Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä puhalluskokeet ovat aikaa vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulokset korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin, ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin ja kuolleisuuteen. SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmassa etsittiin uudenlaisia biomarkkereita sekä veri- että yskösnäytteistä.

1. Kroonisten hengitystiesairauksien diagnos-tiikkaan
uudenlainen lähestymistapa
www.salwe.fi
Krooniset hengitystiesairaudet ovat yleisimpiä sairauksia, joiden aiheuttamat sairaus- ja
kuolemantapaukset lisääntyvät yhä edelleen eri puolilla maailmaa. SalWe Oy:n
Älykäs monitorointi -ohjelmassa etsittiin uutta lähestymistapaa näiden tautien diagnostiikkaan,
sillä nykyään käytössä olevilla menetelmillä on paljon puutteita.
Keuhkoahtaumatautia sairastaa jopa 200 miljoonaa
ihmistä maailmassa ja se aiheuttaa 3 miljoonaa kuole-maa
vuosittain. Lähivuosina sen on ennustettu nouse-van
maailman kolmanneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi.
Tauti diagnosoidaan usein liian myöhään – Suomessa
kolmannes 300 000 tautitapauksesta jää ilman diag-noosia.
Ongelmana on puute biomerkkiaineista, joiden
avulla riskiryhmiä voitaisiin löytää ennen kuin tauti
puhkeaa kliinisesti ja joiden avulla voitaisiin ennustaa
taudin etenemistä.
Tarve uusille menetelmille
Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diag-noosi
perustuu pääosin keuhkojen toimintakokeisiin,
kuten spirometriaan. Nämä puhalluskokeet ovat ai-kaa
vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulok-set
korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin,
ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin
ja kuolleisuuteen. Älykäs monitorointi -ohjelman tut-kimusprojektissa
etsittiin uudenlaisia biomarkkereita
sekä veri- että yskösnäytteistä.
SalWe - terveyden ja hyvinvoinnin yhteistutkimusten mahdollistaja

2. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli keuhkoahtauma-taudin
ja astman sekamuoto, joka on paljon yleisem-pi
yli 60-vuotiailla kuin aikaisemmin on tiedetty. Oi-reyhtymä
on vielä huonosti tunnettu, mutta kliinisesti
vaikuttaa siltä, että se on kulultaan ja ennusteeltaan
huonompi kuin keuhkoahtaumatauti keskimäärin.
Biomarkkeritutkimus vaatii rinnalleen vahvaa mate-maattista
mallinnusta, jotta se voidaan tuoda kliini-seen
diagnostiikkaan.
Vahva kokemus ja laajat kohortit käytössä
Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Turun
yliopisto sekä teollisena yhteistyökumppanina Oy Me-dix
Biochemica Ab. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita
potilaskohortteja sekä laaja-alaista osaamista kliini-sestä
lääketieteestä. Tutkijaryhmällä oli esimerkiksi
käytössään 2 400 Helsingin ja Turun yliopistosairaalan
keuhkoahtaumatauti- ja astmapotilaan kohortti, josta
näkyi taudin eteneminen ja hoitojen vaikutus.
”Olemme seuranneet tätä potilasjoukkoa jo kahdeksan
vuotta, mikä mahdollistaa sellaisten laskennallisten
tautimallien kehittämisen, jossa seurataan yksilön ris-kiä
keskivertopotilaan riskin sijaan. Uudet biomarkkerit
yhdessä uudentyyppisen laskennan kanssa auttavat
meitä siirtymään entistä yksilöllisemmin suunnitelta-vaan
hoitoon ja ymmärtämään sairauksia molekyyli-tasolla.
Tämä on erittäin tärkeää myös tulevaisuuden
lääkekehityksen kannalta. Tutkimustuloksemme osoit-tavat
myös, että tupakoitsijoiden joukosta voidaan
tunnistaa yksilöt, joille on kehittymässä vaikea keuh-koahtaumatauti
jo sairauden alkuvaiheessa”, kertoo
professori Tarja Laitinen Turun yliopistosta.
Tutkimuksen eturintamassa
Tutkimusryhmä on jatkanut edesmenneen professori
Vuokko Kinnulan viitoittamalla tiellä ja etsinyt uusia
merkkiaineita hyödyntämällä keuhkokudoksen ja ys-köksen
proteomiikkaa.
Saatujen tulosten mukaan yhteensä 15 yskösproteiinin
ilmentyminen oli muuttunut tupakoivilla ja/tai lievässä
keuhkoahtaumataudissa. Kaikki nämä proteiinit on
tunnistettu ja niiden ilmentymistä tutkitaan edelleen
isoissa potilaskohorteissa.
”Koska kaikille merkkiaineille ei löytynyt kaupallisesti
saatavissa olevia mittausmenetelmiä, olemme kehittä-neet
yhdessä Medix Biochemican kanssa mittausme-netelmän
yhdelle tärkeälle merkkiaineelle ja parhail-laan
varmistamme tuloksia potilaskohorteissamme”,
toteaa dosentti Ville Pulkkinen Helsingin yliopistosta.
Hän johtaa keuhkotautien tutkimusryhmää Helsingin
yliopistossa yhdessä dosentti Witold Mazurin kanssa.
”Olemme eturintamassa keuhkoahtaumataudin ja
astman sekamuodon tutkimuksessa. Löytämiemme
merkkiaineiden perusteella voidaan tunnistaa ne keuh-koahtaumataudin
fenotyypit, joilla on huonoin ennus-te.
Tulostemme perusteella tiettyjen merkkiaineiden
mittaamisesta yskösnäytteistä voisi olla hyötyä seka-muotoisen
keuhkoahtaumatauti/astma -oireyhtymän
tunnistamisessa ja seuraamisessa”, lisää Witold Mazur.
Lisätietoja
Tarja Laitinen
professori
Turun yliopisto
tarja.helena.laitinen@tyks.fi
050 534 6238
Ville Pulkkinen
dosentti
Helsingin yliopisto
ville.pulkkinen@helsinki.fi
050 427 0555
SalWe - terveyden ja hyvinvoinnin yhteistutkimusten mahdollistaja
05/2014