN KANNALTA (%).
ERIT- MEL- EI MELKO ERITTÄIN
TÄIN KO OSAA HUO- HUO-
HYVIN HYVIN SANOA NOSTI NOSTI
Yleisesti ottaen 5 46 19 24 6
Jäsenten kannalta 7 47 20 21 5
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 4. ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEL-
LÄ VAIKUTUSVALTAA SOPIVASTI VAI
PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHEN-
TÄÄ (%).
Sopivasti 31
Pitäisi lisätä 31
Pitäisi vähentää 16
Ei osaa sanoa 22
0 10 20 30 40 50
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

9. 8
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1-2. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT-
KO, ETTÄ PALKANKOROTUKSESTASI NEUVOT-
TELEE AMMATTILIITTO (%).
KYLLÄ EOS EI
Kaikki 55 26 19
Nainen 55 31 14
Mies 54 21 25
Alle 25 vuotta 60 36 4
25-34 vuotta 54 22 24
35-49 vuotta 55 21 24
50-60 vuotta 60 20 19
Yli 60 vuotta 46 32 22
Ei amm. koulutusta 58 32 11
Ammattikoulu/-tutkinto 58 28 14
Opistoasteen ammatill. 50 24 26
Amkk/ylempi opistot. 54 23 23
Akateeminen 51 20 29
Johtavassa asemassa 40 19 41
Ylempi toimihenkilö 55 18 28
Alempi toimihenkilö 59 20 20
Työntekijä 65 23 12
Yrittäjä/ammatinh. 26 22 52
Opiskelija 59 32 9
Eläkeläinen 42 37 21
Työtön 48 24 28
SAK 83 11 6
AKAVA 60 19 21
STTK 67 18 15
Pääkaupunkiseutu 49 30 21
Kaupunkimainen kunta 57 24 18
Taajaan asuttu kunta 52 26 21
Maaseutumainen 55 25 20
Uusimaa 49 31 20
Etelä-Suomi 55 25 20
Itä-Suomi 56 23 21
Länsi-Suomi 59 21 20
Pohjois-Suomi 54 29 17
KOK 44 23 34
SDP 75 19 7
PS 56 22 22
KESK 49 27 23
VAS 70 22 8
VIHR 51 33 16
Ei äänestäisi 42 46 12
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

10. 9
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1-4. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT-
KO NEUVOTELLA ITSE PALKANKOROTUKSES-
TASI ILMAN AMMATTILIITON TAI TYÖNTEKIJÖI-
DEN EDUSTAJAN APUA (%).
KYLLÄ EOS EI
Kaikki 34 23 43
Nainen 30 25 45
Mies 38 21 41
Alle 25 vuotta 30 33 36
25-34 vuotta 40 21 39
35-49 vuotta 32 16 52
50-60 vuotta 33 19 48
Yli 60 vuotta 36 29 35
Ei amm. koulutusta 28 31 40
Ammattikoulu/-tutkinto 33 22 45
Opistoasteen ammatill. 34 18 47
Amkk/ylempi opistot. 40 23 37
Akateeminen 38 17 45
Johtavassa asemassa 54 17 29
Ylempi toimihenkilö 40 13 46
Alempi toimihenkilö 36 16 48
Työntekijä 25 19 56
Yrittäjä/ammatinh. 69 13 18
Opiskelija 27 32 42
Eläkeläinen 34 34 32
Työtön 34 29 37
SAK 19 13 68
AKAVA 34 16 50
STTK 29 12 59
Pääkaupunkiseutu 36 25 39
Kaupunkimainen kunta 30 24 46
Taajaan asuttu kunta 38 22 41
Maaseutumainen 39 21 40
Uusimaa 38 25 37
Etelä-Suomi 34 25 41
Itä-Suomi 33 25 43
Länsi-Suomi 35 20 45
Pohjois-Suomi 24 20 56
KOK 47 20 33
SDP 23 17 60
PS 41 22 37
KESK 34 21 45
VAS 24 18 58
VIHR 29 23 47
Ei äänestäisi 34 41 25
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

