SlideShare a Scribd company logo
1 of 24
Download to read offline
Tuulivoima Suomessa
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1
Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys
Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012
Tanska
27%
Saksa
11%
Ruotsi
5%
Suo
mi
1%
Lähde: EWEA, 2013
Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö
(Lähde: http://www.vindstat.nu)
Rakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 4
2020 tavoite 2.500 MW = 6,0 TWh
Tuulivoimaa rakennetaan, koska…
• EU:sta tuleva kansallinen sitova kansallinen tavoite: 38 %
energiasta uusiutuvilla v. 2020
• Sitova tuulivoimatavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna
2020
– n. 2 500 MW
– n. 800 tuulivoimalaa
– n. Helsingin kokoinen alue
• E&I-strategia: 9 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2025
• Useissa kyselyissä eri vuosina kansalaiset kertovat haluavansa
lisää tuulivoimaa
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 5
Tilanne Suomessa tänään
Elokuun 2013 lopussa (2012):
• 323 MW (288 MW)
• 176 voimalaa (163 voimalaa)
• Vuonna 2013 rakennetaan tuulivoimaa
yhteensä 120 MW edestä
• Vuonna 2014 arvioidaan rakennettavan
200 – 250 MW
• Rakennuslupia on haussa 470 MW edestä
(9/2013)
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 6
Suomen
tuulivoima-
hankkeet
Hankelista STY:n sivuilla,
päivitetty elokuussa:
Hankkeita 11 000 MW,
joista merellä 3000 MW.
www.tuulivoimayhdistys.fi
/hankkeet
3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä
*verrattuna
vuoteen 2009
2009 2011 2012
Halkaisija (m) 100 110 120
Napakorkeus (m) 100 120 140
Investointikustannus* - + 14 % + 23 %
Tuotto* - + 22 % + 48 %
Tuotantokustannus* - - 7% - 20%
Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata
Km rantaviivasta 0 10 100
Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan
Maalle vai merelle?
• Merellä tasaisemmat ja
paremmat tuuliolosuhteet
• Yhteensovittamisen tarve
pienempi
• Mutta kustannukset
huomattavasti suuremmat
• Huollon haasteet
• Suomessa Baltian alueen
parhaat olosuhteet
• Offshore-demotuki
edistämään
Tuulivoima työllistää!
• Yleensä tuulivoima työllistää eniten siellä, missä
myös rakennetaan paljon
• Suomessa kuitenkin paljon
komponenttivalmistusta ja –vientiä
• Vuonna 2008 tuulivoima työllisti suoraan
Euroopassa 108 000 (EU27) ja Suomessa 3000
henkilöä (Lähde: Wind at Work, EWEA 2009)
• Työllistää valtavan monen eri alan ammattilaisia!
• Luo mahdollisuuksia paikalliselle
yritystoiminnalle
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 10
Tuulivoima työllistää!
Esimerkki 23 voimalan rakentamisen hyödyistä alueella
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 11
Rakentamisen
kustannusarvio,
1000 €
Voisi jäädä
alueelle %
Voisi jäädä
alueelle 1000 €
Teiden rakentaminen /
parantaminen (25 km) 5 800 85 4 930
Perustukset 18 000 70 12 600
Sisäinen sähköverkko 3 000 33 990
Sähköasemat 2 700 10 270
Työmaapalvelut 250 50 125
Voimaloiden pystytystyö 700 20 140
Projektin johto 600 20 120
yht 31 050 19 175
per voimala 1 350 834
Hyödyt kunnalle
Esimerkki 23 voimalan käytön ajan hyödyistä alueella
• Verotulot
• Imagohyödyt
• Mahdollisuudet elinkeinoelämälle
• Investoinnit alueelle
