Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.

1. Monetary Policy and Research Department, Bank of Finland
Rahapolitiikan vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin
Suomessa
Mäki-Fränti, Silvo, Gulan, Kilponen: ”Monetary policy and inequality: the Finnish case”,
Suomen Pankin keskustelunaloitteita 3/2022
Tieteiden yö
Helsinki 20.1.2022
Juha Kilponen, Osastopäällikkö

2. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
EKP:n rahapolitiikan päätehtävänä on turvata
euroalueen hintavakaus
• Hintavakaus toteutuu parhaiten niin, että
rahapolitiikalla tavoitellaan euroalueella kahden
prosentin inflaatiovauhtia keskipitkällä aikavälillä
• Euroalueen edustavan kuluttajan kulutuskorin
hinta nousee keskimäärin 2 prosentin
vuosivauhtia
• Poikkeamat kahden prosentin tavoitteesta
molempiin suuntiin ovat yhtä haitallisia
• Rahapolitiikalla voidaan tukea myös muita EU:n
talouspolitiikan tavoitteita, kunhan se ei vaaranna
hintavakautta

3. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Rahapolitiikan keskeinen väline on korkotaso
• Inflaatiotavoitteeseen pyritään ohjaamalla talouden korkotasoa
• EKP alentaa tarvittaessa ohjauskorkoa tai ostaa arvopapereita markkinoilta
• Pankkien asiakkaiden lainakorko laskee
• Korkojen alentaminen kiihdyttää kulutuskysyntää ja investointeja ja vähentää
kotitalouksien säästämistä
• Kokonaiskysynnän kasvu parantaa työllisyyttä ja nostaa palkkoja
• Korkojen alentaminen nostaa myös osakkeiden ja asuntojen hintoja, kun kysyntä
kasvaa
Kokonaiskysynnän lisäys kiihdyttää inflaatiota

4. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Rahapolitiikka ja tulonjako
• Rahapolitiikka vaikuttaa kotitalouksiin eri
tavalla, riippuen
• kotitalouksien työmarkkinatilanteesta,
• tulojen lähteistä ja varallisuudesta, sekä
• muista taustatekijöistä (koulutustaso, ikä,
sukupuoli)
• Tulot jakautuvat Suomessa hyvin tasaisesti
moneen muuhun maahan verrattuna
• Gini-kertoimella mitattuna kotitalouksien
bruttorahatulojen jakautumisessa suurimmat
muutokset tapahtuivat 1990-luvulla
• Viimeisen vuosikymmenen aikana muutokset ovat
olleet varsin pieniä
• Miten rahapolitiikka vaikuttaa tuloeroihin?
Kotitalouksien bruttorahatulojen Gini-kertoimen kehitys vuosina
1986–2018.
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat
Gini-kertoimen avulla voidaan mitata,
miten tasaisesti kotitalouksien tulot ovat
jakautuneet – kertoimen kasvu kertoo
tuloerojen lisääntymisestä
0
10
20
30
40
Index
(%)

5. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Rahapolitiikka ja varallisuuserot
• Kotitalouksien varallisuuden
jakautumista voidaan myös
arvioida Gini-kertoimen avulla
• Kotitalouksien nettovarallisuus
jakautuu aikaisempaa
epätasaisemmin kotitalouksien
välillä
• Miten rahapolitiikka vaikuttaa
varallisuuseroihin? Kotitalouksien nettovarallisuuden Gini-kertoimen kehitys vuosina 1987–2019.
Nettovarallisuus = varat – velat
Lähde: Varallisuustutkimus, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1987 1994 1998 2004 2009 2013 2016 2019
Index
(%)
Nettovarallisuuden Gini-kertoimen kehitys Suomessa

6. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Rahapolitiikka vaikuttaa monen kanavan kautta
Elvyttävä rahapolitiikka
• Alentaa korkoja, nostaa
varallisuushintoja ja nimellis-
palkkoja, kiihdyttää inflaatiota
• Tukee talouskasvua ja työllisyyttä
Vaikutukset kotitalouksiin
• Hyödyttää työllisiä
• Hyödyttää niitä, joilla on pääomatuloja ja
varallisuutta
• Hyödyttää myös velkaantuneita
kotitalouksia alentamalla
velanhoitokustannuksia ja nostamalla
asuntojen hintoja
• Hyödyttää erityisesti kotitalouksia,
joiden työmarkkina-asema on heikko
(työttömät)
Vaikutus tulojen ja varallisuuden jakautumiseen on ennalta katsoen epäselvä

7. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Rahapolitiikan vaikutus tulojen ja varallisuuden
jakautumiseen riippuu useasta tekijästä
Kuinka voimakkaasti
varallisuushinnat, työllisyys ja palkat
reagoivat muutoksiin
rahapolitiikassa?
Miten tulot ja varallisuus ovat
jakautuneet lähtökohtaisesti?
Miten eri tuloluokkiin kuuluvien
kotitalouksien työllisyys ja palkat
reagoivat rahapolitiikkaan?
Makrotalouden taso:
Kotitalouksien (mikro-) taso:

8. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Kotitaloudet ovat hyvin heterogeenisia – alemmissa tuloluokissa korkea
työttömyysaste, ylemmissä tuloluokissa painottuvat työ- ja pääomatulot
Lähde: Tulonjakotutkimus 2016, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
%
bruttotulokvintiili
Eri tulolajien osuudet kotitalouksien bruttotuloista
työtulot yrittäjätulot eläkkeet
omaisuustulot vuokratulot työttömyyskorvaukset
muut tulonsiirrot
0
10
20
30
40
50
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
%
bruttotulokvintiili
Työttömyysaste eri tuloluokissa
Työttömyysaste bruttotulokvintiilin mukaan Suomessa.
Työttömyysasteet määritellään työttömien osuutena kuhunkin kvintiiliin
kuuluvasta työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat työntekijät, yrittäjät,
perheyrityksissä työskentelevät, sairaus- tai vanhempainvapaalla
olevat sekä työttömät.

9. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Suomalaisten kotitalouksien merkittävin varallisuuden lähde
ovat kiinteistöt ja talletukset – vain varakkaimmilla on
merkittävässä määrin osakevarallisuutta
Eri varallisuuslajien osuus kaikista varoista nettovarallisuuskvintiileittäin.
Lähde: Varallisuustutkimus 2016, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
nettovarallisuuskvintiili
oma asunto muu kiinteistövarallisuus
yrittäjävarallisuus talletukset
joukkovelkakirjat noteeratut osakkeet
Eri varallisuuslajien osuudet kotitalouksien varallisuuden arvosta

10. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Tutkimusasetelma
• Tutkimme EKP:n rahapolitiikan kausaalivaikutuksia Suomen talouteen ja
suomalaisiin kotitalouksiin arvioimalla sekä tavanomaisen että
epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia:
A. Suomen makrotalouteen (BKT, inflaatio, palkat, työllisyys, osakkeiden
ja asuntojen hinnat)
B. Yksittäisiin tulonsaajiin ja kotitalouksiin (bruttotulot, nettovarallisuus)
C. Tulojen ja varallisuuden jakautumisen tasaisuutta mittaavaan Gini-kertoimeen
• Laskelmissa huomioidaan tulonsaajien tulot, varallisuus, työmarkkina-asema ja
erilaiset työllistymismahdollisuudet
• Tulokset esitetään aggregoimalla kotitaloudet viiteen tulo- ja varallisuusluokkaan
Tilastokeskuksen tulonjako- ja varallisuusaineistojen (2016) perusteella
• Tutkimuksessa hyödynnetään mm. EKP:n tutkijoiden aiemmin käyttämiä menetelmiä

11. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikkasokki
eroavat toisistaan hieman
Ohjauskoron alentaminen Määrällinen elvytys
(arvopapereiden osto-ohjelma)
Alentaa rahoitusmarkkinoiden lyhyitä ja pitkiä
korkoja
Alentaa pitkiä korkoja, lyhyt markkinakorko
pysyy liki muuttumattomana
-19
-14
-11
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
0 1 2
Muutos,
korkopistettä
Vuosia shokin jälkeen
Pitkä korko, euroalue
-25
-18
3
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
0 1 2
Muutos,
korkopistettä
Vuosia shokin jälkeen
Lyhyt korko, euroalue
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
0 1 2
Muutos,
korkopistettä
Vuosia shokin jälkeen
Pitkä korko, euroalue
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
0 1 2
Muutos,
korkopistettä
Vuosia shokin jälkeen
Lyhyt korko, euroalue

12. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Ohjauskoron alentamisen (25 korkopistettä) vaikutukset
Suomen makrotalouteen ovat huomattavat
0,3
1,0
1,2
-0,2
1,0
7,6
-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0
Kuluttajahinnat
BKT
Ansiotaso
Työttömyysaste*
Asuntohinnat
Osakehinnat
Muutos ohjauskoron alentamista edeltäneestä tasosta, %
Lähde: Suomen Pankki ja omat laskelmat.
Kuviossa esitetään EKP:n ohjauskoron 25 korkopisteen alentamisen keskimääräinen vaikutus makrotaloudellisiin
muuttujiin Suomessa. Vaikutukset on esitetty kahden vuoden kuluttua koron alentamisesta.
*Työttömyysasteen muutos prosenttiyksikköinä ohjauskoron alentamista edeltäneestä tasosta.
EKP:n ohjauskoron alentaminen 25 korkopisteellä elvyttää taloutta Suomessa

13. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Ohjauskoron alentaminen pienentää työttömyyttä hieman
enemmän alemmissa tuloluokissa, mutta bruttotulot kasvavat
eniten ylemmissä tuloluokissa
-0,3
-0,2
-0,2 -0,2
-0,1
-0,6
-0,5
-0,4
-0,3
-0,2
-0,1
0
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
%-yksikköä
Bruttotulokvintiili
Työttömyysaste
0,4
0,6
0,8
1,0 1,0
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
%
Bruttotulokvintiili
Bruttotulot
Kuvioissa esitetään ohjauskoron 25 korkopisteen alentamisen keskimääräinen vaikutus eri bruttotulokvintiileissä. Nelikulmio on vaikutuksen piste-
estimaatti ja pystyviivat kuvaavat vaikutuksen 68 prosentin luottamusvälejä. Vaikutukset on esitetty kahden vuoden kuluttua koron alentamisesta,
prosenttiyksikköinä (työttömyysaste) tai prosenttimuutoksena (bruttotulot) lähtötasosta. Lähde: Suomen Pankki, omat laskelmat.

14. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Ohjauskoron alentaminen kasvattaa nettovarallisuutta
(varallisuus – velat) eniten keskiluokassa
Kuvioissa esitetään ohjauskoron 25 korkopisteen alentamisen keskimääräinen vaikutus neljässä ylimmässä varallisuuskvintiilissä.
Nelikulmio on vaikutuksen piste-estimaatti ja pystyviivat kuvaavat vaikutuksen 68 prosentin luottamusvälejä.
Vaikutukset on esitetty kahden vuoden kuluttua koron alentamisesta, prosentuaalisina muutoksina suhteessa lähtötasoon.
0,0
1,1
0,6
0,4
0,8
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Alin 20 % 20–40 % 40–60 % 60–80 % Ylin 20 %
%
Nettovarallisuuskvintiili
Nettovarallisuus

15. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Ohjauskoron alentamisen vaikutukset tulojen ja
varallisuuden jakautumiseen ovat pienet, vaikka sokki olisi
huomattavasti suurempikin
Shokin koko Gini-kerroin
Gini-kerroin
ennen sokkia
Gini-kerroin
2 vuoden
päästä
sokista
25 kp. Bruttotulot, % 39,06 39,14
Nettovarallisuus, % 66,20 66,40
100 kp. Bruttotulot, % 39,06 39,29
Nettovarallisuus, % 66,20 66,96
Taulukossa esitetään EKP:n ohjauskoron 25 ja 100 korkopisteen suuruisen alentamisen vaikutukset Gini-kertoimeen,
kahden vuoden kuluttua ohjauskoron alentamisesta. Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, omat laskelmat

16. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Myös määrällisen elvyttämisen vaikutukset tulojen- ja
varallisuuden jakautumiseen jäävät pieniksi
Shokin koko Gini-kerroin
Gini-kerroin
ennen shokkia
Gini-
kerroin 2
vuoden
päästä
shokista
25 kp. Bruttotulot, % 39,06 39,14
Nettovarallisuus, % 66,20 66,26
100 kp. Bruttotulot, % 39,06 39,26
Nettovarallisuus, % 66,20 66,45
Taulukossa esitetään pitkien korkojen 25 ja 100 korkopisteen suuruisen alentamisen vaikutukset Gini-kertoimeen, kahden vuoden
kuluttua shokista. Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, omat laskelmat

17. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Tulosten herkkyys
• Veronjälkeisten tulojen Gini-kerroin kasvaa hieman enemmän kuin
bruttotuloihin perustuva Gini-kerroin
• Efektiiviset marginaaliveroasteet nousevat jyrkästi alhaisilla ansiotasoilla ja
tasoittuvat korkeammilla ansiotasoilla progressiivisesta verotuksesta
huolimatta.
• Vain työ- ja pääomatuloihin perustuva Gini-kerroin alenee hieman
(tuloerot tasoittuvat) elvyttävän rahapolitiikan seurauksena
• Ilman työttömyysturvan huomioimista työttömät hyötyvät suhteellisesti
enemmän työllistymisen luomasta tulojen noususta.
• Pääomatulojen muutosten huomioiminen ei vaikuta merkittävästi
tulojen Gini-kertoimen muutoksen
• Pääomatulot muodostavat merkittävän osan kokonaisbruttotuloista vain
ylimmässä tulokvintiilissä – sielläkin suurin osa tuloista tulee ansiotyöstä

18. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Mitä kansainvälinen tutkimus sanoo aiheesta?
• Rahapolitiikan vaikutukset tulonjakoon yleensä pieniä,
yleensä elvyttävä rahapolitiikka hieman pienentää tuloeroja
• Euroalue, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Italia, Norja
• Poikkeuksena Tanska ja Ruotsi, joissa tuloerot näyttävät
kasvavan hieman elvyttävän rahapolitiikan vaikutuksesta
• Rahapolitiikan vaikutukset varallisuuden jakautumiseen
vaihtelevat, mutta yleensä vaikutukset ovat pieniä

19. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Yhteenveto
• Rahapolitiikan vaikutukset tulojen ja varallisuuden jakautumiseen osoittautuivat
tutkimuksessa pieniksi Suomessa. Tulokset ovat sopusoinnussa muun
kansainvälisen tutkimuksen kanssa.
• Tulot ja varallisuus ovat jakautuneet Suomessa tasaisesti. Viime vuosikymmenien
merkittävimmät muutokset tapahtuivat 1990-luvulla.
• Tulo- ja varallisuuserot ovat kuitenkin kasvaneet monissa maissa merkittävästi.
• Kiinnostava kysymys on, mikä merkitys trendinomaisesti alentuneella reaalisella korkotasolla
on tulojen ja varallisuuden jakautumiseen
• Mikä merkitys tällä on talouskasvulle?

20. | Public | BOF/FIN-FSA-UNRESTRICTED
Kiitos!
twitter: @juhakilponen