11. 10
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1-6. SOPIMUSPOLITIIKKA: PITÄISIKÖ KOKOAIKAISEN
TYÖNTEKIJÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAINEN
PALKKA OLLA VÄHINTÄÄN 1800 EUROA/KK (%).
KYLLÄ EOS EI
Kaikki 64 24 12
Nainen 69 23 7
Mies 59 24 17
Alle 25 vuotta 58 32 10
25-34 vuotta 59 20 21
35-49 vuotta 71 16 13
50-60 vuotta 77 16 7
Yli 60 vuotta 55 34 11
Ei amm. koulutusta 66 25 9
Ammattikoulu/-tutkinto 71 23 6
Opistoasteen ammatill. 71 19 10
Amkk/ylempi opistot. 59 22 19
Akateeminen 51 30 18
Johtavassa asemassa 53 29 17
Ylempi toimihenkilö 53 25 22
Alempi toimihenkilö 76 16 7
Työntekijä 79 14 6
Yrittäjä/ammatinh. 57 12 30
Opiskelija 51 33 16
Eläkeläinen 53 36 11
Työtön 77 16 7
SAK 89 9 3
AKAVA 61 25 14
STTK 79 13 7
Pääkaupunkiseutu 62 26 11
Kaupunkimainen kunta 62 24 14
Taajaan asuttu kunta 73 20 8
Maaseutumainen 66 22 12
Uusimaa 65 24 11
Etelä-Suomi 58 27 15
Itä-Suomi 72 17 11
Länsi-Suomi 67 22 11
Pohjois-Suomi 59 28 13
KOK 51 28 21
SDP 71 17 12
PS 70 16 14
KESK 55 32 12
VAS 75 15 11
VIHR 73 18 9
Ei äänestäisi 72 23 6
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

12. 11
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1-7. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ KAIKILLE TYÖNTEKI-
JÖILLE TAATA YHDENVERTAISET OIKEUDET
TYÖELÄMÄSSÄ (%).
KYLLÄ EOS EI
Kaikki 58 19 22
Nainen 60 19 21
Mies 56 20 24
Alle 25 vuotta 59 27 14
25-34 vuotta 55 18 26
35-49 vuotta 59 14 27
50-60 vuotta 66 14 20
Yli 60 vuotta 53 25 22
Ei amm. koulutusta 62 23 15
Ammattikoulu/-tutkinto 57 24 20
Opistoasteen ammatill. 57 15 27
Amkk/ylempi opistot. 61 14 25
Akateeminen 52 19 28
Johtavassa asemassa 47 22 31
Ylempi toimihenkilö 51 22 27
Alempi toimihenkilö 61 12 26
Työntekijä 63 16 21
Yrittäjä/ammatinh. 54 10 37
Opiskelija 55 32 13
Eläkeläinen 54 24 22
Työtön 80 3 17
SAK 70 15 16
AKAVA 54 21 24
STTK 64 10 26
Pääkaupunkiseutu 52 20 28
Kaupunkimainen kunta 60 19 20
Taajaan asuttu kunta 56 18 25
Maaseutumainen 60 21 18
Uusimaa 55 19 26
Etelä-Suomi 59 19 22
Itä-Suomi 64 16 20
Länsi-Suomi 61 19 21
Pohjois-Suomi 52 27 21
KOK 52 17 31
SDP 67 17 17
PS 64 13 23
KESK 47 24 29
VAS 76 8 16
VIHR 64 24 11
Ei äänestäisi 52 29 20
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

13. 12
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 1-8. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE
TAATA VAKITUINEN TYÖSUHDE VUOKRATYÖN-
ANTAJAAN (%).
KYLLÄ EOS EI
Kaikki 42 30 28
Nainen 39 36 25
Mies 46 23 31
Alle 25 vuotta 38 39 23
25-34 vuotta 37 27 36
35-49 vuotta 44 24 32
50-60 vuotta 49 26 25
Yli 60 vuotta 42 35 23
Ei amm. koulutusta 40 37 23
Ammattikoulu/-tutkinto 46 31 23
Opistoasteen ammatill. 48 22 29
Amkk/ylempi opistot. 42 26 32
Akateeminen 36 30 34
Johtavassa asemassa 35 29 36
Ylempi toimihenkilö 32 31 37
Alempi toimihenkilö 51 20 29
Työntekijä 43 31 26
Yrittäjä/ammatinh. 33 15 52
Opiskelija 43 36 21
Eläkeläinen 41 37 22
Työtön 56 17 27
SAK 55 23 21
AKAVA 40 28 32
STTK 50 25 25
Pääkaupunkiseutu 39 31 30
Kaupunkimainen kunta 46 26 28
Taajaan asuttu kunta 36 34 30
Maaseutumainen 43 33 24
Uusimaa 43 27 30
Etelä-Suomi 42 27 30
Itä-Suomi 42 29 28
Länsi-Suomi 43 32 26
Pohjois-Suomi 42 36 22
KOK 34 25 41
SDP 50 27 23
PS 48 23 29
KESK 35 35 30
VAS 45 32 22
VIHR 47 30 23
Ei äänestäisi 33 32 36
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