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 12
Vuotuiset tulot 23
voimalasta Yhteensä, 1000 €
Voisi jäädä
alueelle 1000
€/vuosi
Kunnossapito / vuosi 23
t€/MW 1 587 952
Kiinteistövero 184 184
Maan vuokra 138 138
Sähkön siirto 1,2 €/MWh 221 221
Yhteisövero 399 93
Yhteensä 2 529 1 588
per voimala 110 69
Miten päästä osaksi tuulivoimasta?
• Vaihtoehtoja ovat:
– Puhua tuulivoiman puolesta
– Ostaa tuulisähköä
– Luvittaa ja ostaa kiinteistökohtainen
tuulivoimala kotiin, mökille tai purjeveneeseen
– Osallistua osuuskuntamalliseen
tuulivoimahankkeeseen
– Osallistua tuulivoimaosakeyhtiöön (esim.
Lumituuli)
– Jos omistaa maata hyvätuuliselta paikalta,
vuokrata maata tuulivoimahankkeelle
– Jos omistaa maata ja rahkeet riittävät,
käynnistää oma tuulivoimahanke
Kuva: F. Gurvits
Kiitos!
Kysymyksiä? Kommentteja?
heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi, p. 040 550 3858
EXTRA KALVOT: FAKTAA JA FIKTIOTA
Tuulivoiman hyödyt kunnalle:
•Työllisyys
•Kiinteistövero 0,6 – 0,7 €/MWh
•Vihreä imago
• Tuulivoima, Ajos, WWD-3, rakennettu 2006
– Teho 3 MW
– Napakorkeus 88 m, lapojen halkaisija 90 m
– Tuotto 6500 MWh/vuosi
• Tuulivoima, Summa, 4 x WWD-3, rakennettu 2010
– Yhden voimalan teho 3 MW, yhteensä 12 MW
– Napakorkeus 100 m, lapojen halkaisija 100 m
– Tuotto 30 000 MWh/vuosi/4 voimalaa -> 7 500 MWh / yksi voimala
– N 20 % parempi tuotto kuin v. 2006 valmistuneessa voimalassa
• Tuulivoima, Satama
– 2 x 3MW, yhteensä teho 6 MW
– Napakorkeus 140 m, lapojen halkaisija 100 m
– Tuotto 20 000 MWh/vuosi/2 voimalaa -> 10 000 MWh / yksi voimala
– N. 30 % parempi tuotto kuin vuonna 2010 valmistuneissa Summan voimaloissa
(Lähde: Haminan Energia)
Korkeammilla voimaloilla ja teknologian kehityksellä
parempi tuotto
Nopeasti rakennettava
Ilmainen ”polttoaine”
Lyhyt energian takaisinmaksuaika
Energiaomavaraisuus
Energian tuontilaskun pieneneminen
Sähkön hinnan aleneminen
Lisää kilpailua sähköntuotannossa
Työllisyys
Kiinteistöverotulot
Integroitavissa rakennettavaan
infrastruktuuriin
Siirtohäviöiden väheneminen
Verkon kuormituksen aleneminen
Puhdas energiamuoto
– CO2-vähenemä
– Pienhiukkasvähenemä
Alue voidaan ennallistaa täysin
Syöttötariffi
Ympäristövaikutukset
– Voimaloista kuuluu ääntä
– Vilkkuminen
– Vaikutukset lintuihin, eläimiin.
– Maiseman muutos
Vaihteleva sähkön hinta
Vaihteleva tuotanto
+6
- 1
Miksi tuulivoimaa?
2013 (125 MW):
• Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens)
• Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?)
• Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex)
• Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom)
• Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens)
• Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex)
• Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas)
2013 / 2014 (135,5 MW):
• Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?)
• Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa)
• + 180 MW:n edestä hankkeita odottaa lupia
Rakenteilla 2013 / 2014
(Photo: Tuuliwatti)
Fiktiota 1: ”Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää,
joka sen valmistamiseen on kulunut”
Faktaa 1:
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan
tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen,
kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin
tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 – 9
toimintakuukauden aikana.
– Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa
tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla
(energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna
kärkipäähän
(Kuva: Vestas)
Fiktiota 2: ”Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä”
Faktaa 2:
– Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi
keskustella ääntään korottamatta
– 7/2013 julkaistu ehdotus melumallinnusohjeiksi
varmistaa sen, ettei äänestä synny haittaa
– Kaikesta ihmistoiminnasta syntyy toisinaan ääntä,
jota siedetään, kun se ei ole jatkuvaa!
– Aina ei tuule samasta suunnasta -> ääni ei kulkeudu
samaan suuntaan 24/7
– Erityiset sääolosuhteet voivat aiheuttaa ajoittain
äänen leviämistä laajemmalle kuin normaalisti
(huom! hyvin rajoitettu aika)
Kuva: F. Gurvits
Fiktiota 3: ”Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa”
Faktaa 3:
• Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja –kulutuksen
vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä
• Tuulivoima tuo oman mausteensa
• Kokemukset tähän asti: Tanska 22 %, Saksa 7 %,
Espanja/Portugali 15 %, Irlanti 13 %:
– Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon
seuraaminen tärkeää
– Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin
ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän
käyttöön olemassa olevista laitoksista
– Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia
rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen
suunnitteilla Portugalissa
• Tuulivoimaloiden korkeudet ja roottorikoot ovat
huomattavasti kasvaneet viime vuosina ->
kokonaistuotanto, sekä tuotanto heikoilla tuulilla on
huomattavasti parantunut -> säätövoiman tarve on
vähentynyt
Lähde: Holttinen/VTT
(Kuva: Pöyry)
Muiden energiatuotantomuotojen saamat tuet
• IMF (kansainvälinen valuuttarahasto raportoi 3/2013, että vuosittain
keskimäärin 9 % valtioiden budjetista menee fossiilisten polttoaineiden
(öljy, maakaasu, hiili) tukemiseen suoraan tai veron palautuksina
• Samassa yhteydessä IMF totesi, että fossiilisia polttoaineita tuetaan 1,5
biljoonan euron edestä vuosittain maailman laajuisesti
• IEA arvioi 2011 että maailmanlaajuisesti tuettiin fossiilisia $ 523
miljardilla kun uusiutuvia tuettiin $88 miljardilla
• Fossiilisia tuotantomuotoja on tuettu jo vuosia! Suomessa tuulivoiman
tuki on melko tuore
• Tuulivoiman saama tuki on läpinäkyvää ja suoraa.
• YM arvioi 5/2013 että Suomessa maksetaan ympäristölle haitallisia tukia
1 126 miljoonan euron edestä ja erittäin haitallisia tukia 2 701 miljoonan
euron edestä
27.11.2013 Tuulikiertue 2013 23
Voiko tälle sanoa ei?
EI polttoaineen louhintaa
EI polttoaineen jalostusta
EI polttoaineen kuljetusta
EI polttoainekustannuksia
EI polttoaineen hintariskiä
EI riippuvuutta tuontienergiasta
EI energiantuontia
EI polttoaineen tuontia
EI jäähdytysveden käyttöä
EI lämpimän veden päästöjä vesistöön
EI kasvihuonekaasupäästöjä
EI hiukkaspäästöjä
EI elohopeapäästöjä
EI rikkipäästöjä
EI muitakaan raskasmetallipäästöjä
EI myrkyllisiä jätteitä

