VTT:n tutkimusprofessorin Olli Salmen esitys Teollisten symbioosien muuttuvat kasvualustat Teolliset Symbioosit Foorumissa Neste Olin Porvoon jalostamolla 26.3.2014.

1. Teollisten symbioosien muuttuvat
kasvualustat
SITRA Teolliset Symbioosit Foorumi 2014
Olli Salmi
VTT Technical Research Centre of Finland

2. 2225/03/2014
1. Miten teolliset
symbioosit syntyvät
ja menestyvät?
2. Kansainvälisiä
esimerkkejä
3. Kotimaiset uudet
avaukset ja
pienyritysten rooli

3. 3
Miten teolliset symbioosit
syntyvät ja menestyvät?

4. 425/03/2014 4
Kolme lähestymistapaa
1. Itsejärjestäytyvät symbioosit
2. Fasilitoidut symbioosit
3. Suunnitellut ekoteolliset puistot ja symbioosit
© www.symbiosis.dk
Van Renssen 2012
Massard et.al 2012

5. 525/03/2014 5
Symbioosien kehittyminen, esimerkki
fasilitaatiosta
Paquin and Howard-Grenville 2012

6. 6625/03/2014
Teollisen symbioosin menestystekijöitä
1. Ekoteollisen puiston koordinaatio ja palveluiden
tarjoaminen
2. T&K-yhteistyö: tiedon ja käytäntöjen jakaminen
yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken
3. Taloudellinen lisäarvo
4. Politiikka ja regulaatiomekanismit, jotka tukevat
innovaatiota, kestävää kehitystä, julkisen ja yksityisen
toimijan kumppanuuksia
5. Maantieteelliset tekijät ja infrastruktuuri:
6. Taloudelliset kannustimet: veromekanismit tai
taloudellinen tuki kestävän kehityksen mukaan toimiville
yrityksille
7. Yritystoiminnan monipuolisuus: usean sektorin läsnäolo
lisää todennäköisyyttä sivuvirtojen ja energian
yhteiskäyttöön
8. Teollisuusalueen selkeä suunnittelu ekopuistoksi:
sitouttaminen, määrittely, erottautuminen muista
teollisuusalueista

7. 7
Teollisia symbiooseja maailmalla

8. 8

9. 9
FeV,
FeTi, Pig
iron
Primary ore
Steelmaking
slag
Regional
biofuel
Al-scrap,
soda

10. 10
Kotimaiset uudet avaukset ja
pienyritysten rooli

11. 1125/03/2014 11
Mikä kiertää hyvin ja mikä ei?
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
Production, 1000 t/a
Material utilization;
1000 t/a
Jalostuksen ja polton
sivuvirtoja, ei esim
sivukiveä eikä
rikastushiekkaa
Salmi et. al, 2013

12. 1225/03/2014 12
Jätteen ja raaka-aineen ero?
Talvivaara:
0,22% Ni
0,49% Zn
0,13% Cu
0,02% Co
Laivakangas:
1,9 ppm Au
Photo: Tuulikki Nousiainen
www.talvivaara.com
Mine tailing:
0,28% Ni
0,12% Cu
0,10% Cr
MSWI bottom ash:
0,47% Cu
0,38% Zn
0,03% Ni
0,04% Cr
Mobile phone PCB:
80-1000 ppm Au
110-3300 ppm Ag
10–27% Cu
1,5–7% Al
1–8% Fe

13. 13
Ash enrichment plant
Coal fly ash
MSWI ashes
MSWI bottom ash
mechanical
processing
Ash activation
Fly ash, coal firing
150 000 t/a
MSWI fly ash
7 500 t/a
Bottom ash, coal
firing
25 000 t/a
MSWI bottom ash
55 000 t/a
Temporary storage
for untreated ashes
Fe-metals 5 500 t/a,
Non-ferrous metals 2 750 t/a
High-grade
application?
Cement industry
Metal industry
Temporary storage
for ash products
Residue stabilization
Silicate
fraction
Antracite
fraction
Cu and Zn concentrates

14. 14
TECHNOLOGY FOR BUSINESS