14. 13

15. 14

16. 15
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 2e. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-
KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT
AMMATILLISESTI (%).
ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA
Kaikki 44 35 10 8 2
Nainen 46 35 12 6 1
Mies 42 34 9 11 4
Alle 25 vuotta 24 50 25 1 0
25-34 vuotta 43 38 8 10 0
35-49 vuotta 49 28 8 11 4
50-60 vuotta 50 34 5 9 3
Yli 60 vuotta 49 29 9 10 4
Ei amm. koulutusta 38 38 18 5 1
Ammattikoulu/-tutkinto 51 29 12 6 2
Opistoasteen ammatill. 50 26 7 13 4
Amkk/ylempi opistot. 41 43 7 6 3
Akateeminen 42 37 5 13 3
Johtavassa asemassa 17 27 26 25 5
Ylempi toimihenkilö 40 43 2 12 3
Alempi toimihenkilö 53 30 7 7 4
Työntekijä 55 31 8 5 0
Yrittäjä/ammatinh. 21 31 7 32 9
Opiskelija 23 54 20 1 2
Eläkeläinen 47 30 10 10 3
Työtön 50 27 14 9 0
SAK 70 19 9 2 0
AKAVA 49 37 3 10 1
STTK 61 30 6 2 1
Pääkaupunkiseutu 40 42 7 8 2
Kaupunkimainen kunta 49 32 11 7 1
Taajaan asuttu kunta 44 35 8 9 5
Maaseutumainen 37 34 14 11 4
Uusimaa 41 38 10 8 3
Etelä-Suomi 45 33 12 8 2
Itä-Suomi 47 34 6 10 3
Länsi-Suomi 46 32 9 9 3
Pohjois-Suomi 40 36 16 8 0
KOK 28 46 5 18 4
SDP 72 23 3 2 0
PS 45 32 7 14 3
KESK 29 45 10 10 6
VAS 64 27 4 5 1
VIHR 36 46 14 3 1
Ei äänestäisi 33 26 26 15 0
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

17. 16
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 3ae. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-
LIIKE TOIMII NYKYÄÄN YLEISESTI OTTAEN (%).
ERIT- MEL- EI MELKO ERITTÄIN
TÄIN KO OSAA HUO- HUO-
HYVIN HYVIN SANOA NOSTI NOSTI
Kaikki 5 46 19 24 6
Nainen 5 49 25 18 3
Mies 5 43 14 29 9
Alle 25 vuotta 6 36 49 10 0
25-34 vuotta 3 50 14 29 4
35-49 vuotta 6 48 11 27 8
50-60 vuotta 5 47 10 28 10
Yli 60 vuotta 5 47 19 22 7
Ei amm. koulutusta 4 41 32 19 4
Ammattikoulu/-tutkinto 8 52 18 16 6
Opistoasteen ammatill. 8 45 13 27 7
Amkk/ylempi opistot. 3 48 15 29 5
Akateeminen 2 47 11 29 10
Johtavassa asemassa 2 23 21 41 13
Ylempi toimihenkilö 1 48 13 29 9
Alempi toimihenkilö 6 51 10 27 6
Työntekijä 5 54 16 21 5
Yrittäjä/ammatinh. 0 34 21 36 9
Opiskelija 5 44 33 17 2
Eläkeläinen 5 45 21 21 8
Työtön 5 39 18 31 7
SAK 9 62 8 21 2
AKAVA 2 59 10 24 5
STTK 6 63 7 17 6
Pääkaupunkiseutu 6 35 21 32 6
Kaupunkimainen kunta 6 49 18 21 6
Taajaan asuttu kunta 2 50 19 22 8
Maaseutumainen 5 49 20 24 4
Uusimaa 5 37 21 30 7
Etelä-Suomi 4 53 18 21 4
Itä-Suomi 5 41 23 23 8
Länsi-Suomi 7 47 17 22 7
Pohjois-Suomi 2 57 17 18 5
KOK 3 42 17 30 9
SDP 10 61 9 18 3
PS 4 45 10 28 13
KESK 2 50 22 22 5
VAS 7 55 18 17 3
VIHR 6 38 27 29 0
Ei äänestäisi 0 27 41 30 2
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