More Related Content

What's hot

Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamistaJussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
Sitra Maamerkit
 
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_ouluTuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
 

What's hot (20)

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, Tuulivoimayhdistys Rejlersin Tuulivoimasemi...
Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, Tuulivoimayhdistys Rejlersin Tuulivoimasemi...Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, Tuulivoimayhdistys Rejlersin Tuulivoimasemi...
Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, Tuulivoimayhdistys Rejlersin Tuulivoimasemi...
 
Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamistaJussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
Jussi Hirvonen 17.4.2012: Lämpöpumput entistä olennaisempi osa rakentamista
 
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatustaPasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
Pasi Vainikka: Energiatulevaisuuden 10 tuhoisinta ajatusta
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
 
Saastuttaminen kannattaa? Greenpeacen Selvitys Voimalainvestoinneista 2005 2015
Saastuttaminen kannattaa? Greenpeacen Selvitys Voimalainvestoinneista 2005 2015Saastuttaminen kannattaa? Greenpeacen Selvitys Voimalainvestoinneista 2005 2015
Saastuttaminen kannattaa? Greenpeacen Selvitys Voimalainvestoinneista 2005 2015
 
Prof. Jero Ahola: Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa
Prof. Jero Ahola: Aurinkoenergian suora hyödyntäminen SuomessaProf. Jero Ahola: Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa
Prof. Jero Ahola: Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa
 
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_ouluTuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen_pasi_keinanen_business_oulu
 
Lampoa ilman kivihiilta set auvinen_hki26092018
Lampoa ilman kivihiilta set auvinen_hki26092018Lampoa ilman kivihiilta set auvinen_hki26092018
Lampoa ilman kivihiilta set auvinen_hki26092018
 
Jusa Timgren_Helenin tulevaisuuden näkymiä 10.05.2019
Jusa Timgren_Helenin tulevaisuuden näkymiä 10.05.2019Jusa Timgren_Helenin tulevaisuuden näkymiä 10.05.2019
Jusa Timgren_Helenin tulevaisuuden näkymiä 10.05.2019
 
261016 Energiaa kuin pienestä kylästä Sami Kotimäki
261016 Energiaa kuin pienestä kylästä Sami Kotimäki261016 Energiaa kuin pienestä kylästä Sami Kotimäki
261016 Energiaa kuin pienestä kylästä Sami Kotimäki
 
Visio suomen energiantuotannosta vuonna 2040
Visio suomen energiantuotannosta vuonna 2040Visio suomen energiantuotannosta vuonna 2040
Visio suomen energiantuotannosta vuonna 2040
 
Enon energia Osuuskunta, Puhdasta uusiutuvaa lähienergiaa
Enon energia Osuuskunta, Puhdasta uusiutuvaa lähienergiaaEnon energia Osuuskunta, Puhdasta uusiutuvaa lähienergiaa
Enon energia Osuuskunta, Puhdasta uusiutuvaa lähienergiaa
 
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaEnergiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa
 
Aurinkoenergian taloudellinen hyödyntaminen Suomessa
Aurinkoenergian taloudellinen hyödyntaminen SuomessaAurinkoenergian taloudellinen hyödyntaminen Suomessa
Aurinkoenergian taloudellinen hyödyntaminen Suomessa
 
Kokemuksia ja esimerkkejä Porin ilmastotyöstä, Esa Merivalli
Kokemuksia ja esimerkkejä Porin ilmastotyöstä, Esa MerivalliKokemuksia ja esimerkkejä Porin ilmastotyöstä, Esa Merivalli
Kokemuksia ja esimerkkejä Porin ilmastotyöstä, Esa Merivalli
 
Jero Ahola 31.10.2012: Aurinkosähköä Suomeen
Jero Ahola 31.10.2012: Aurinkosähköä SuomeenJero Ahola 31.10.2012: Aurinkosähköä Suomeen
Jero Ahola 31.10.2012: Aurinkosähköä Suomeen
 
Lähienergaliitto netotuskuva 2014-12-01
Lähienergaliitto netotuskuva 2014-12-01Lähienergaliitto netotuskuva 2014-12-01
Lähienergaliitto netotuskuva 2014-12-01
 
Uusiutuva energia Suomessa 2017
Uusiutuva energia Suomessa 2017Uusiutuva energia Suomessa 2017
Uusiutuva energia Suomessa 2017
 
Uusiutuva energia suomessa 2017
Uusiutuva energia suomessa 2017Uusiutuva energia suomessa 2017
Uusiutuva energia suomessa 2017
 
Wec 2018 Janne Rauhamaki
Wec 2018 Janne RauhamakiWec 2018 Janne Rauhamaki
Wec 2018 Janne Rauhamaki
 

Similar to Yleistilanne tuulivoimasta suomessa

Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Leo Stranius
 
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
Sitra Maamerkit
 
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
Leo Stranius
 
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminenLauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
Sitra / Ekologinen kestävyys
 

Similar to Yleistilanne tuulivoimasta suomessa (20)

Helen: Tehomarkkinaselvitys
Helen:   Tehomarkkinaselvitys Helen:   Tehomarkkinaselvitys
Helen: Tehomarkkinaselvitys
 
Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset en...
Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset en...Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset en...
Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset en...
 
Aurinkosähkö vesihuoltolaitoksilla - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Aurinkosähkö vesihuoltolaitoksilla - Energiatehokas vesihuoltolaitosAurinkosähkö vesihuoltolaitoksilla - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Aurinkosähkö vesihuoltolaitoksilla - Energiatehokas vesihuoltolaitos
 
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050
 
Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030
Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030
Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030
 
Sähkömarkkinamurros kantaverkkoyhtiön näkökulmasta
Sähkömarkkinamurros kantaverkkoyhtiön näkökulmastaSähkömarkkinamurros kantaverkkoyhtiön näkökulmasta
Sähkömarkkinamurros kantaverkkoyhtiön näkökulmasta
 
Jukka Ruusunen Sähkötehon riittävyys
Jukka Ruusunen Sähkötehon riittävyysJukka Ruusunen Sähkötehon riittävyys
Jukka Ruusunen Sähkötehon riittävyys
 
Miten energiamurros vaikuttaa omakotiasujaan?
Miten energiamurros vaikuttaa omakotiasujaan?Miten energiamurros vaikuttaa omakotiasujaan?
Miten energiamurros vaikuttaa omakotiasujaan?
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
 
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienves...
 
Puhdas kaukolampovisio_set_23082018
Puhdas kaukolampovisio_set_23082018Puhdas kaukolampovisio_set_23082018
Puhdas kaukolampovisio_set_23082018
 
Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030
Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030
Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030
 
Sähkön kysyntäarvio kalvot
Sähkön kysyntäarvio kalvotSähkön kysyntäarvio kalvot
Sähkön kysyntäarvio kalvot
 
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
Ymv ydinvoima-luonto-liitto-esitys-02062010
 
Hybridiratkaisut, hake- ja aurinkoenergia
 Hybridiratkaisut, hake- ja aurinkoenergia Hybridiratkaisut, hake- ja aurinkoenergia
Hybridiratkaisut, hake- ja aurinkoenergia
 
Pientuotanto ja siirtomaksut finsolar_case_auvinen_30082017
Pientuotanto ja siirtomaksut finsolar_case_auvinen_30082017Pientuotanto ja siirtomaksut finsolar_case_auvinen_30082017
Pientuotanto ja siirtomaksut finsolar_case_auvinen_30082017
 
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminenLauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
Lauri Tarasti 26.8.2013: Tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistäminen
 
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
 
Hajautettua energiantuotantoa pyhäjoki verkkoon
Hajautettua energiantuotantoa pyhäjoki verkkoonHajautettua energiantuotantoa pyhäjoki verkkoon
Hajautettua energiantuotantoa pyhäjoki verkkoon
 
Energiakalvosarja_2014
Energiakalvosarja_2014Energiakalvosarja_2014
Energiakalvosarja_2014
 

Yleistilanne tuulivoimasta suomessa

  • 1. Tuulivoima Suomessa 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys
  • 2. Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Lähde: EWEA, 2013
  • 4. Rakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 4 2020 tavoite 2.500 MW = 6,0 TWh
  • 5. Tuulivoimaa rakennetaan, koska… • EU:sta tuleva kansallinen sitova kansallinen tavoite: 38 % energiasta uusiutuvilla v. 2020 • Sitova tuulivoimatavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020 – n. 2 500 MW – n. 800 tuulivoimalaa – n. Helsingin kokoinen alue • E&I-strategia: 9 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2025 • Useissa kyselyissä eri vuosina kansalaiset kertovat haluavansa lisää tuulivoimaa 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 5
  • 6. Tilanne Suomessa tänään Elokuun 2013 lopussa (2012): • 323 MW (288 MW) • 176 voimalaa (163 voimalaa) • Vuonna 2013 rakennetaan tuulivoimaa yhteensä 120 MW edestä • Vuonna 2014 arvioidaan rakennettavan 200 – 250 MW • Rakennuslupia on haussa 470 MW edestä (9/2013) 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 6
  • 7. Suomen tuulivoima- hankkeet Hankelista STY:n sivuilla, päivitetty elokuussa: Hankkeita 11 000 MW, joista merellä 3000 MW. www.tuulivoimayhdistys.fi /hankkeet
  • 8. 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä *verrattuna vuoteen 2009 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata Km rantaviivasta 0 10 100 Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan
  • 9. Maalle vai merelle? • Merellä tasaisemmat ja paremmat tuuliolosuhteet • Yhteensovittamisen tarve pienempi • Mutta kustannukset huomattavasti suuremmat • Huollon haasteet • Suomessa Baltian alueen parhaat olosuhteet • Offshore-demotuki edistämään
  • 10. Tuulivoima työllistää! • Yleensä tuulivoima työllistää eniten siellä, missä myös rakennetaan paljon • Suomessa kuitenkin paljon komponenttivalmistusta ja –vientiä • Vuonna 2008 tuulivoima työllisti suoraan Euroopassa 108 000 (EU27) ja Suomessa 3000 henkilöä (Lähde: Wind at Work, EWEA 2009) • Työllistää valtavan monen eri alan ammattilaisia! • Luo mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 10
  • 11. Tuulivoima työllistää! Esimerkki 23 voimalan rakentamisen hyödyistä alueella 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 11 Rakentamisen kustannusarvio, 1000 € Voisi jäädä alueelle % Voisi jäädä alueelle 1000 € Teiden rakentaminen / parantaminen (25 km) 5 800 85 4 930 Perustukset 18 000 70 12 600 Sisäinen sähköverkko 3 000 33 990 Sähköasemat 2 700 10 270 Työmaapalvelut 250 50 125 Voimaloiden pystytystyö 700 20 140 Projektin johto 600 20 120 yht 31 050 19 175 per voimala 1 350 834
  • 12. Hyödyt kunnalle Esimerkki 23 voimalan käytön ajan hyödyistä alueella • Verotulot • Imagohyödyt • Mahdollisuudet elinkeinoelämälle • Investoinnit alueelle 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 12 Vuotuiset tulot 23 voimalasta Yhteensä, 1000 € Voisi jäädä alueelle 1000 €/vuosi Kunnossapito / vuosi 23 t€/MW 1 587 952 Kiinteistövero 184 184 Maan vuokra 138 138 Sähkön siirto 1,2 €/MWh 221 221 Yhteisövero 399 93 Yhteensä 2 529 1 588 per voimala 110 69
  • 13. Miten päästä osaksi tuulivoimasta? • Vaihtoehtoja ovat: – Puhua tuulivoiman puolesta – Ostaa tuulisähköä – Luvittaa ja ostaa kiinteistökohtainen tuulivoimala kotiin, mökille tai purjeveneeseen – Osallistua osuuskuntamalliseen tuulivoimahankkeeseen – Osallistua tuulivoimaosakeyhtiöön (esim. Lumituuli) – Jos omistaa maata hyvätuuliselta paikalta, vuokrata maata tuulivoimahankkeelle – Jos omistaa maata ja rahkeet riittävät, käynnistää oma tuulivoimahanke Kuva: F. Gurvits
  • 15. EXTRA KALVOT: FAKTAA JA FIKTIOTA
  • 17. • Tuulivoima, Ajos, WWD-3, rakennettu 2006 – Teho 3 MW – Napakorkeus 88 m, lapojen halkaisija 90 m – Tuotto 6500 MWh/vuosi • Tuulivoima, Summa, 4 x WWD-3, rakennettu 2010 – Yhden voimalan teho 3 MW, yhteensä 12 MW – Napakorkeus 100 m, lapojen halkaisija 100 m – Tuotto 30 000 MWh/vuosi/4 voimalaa -> 7 500 MWh / yksi voimala – N 20 % parempi tuotto kuin v. 2006 valmistuneessa voimalassa • Tuulivoima, Satama – 2 x 3MW, yhteensä teho 6 MW – Napakorkeus 140 m, lapojen halkaisija 100 m – Tuotto 20 000 MWh/vuosi/2 voimalaa -> 10 000 MWh / yksi voimala – N. 30 % parempi tuotto kuin vuonna 2010 valmistuneissa Summan voimaloissa (Lähde: Haminan Energia) Korkeammilla voimaloilla ja teknologian kehityksellä parempi tuotto
  • 18. Nopeasti rakennettava Ilmainen ”polttoaine” Lyhyt energian takaisinmaksuaika Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto – CO2-vähenemä – Pienhiukkasvähenemä Alue voidaan ennallistaa täysin Syöttötariffi Ympäristövaikutukset – Voimaloista kuuluu ääntä – Vilkkuminen – Vaikutukset lintuihin, eläimiin. – Maiseman muutos Vaihteleva sähkön hinta Vaihteleva tuotanto +6 - 1 Miksi tuulivoimaa?
  • 19. 2013 (125 MW): • Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens) • Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) • Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) • Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) • Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens) • Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex) • Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa) • Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas) 2013 / 2014 (135,5 MW): • Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa) • Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?) • Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa) • + 180 MW:n edestä hankkeita odottaa lupia Rakenteilla 2013 / 2014 (Photo: Tuuliwatti)
  • 20. Fiktiota 1: ”Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut” Faktaa 1: – Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 – 9 toimintakuukauden aikana. – Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna kärkipäähän (Kuva: Vestas)
  • 21. Fiktiota 2: ”Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä” Faktaa 2: – Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta – 7/2013 julkaistu ehdotus melumallinnusohjeiksi varmistaa sen, ettei äänestä synny haittaa – Kaikesta ihmistoiminnasta syntyy toisinaan ääntä, jota siedetään, kun se ei ole jatkuvaa! – Aina ei tuule samasta suunnasta -> ääni ei kulkeudu samaan suuntaan 24/7 – Erityiset sääolosuhteet voivat aiheuttaa ajoittain äänen leviämistä laajemmalle kuin normaalisti (huom! hyvin rajoitettu aika) Kuva: F. Gurvits
  • 22. Fiktiota 3: ”Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa” Faktaa 3: • Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja –kulutuksen vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä • Tuulivoima tuo oman mausteensa • Kokemukset tähän asti: Tanska 22 %, Saksa 7 %, Espanja/Portugali 15 %, Irlanti 13 %: – Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää – Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa olevista laitoksista – Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa • Tuulivoimaloiden korkeudet ja roottorikoot ovat huomattavasti kasvaneet viime vuosina -> kokonaistuotanto, sekä tuotanto heikoilla tuulilla on huomattavasti parantunut -> säätövoiman tarve on vähentynyt Lähde: Holttinen/VTT (Kuva: Pöyry)
  • 23. Muiden energiatuotantomuotojen saamat tuet • IMF (kansainvälinen valuuttarahasto raportoi 3/2013, että vuosittain keskimäärin 9 % valtioiden budjetista menee fossiilisten polttoaineiden (öljy, maakaasu, hiili) tukemiseen suoraan tai veron palautuksina • Samassa yhteydessä IMF totesi, että fossiilisia polttoaineita tuetaan 1,5 biljoonan euron edestä vuosittain maailman laajuisesti • IEA arvioi 2011 että maailmanlaajuisesti tuettiin fossiilisia $ 523 miljardilla kun uusiutuvia tuettiin $88 miljardilla • Fossiilisia tuotantomuotoja on tuettu jo vuosia! Suomessa tuulivoiman tuki on melko tuore • Tuulivoiman saama tuki on läpinäkyvää ja suoraa. • YM arvioi 5/2013 että Suomessa maksetaan ympäristölle haitallisia tukia 1 126 miljoonan euron edestä ja erittäin haitallisia tukia 2 701 miljoonan euron edestä 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 23
  • 24. Voiko tälle sanoa ei? EI polttoaineen louhintaa EI polttoaineen jalostusta EI polttoaineen kuljetusta EI polttoainekustannuksia EI polttoaineen hintariskiä EI riippuvuutta tuontienergiasta EI energiantuontia EI polttoaineen tuontia EI jäähdytysveden käyttöä EI lämpimän veden päästöjä vesistöön EI kasvihuonekaasupäästöjä EI hiukkaspäästöjä EI elohopeapäästöjä EI rikkipäästöjä EI muitakaan raskasmetallipäästöjä EI myrkyllisiä jätteitä