18. 17
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 3be. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-
LIIKE TOIMII NYKYÄÄN JÄSENTEN KANNALTA (%).
ERIT- MEL- EI MELKO ERITTÄIN
TÄIN KO OSAA HUO- HUO-
HYVIN HYVIN SANOA NOSTI NOSTI
Kaikki 7 47 20 21 5
Nainen 6 50 23 17 3
Mies 7 44 17 25 7
Alle 25 vuotta 9 43 42 6 0
25-34 vuotta 6 48 19 23 4
35-49 vuotta 8 47 13 23 9
50-60 vuotta 7 50 11 27 5
Yli 60 vuotta 5 47 18 24 6
Ei amm. koulutusta 7 44 28 18 3
Ammattikoulu/-tutkinto 12 46 21 16 5
Opistoasteen ammatill. 7 44 14 28 7
Amkk/ylempi opistot. 2 56 18 18 6
Akateeminen 5 46 14 30 5
Johtavassa asemassa 2 30 18 36 14
Ylempi toimihenkilö 4 47 17 25 6
Alempi toimihenkilö 8 48 11 28 4
Työntekijä 9 52 17 18 4
Yrittäjä/ammatinh. 0 36 29 29 7
Opiskelija 8 47 33 11 2
Eläkeläinen 5 48 19 22 6
Työtön 8 41 21 24 7
SAK 14 57 8 19 2
AKAVA 5 59 9 26 1
STTK 9 61 7 20 3
Pääkaupunkiseutu 6 38 24 26 6
Kaupunkimainen kunta 7 49 19 20 5
Taajaan asuttu kunta 4 49 18 21 8
Maaseutumainen 8 51 18 21 3
Uusimaa 5 42 22 24 6
Etelä-Suomi 8 44 20 24 4
Itä-Suomi 6 51 18 21 4
Länsi-Suomi 8 49 19 18 7
Pohjois-Suomi 7 55 17 18 3
KOK 7 39 18 29 7
SDP 14 59 7 18 2
PS 6 47 11 26 11
KESK 3 51 18 23 5
VAS 7 60 16 13 3
VIHR 5 45 28 22 0
Ei äänestäisi 0 31 41 27 1
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

19. 18
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Kuvio 4e. ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEELLÄ VAIKUTUS-
VALTAA SOPIVASTI VAI PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI
VÄHENTÄÄ (%).
PITÄISI SOPI- EI OSAA PITÄISI
LISÄTÄ VASTI SANOA VÄHENTÄÄ
Kaikki 31 31 22 16
Nainen 30 32 27 11
Mies 32 29 18 21
Alle 25 vuotta 30 20 42 8
25-34 vuotta 32 30 23 14
35-49 vuotta 31 32 20 17
50-60 vuotta 38 37 12 13
Yli 60 vuotta 26 34 18 22
Ei amm. koulutusta 34 26 31 9
Ammattikoulu/-tutkinto 36 32 22 9
Opistoasteen ammatill. 32 29 18 21
Amkk/ylempi opistot. 29 36 16 18
Akateeminen 21 34 20 25
Johtavassa asemassa 12 25 27 36
Ylempi toimihenkilö 24 36 22 18
Alempi toimihenkilö 32 37 16 15
Työntekijä 40 34 20 6
Yrittäjä/ammatinh. 12 34 15 40
Opiskelija 30 23 31 15
Eläkeläinen 26 32 21 22
Työtön 41 23 23 13
SAK 57 28 15 0
AKAVA 27 41 18 15
STTK 36 43 11 10
Pääkaupunkiseutu 31 27 27 15
Kaupunkimainen kunta 32 32 23 14
Taajaan asuttu kunta 26 39 16 20
Maaseutumainen 33 27 21 19
Uusimaa 32 27 26 15
Etelä-Suomi 29 34 21 16
Itä-Suomi 31 30 23 16
Länsi-Suomi 35 32 18 15
Pohjois-Suomi 25 32 25 18
KOK 16 34 14 35
SDP 48 38 11 2
PS 43 26 17 14
KESK 20 35 21 24
VAS 36 37 22 5
VIHR 21 32 41 7
Ei äänestäisi 32 15 42 11
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

20. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi