The document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

1. Info4Migrants
KROATIAMaaprofiili
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

2. Alue 56,594km2
4,284mljn
VÄESTÖ
BKTasukasta kohden
VALUUTTA
$18,314
Kieli KROAATTI
Kroatian kuna (HRK)

3. Maantieteellinen sijainti: Kroatia ulottuu Julian Alppien juurel-
ta luoteisosasta ja Pannonian tasangolta idästä Dinaran vuoris-
ton keskiosan yli Adrianmeren rannikolle etelään. Kroatian
rannikolla on 1185 saarta, joista suurimmat ovat Krk ja Cres.
Saarista 67 ovat asuttuja.
Pääkaupunki: Zagred, 779 145 asukasta
Kroatian ilmasto: Pohjois-Kroatiassa on mannermainen ilmas-
to; Keski-Kroatiassa on osittainen ylämaan tai ylämaan ilmasto,
kun taas Kroatian rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto.
Kroatian väestö: 89 % Kroaatteja. Kansallisia vähemmistöjä
ovat mm. serbit, muslimit, slovenialaiset, italialaiset, unk-
arilaiset, tšekit, slovakit ym.
Virallinen kieli: Kroaatti 96 %, muut 4 % (serbia, italia, unkari,
tšekki, slovakki ja saksa)
Uskonnot: Roomalaiskatoliset 87,8 %, ortodoksit 4,4 %, muut
kristityt 0,4 %, muslimit 1,3 % ja muut tai määrittämättömät
0,9 %, ei mikään 5,2 % (2001 väestönlaskenta)
Kansallislippu
Vaakuna
MAAN TAUSTATIEDOT
Zagreb
KROATIA
SLOVENIA
UNKARI
BOSNIA -
HERTSEGOVINA
3 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

4. KROATIA-FAKTAT
Uskonto
Suurin osa kroaateista on roomalaiskatolisia, ja uskonto on
Kroatian kulttuuria yhdistävä tekijä. Vaikka uskonnosta ei
keskustella työpaikalla, katolilaisuudella on suuri vaikutus
jokapäiväisessä elämässä, ja monet yritykset ovat kiinni
roomalaiskatolisten juhlapyhien aikaan. Jokaisella kaupun-
gilla on suojeluspyhimys, ja pyhimysten juhlapäivää juhlitaan
seremonioilla ja festivaaleilla. Katolilainen uskonto on myös
ollut merkittävässä roolissa Kroatian historiallisessa ja kult-
tuurisessa kehityksessä, ja sen vaikutus nähdään edelleen
jokapäiväisessä elämässä.
Kansallinen ylpeys
Kroaatit ovat erittäin ylpeitä maastaan ja perinnöstään, ja
he ottavat kritiikin henkilökohtaisesti. Tämän vuoksi kroaatit
saattavat vaikuttaa kopeilta ja teennäisiltä ja ulkomaalaiset
pitävät heitä usein hieman ylimielisinä. Kroatialaiset ovat
erittäin isänmaallisia vuosien ulkomaalaisten vallan jälkeen,
ja usein viittaavat maahansa “Kauniina kotimaanamme”.
Kravatti
Kolmenkymmenen vuoden sodan aikana 1600-luvul-
la perinteiset pienet, solmitut liinat, joita kroatialaiset
kauppiaat pitivät, kiinnittivät pariisilaisten huomion ja
nämä omaksuivat tämän muodin nopeasti. Tämän uud-
en trendin nimi tuli kroatian sanasta kravatille.
4 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

5. KROTIA-FAKTAT
Kuuluisat keksinnöt
Kroatialainen Slavoljub Penkala keksi mekaanisen kynän
vuonna 1906. Patentti rekisteröitiin 35 maassa, ja hänen yri-
tyksensä TOZ-Penkala on edelleen toiminnassa Zagrebissa.
Ivan Lupis Vukic rakensi Rijeka Istriassa maailman ensim-
mäisen torpedon 1800-luvulla.
Ivan Vucetic – kriminologi ja antropologi – syntyi Hvarin
saarella (myöhemmin muutti Argentiinaan ja tunnettiin
nimellä Juan), ja hänestä tuli tieteellisen daktyloskopian
uranuurtaja (sormenjälkitunnistus), ja hänen menetelmänsä
ovat käytössä ympäri maailmaa.
Taloudellinen tilanne
Kroatia on menestyksekkäästi saavuttanut makroekono-
misen vakauden. Vaikka valtiolla on edelleen suuri merki-
tys talouden kannalta, BKT on nousemassa ja kroatialaiset
markkinat ovat kokeneet kohtuullista laajentumista. Kro-
atia vietti viimeiset viisi vuotta itsenäisyydestään taistel-
len Serbian armeijan läsnäoloa vastaan ja on vasta viime
aikoina alkanut kohentaa elintasoaan ja tekemään kriittisiä
taloudellisia uudistuksia. Matkailu ja kulutuksen kasvu
ovat myös parantaneet Kroatian taloudellista ilmastoa.
Kroatia on NATO:n ja YK:n jäsen, ja se liittyi myös EU:hun
heinäkuussa 2013.
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com5
Huumori
Kroaatit pitävät ironiasta ja mustasta huumorista, ja naura-
vat usein vaikeille tilanteille ja henkilökohtaisille vioille. Kro-
aatit pitävät sarkastisesta huumorintajusta, eivätkä yleensä
muuta äänensävyään tai ilmettään kertoessaan vitsiä. Näistä
syistä saattaa ulkomaalaisten olla vaikea ymmärtää kroati-
alaista huumoria. Kroaatit kiusoittelevat toisiaan, etenkin
ulkomaalaisia, mutta eivät tarkoita mitään pahaa ja odotta-
vat sinun käyttäytyvän samoin heitä kohtaan.
5 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

6. KROATIA-FAKTAT
Nikola Tesla
Kiistämättä yksi 1900-luvun suurimmista neroista, Nikola Tes-
la syntyi modernissa Kroatiassa. Hänen vanhempansa olivat
serbejä, mutta Teslaa muistetaan silti koko maassa, hänelle
omistettuja patsaita ja tapahtumia myöten. Hän kehitti
sähkövirran vaihtovirtamenetelmän (AC) sekä sähköntuotan-
tojärjestelmät, joilla suurin osa sähköenergiasta nykyäänkin
toimitetaan. Tesla kehitti prosesseja, jotka johtivat radioon
sekä muihin langattomiin lähetysmuotoihin. Neon- ja lo-
istelamput, tutkat, faksi ja muut Teslan ideat olivat paljon
aikaansa edellä.
Kieli
Ennen 1700-lukua kroaatit käyttivät aakkosjärjestelmää,
jota kutsuttiin nimellä ”glagoljica” tai glagoliittinen järjest-
elmä. Nykyään Kroatiassa käytetään latinalaisia aakkosia ja
serbo-kroatian kielen standardivariaatiota, jota käytetään
pääasiassa Kroatiassa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Serbi-
an Vojvodina-maakunnassa ja muissa naapurimaissa.
Serbian, bosnian ja kroatian kielet ovat erittäin sa-
mankaltaisia puhutussa muodossaan. Itse asiassa ne
eroavat toisistaan vielä vähemmän kuin amerikanenglanti,
britti- ja australianenglanti keskenään. Kaikilla kolmella
kielellä on kolme samaa pääasiallista murretta, ja ne eroa-
vat pääasiassa sanastoltaan. Kirjakielessä sen sijaan on
eroja siinä, että Serbian kielessä käytetään kyrillisiä aakko-
sia, kun taas kroatian kieli käyttää latinalaisia aakkosia.
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com6
Valuutta
Kroatian valuutta, kuna, nimettiin ”kunan” eli pienen jyrsijän
– näädän – mukaan, sillä vuosisatoja sitten tämän eläimen
nahkaa käytettiin maksuvälineenä tällä seudulla. Kuna ja-
kautuu 100 lipaan. ”Lipa” merkitsee lehmusta.
6 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

7. 1. tammikuuta:
uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä on kan-
sallinen juhlapyhä monissa
maissa ympäri maailman,
eikä Kroatia ole poikkeus.
6. tammikuuta: loppiainen
Loppiaisena muistetaan Raa-
matun Kolmen tietäjän vi-
erailua Jeesus-lapsen luona.
Vaihtuva sunnuntai keväällä:
pääsiäispäivä
Jeesuksen ylösnousemusta
juhlistetaan pääsiäispäivänä.
Vaihtuva maanantai kev-
äällä: 2. pääsiäispäivä
2. pääsiäispäivä seuraa
pääsiäispäivää.
1. toukokuuta: vappu
Ympäri maata järjestetään
monia tapahtumia, ja ar-
meijatyylistä papukeittoa
tarjoillaan kaikille todellisen
työläisten ruoan symbolina,
ja punaisia neilikoita jaetaan
symbolina menehtyneiden
työntekijöiden verestä.
Vaihtuva päivä – 60 päivää
pääsiäisen jälkeen:
Corpus Christi
Corpus Christi on kristillinen
seremonia, jolla kunnioiteta-
an pyhää ehtoollista.
22. kesäkuuta:
Anti-fasismin päivä
Tämä päivä merkkaa Kroatian
anti-fasististen partisaanien
nousua saksalaisia ja italialai-
sia valloittajia vastaan.
25. kesäkuuta: valtionpäivä
Tuona päivänä juhlitaan
maan itsenäisyydenjulistusta
Jugoslaviasta vuonna 1991.
5. elokuuta:
Voitonpäivä ja kotimaan
kiitospäivä ja Kroatian
puolustajien päivä
Tämä on itsenäisyyssodan
muistopäivä (1991-1995).
15. elokuuta:
Marian nousu taivaaseen
Marian taivaaseen nousun
juhlapäivänä juhlistetaan
päivää, jolloin jumala vei
Neitsyt Marian sielun ja
ruumiin taivaaseen hänen
kuolemansa jälkeen.
8. lokakuuta:
Itsenäisyyspäivä
Se merkitsee sitä päivää
vuonna 1991, jolloin Kroatian
parlamentti päätti lopettaa
perustuslailliset yhteydet
Kroatian ja Jugoslavian vä-
lillä.
1. marraskuuta: pyhäinpäivä
Tuona päivänä sytytetään
kynttilöitä ja vieraillaan
edesmenneiden läheisten
haudoilla.
25. joulukuuta: joulu
Joulu on perhejuhla, jota
vietetään perheen ja rak-
kaimpien parissa.
26. joulukuuta: tapaninpäivä
Tämä päivä on Pyhän Tapa-
nin muistopäivä, joka oli kris-
titty diakoni Jerusalemissa.
Hänet tunnettiin palveluksis-
taan köyhille ja asemastaan
ensimmäisenä kristittynä
marttyyrina.
JUHLAPYHÄT
7 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

8. Dubrovnik on yksi huomattavimmista turistikohteista Kroatiassa ja Välimeren alueella.
Keskiajalla siitä tuli ainoa kaupunki-valtio Adrianmerellä, joka kilpaili Venetsian kanssa ja
saavuttikin huomattavan tason 1400-1500-luvuilla. Dubrovnikissa on mahtavia kirkkoja,
luostareita, suihkulähteitä ja kuuluisat seinät, jotka ympäröivät vanhaa kaupunkia.
Plitvicejärviä pidetään Euroopan kauneimpina luonnonkohteina. Tämä 16 toisiinsa liit-
tyvän järven ja suuren metsäkompleksin järjestelmä on kuulu ainutlaatuisista väreistään
ja laajasta kirjosta eläin- ja lintulajeja.
Hvarin kaupunki, joka sijaitsee kuvankauniissa luonnonlahdessa, Pakleni-saariketjun suo-
jassa, on suosittu satama purjeveneille, jotka purjehtivat Adrianmerellä, etenkin kesäkuu-
kausina.
Rovinj-kaupunkia ympäröivää aluetta on kuvattu ”uskomattoman luonnonkauniiksi ih-
meeksi” sen rikkonaisen rantaviivan ja metsien koskemattoman kauneuden vuoksi.
Kuudenneksi suurimman Kroatian saarista, Korculan, erottaa mantereesta vain kapea sal-
mi. Muinainen Korculan kaupunki on yksi Kroatian rannikon kauneimmista kaupungeista,
ja se tunnetaan Marco Polon oletetusta syntymätalosta.
Pulan amfiteatteri on kuudenneksi suurin jäljellä oleva roomalainen areena, ja yksi par-
haiten säilyneistä roomalaisista monumenteista Kroatiassa. Pulan Areena rakennettiin
100-luvulla jKr. ja siellä on tilaa 26 000 katsojalle.
Mljetin saari on yksi suuremmista saarista Etelä-Kroatian rannikolla. 72 % saaresta on
metsän peitossa ja loppuosa vilisee peltoja, viinitarhoja ja pieniä kyliä, joten Mljet on
täydellinen paikka rentoutua.
500-luvun Euphrasian Basilica on 2000 vuotta vanhan Istriassa sijaitsevan Porečin kau-
pungin päänähtävyys. Se on yksi parhaita esimerkkejä varhaisesta bysanttilaisesta arkkite-
htuurista Välimeren alueella, ja se on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa, vaikkakin onnet-
tomuudet ovat muuttaneet joitakin yksityiskohtia.
TURISTIKOHTEET
Kroatiasta on tullut suosittu turistikohde parin viime vuoden aikana. Vuonna 2012
Kroatiassa kävi 11,8 miljoona turistia, ja vuonna 2013 yli 14 miljoonaa turistia ja
73,25 miljoonaa vietettyä yötä. Kivisen, rikkonaisen rannikon ja yli tuhannen saar-
en ansiosta Kroatian rannikko on yksi kauneimmista Euroopassa. Lisäksi monilla
Kroatian rannikkokaupungeista on mielenkiintoinen historia, täynnä roomalaisten
ja venetsialaisten aikojen muistomerkkejä.
8 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

9. KROATIALAINEN RUOKA
Kroatialainen ruoka on yhtä monitahoista kuin maan menneisyys. Eri kansojen
vaikutteiden (muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset, italialaiset, turkkilaiset,
ranskalaiset) myrskyisä historia jätti jälkensä sekä kulttuuriin että ruokaan. Kroa-
tialainen keittiö voidaan jakaa rannikkoseudun ja sisämaan keittiöön, joista en-
simmäinen muistuttaa enemmän Välimeren keittiötä ja jälkimmäinen on manner-
maisempi.
1. Pršut on kuivasuolattua kinkkua, joka on oleellinen osa kaikkia juh-
la-aterioita Kroatiassa, ja se löytyy jokaisen ravintolan ruokali-
stalta. Perinteisesti kinkku leikataan ohuiksi, pitkiksi viipa-
leiksi ja tarjoillaan juuston ja oliivien kera alkuruokana
tai terveellisenä välipalana aterioiden välissä.
2. Paški sir on Pagin saarelta peräisin oleva
juusto, joka on tehty täysin vapaasti laidunta-
vien lampaiden juustosta. Lampaat laidun-
tavat harvaa ruohoa, yrttejä ja aromaattisia
kasveja. Tästä seuraa erityinen aromi, joka
on tunnistettu globaalisti ja voittanut palk-
innon vuosi toisensa jälkeen. Säilytyksensä
aikana juusto päällystetään oliiviöljyllä ja
kääritään kankaaseen. Paški sirin kypsät
variaatiot ovat suosituimpia niiden voimak-
kaan, erilaisen maun vuoksi. Perinteisesti
juusto leikataan paksuiksi kolmiopaloiksi
ja tarjoillaan pršutin kanssa, tai raastetaan
äyriäispastan päälle.
3. Ispod peke on termi, joka kuvaa ruoanvalm-
istusmenetelmää. Kokki laittaa ainekset (yleensä
lampaanlihaa, mustekalaa tai vasikanlihaa maustettu-
jen perunoiden kanssa) kiviuuniin raskaan metallikannen
alla, ja kannen päälle laitetaan kuumia hiiliä. Ainesten an-
netaan keittyä omassa liemessään.
4. Pašticada on perinteinen liharuoka Dalmatiasta. Naudanliha on sen pääainesosa, jota
marinoidaan 24 tuntia punaviinin, valkosipulin ja yrttien (mm. rosmariini ja salvia) se-
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com99 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

10. CROATIAN FOOD
koituksessa, ennen kuin sitä keitetään muutaman tunnin ajan. Sen makua terästetään
kuivilla luumuilla, porkkanoilla, sipulilla, neilikalla ja muskottipähkinällä, ja siten kastikkees-
ta tulee paksua, tummaa ja maultaan rikasta. Perinteisesti pašticadaa tarjoillaan kotona
tehtyjen perunagnocchien kanssa.
5. Crni rižot on musta äyriäisrisotto, jonka pääainesosat ovat mustekala ja kalmari. Sen nimi
ja musta väri ovat seurausta kalmarin musteesta, joka antaa tälle herkulle sen erityisen
välimerellisen maun ja persoonallisuuden. Perinteisesti ruoan päälle ripotellaan juustoraas-
tetta.
6. Riba na gradele i blitva on perinteisesti yleisin dalmatialainen yhdistelmä: sekalaista
grillattua kalaa lehtimangoldin ja keitettyjen perunoiden kera. Tuoretta kalaa valmistettuna
gradele-tyyliin (avotulella grillattuna) ja valkosipulilla, persiljalla ja oliiviöljyllä maustettu-
na on ruokalaji, jota paikalliset valmistavat koko rannikkoalueella. Vaikka se ei ole sääntö,
yleisenä käytäntönä on makean lehtimangoldin lisääminen, sillä se on täydellinen vihannes
kuumina kesäpäivinä. Tämä on yksi kroatialainen ruoka, joka täydellisesti kuvaa dalmatialais-
ta perinnettä yksinkertaisesta mutta herkullisesta korkealaatuisesta ruoasta.
7. Brudet on kalamuhennos, jota perinteisesti valmistetaan Istriassa ja Dalmatiassa. Se
tehdään monenlaisesta kalasta, jotka kasataan kerroksina yhteen pataan, joka keitetään
tomaattikastikkeessa. Aineksia ei saa sekoittaa, vaan pataa saa ainoastaan ravistaa aina vä-
lillä. Ruokalaji valmistetaan alhaisessa lämpötilassa, jolloin kala kypsyy hitaasti omassa me-
hussaan. Perinteisesti brudet tarjoillaan paksun, kultaisen polentan kanssa.
8. Tartufit ovat tryffeleitä, harvinaisia ja arvokkaita sieniä. Ne kasvavat maan alla ja vain
erityiskoulutetut koirat löytävät ne. Vaikka ne ovat pieniä ja ulkonäöltään epämiellyttäviä,
niiden maku ja tuoksu on huumaava. Perinteisesti Istriassa valkoisen tai mustan tryffelin
viipaleet koristavat munakkaiden, pastojen ja riistakastikkeiden makua ja ulkonäköä.
9. Fuži i pljukanci on jälleen yksi perinteinen ruokalaji Istriasta. Se on itse asiassa kotitekoin-
en pasta, joka tulee monessa muodossa, joista fuži ja pljukanci ovat kuuluisimpia. Ne ovat
täysin käsintehtyjä ja käsin käärittyjä. Suosituin perinteinen yhdistelmä on boškarin-kastike,
joka on tietynlainen Istriasta kotoisin oleva härkä.
10. Janjetina s ražnja, tai lammas vartaassa, on suosituin tapa valmistaa lammasta Kroati-
assa. Kokonaista lammasta pyöritetään hitaasti kuumien hiilien yllä, mikä johtaa mehevään
paistiin, jota kukaan ei voi vastustaa. Perinteisesti se tarjoillaan yksinkertaisesti, salaatin ja
kevätsipulin kera.
10 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

11. USKOMATTOMIA FAKTOJA
• Kroatia perustettiin 600-luvun alkupuolella Rooman imperiumin raunioille.
• Dubrovnik, joka oli tuohon aikaan itsenäinen valtio, oli ensimmäinen kansakunta, joka
ensimmäisenä tunnusti Yhdysvallat valtioksi sen julistettuaan itsenäisyyden Iso-Britanni-
asta.
• Istrian Hum, jonka väkiluku vaihtelee 18-23 välillä, on saavuttanut Guinnessin maailma-
nennätyksen maailman pienimpänä kaupunkina.
• Lähes 10 % Kroatian alasta kattaa 11 luonnonpuistoa, kahdeksan kansallispuistoa ja kak-
si luonnonsuojelualuetta.
• Valkoinen talo Yhdysvalloissa rakennettiin Bračin saarelta saaduista kivistä (samoin kuin
parlamenttitalo ja uusi palatsi Wienissä, Itävallassa, ja parlamenttitalo Budapestissa, Unk-
arissa, sekä Diocletianuksen palatsi Splitissä).
• Kroatian vanhin yliopisto on Zagrebin yliopisto, joka perustettiin vuonna 1669.
• Dalmatiankoirat saivat nimensä eteläisestä
rannikkoalueesta, Dalmatiasta.
• Kroatia on maailman tunnetuimman mat-
kailijan Marco Polon kotimaa. Polo syntyi
Korčulan saarella vuonna 1254.
• Ensimmäinen vesivoimala oli ”Iskrice”,
joka tehtiin Šibenikissä ja rakennettiin
Krka-joelle vuonna 1895.
• Kroatiassa saa äänestää 16-vuotiaana, jos
käy töissä, mutta työttömien on odotettava
18-vuotiaaksi asti.
• Dinaarien Alpeilla Kroatiassa elää olmi
(proteus anguinus), joka on ainoa luolassa
asuva selkäjänteisten laji Euroopassa. Tämä
otus pystyy selviytymään kymmenen vuotta
ilman ruokaa, ja se elää sokeana pimeässä.
1111 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

12. Kommunikaatiotapa
• Yleensä kroaatit kommunikoivat suoraan,
mutta pyrkivät myös olemaan kunnioitta-
via ja diplomaattisia, jotta eivät loukkaisi
ketään.
• Monet kroatialaiset ihmiset puhuvat
kovalla äänellä ja kiihkeällä tyylillä. Hiljais-
ten ihmisten saatetaan ajatella vaikuttavan
epävarmoilta.
• Huumoria käytetään usein kommunikaa-
tiossa, eikä sen ole tarkoitus olla loukkaavaa
vaan tapa vähätellä vaikeaa tilannetta tai
jonkun vikoja, ja yleensä ihmiset vastaavat
samaan tyyliin.
Sanaton kommunikaatio
• Henkilökohtaista tilaa kunnioitetaan
yleensä kroatialaisessa kulttuurissa. Ihmiset
eivät yleensä kosketa toisiaan ennen kuin
läheinen suhde on vakiinnutettu.
• Suoraa katsekontaktia yleensä odotetaan
ja arvostetaan. Katsekontaktin välttämistä
voidaan pitää merkkinä siitä, että et ehkä
pidä henkilöstä; katsekontakti silmät suuri-
na viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen
henkilö ei ole samaa mieltä siitä, mitä on
sanottu.
Työskentelytapoja Kroatiassa
Kroaatit ovat erittäin muotitietoisia, ja
pukeutuvat aina viimeisimmän länsimaisen
tyylin mukaan. Kroatialaiset pukeutuvat hei-
jastaakseen ammattimaisuutensa tasoa.
Aikarajat ovat joustavampia kuin länsimai-
sessa liiketoiminnassa, ja työ tehdään usein
viime hetkellä.
Työsuhteet Kroatiassa
Kroaatit ovat luonteeltaan ystävällisiä ja
haluavat tietää sinusta, perheestäsi ja mistä
olet kotoisin. Älä puhu raha-asioista tai hen-
kilökohtaisista ongelmista – kroaatit pitävät
tätä merkkinä heikosta luonteenlaadusta, ja
se saa kollegasi tuntemaan olonsa epämu-
kavaksi.
Henkilökohtainen tila on tärkeää, mutta
suuri etäisyys merkitsee, että henkilöstä ei
pidetä. Katsekontakti on myös tärkeää, ja
sitä pidetään kunnioituksen merkkinä.
Kroaatit ovat usein suoria puheessaan, ja
pitävät hiljaisia tai ujoja ihmisiä heikkoina.
Liiketoiminta Kroatiassa
Kokoukset ovat pitkiä eivätkä yleensä nou-
data työjärjestystä.
Smalltalk yleensä edeltää neuvotteluja
kokouksissa. On tärkeää rakentaa henkilö-
kohtainen suhde ennen kuin keskustellaan
liiketoiminnasta.
Henkilökohtaiset nimikkeet
Useimpia ammattilaisia puhutellaan heidän
ammatillisen pätevyytensä tai työte-
htävänsä mukaan. Koulutuksen mukaiset
nimikkeet ovat kandidaatti (prvostupnik),
maisteri (magistar struke), tekniikan tai
filosofian tohtori (dr. sc. or dr. art.), lääketi-
eteen tohtori (dok¬tor medicine). Jos et ole
varma nimikkeistä, käytä ”Gospodin” (Her-
ra), ”Gospodja” (Rouva) tai ”Gospodična”
(Neiti). Vain läheiset ystävät ja perheen-
jäsenet käyttävät etunimiä. Älä puhuttele
ketään etunimellä, ennen kuin sinua keho-
tetaan niin tekemään.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com1212 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

13. DOS AND DON’TS
DOS
Osoita kunnioitusta jokaista tapaamaa-
si – myös tuntemattomia – kohtaan, sillä
kroaatit tervehtivät myös vieraita.
Kysy kroaateilta heidän mielipidettään
asioista, sillä he auttavat mielellään, ja
näin ansaitset heidän luottamuksensa.
Käännätä toinen puoli käyntikortista-
si kroatian kielelle. Vaikka tämä ei ole
välttämätöntä, se osoittaa kunnioitusta ja
tekee vaikutuksen kroatialaisiin liikekump-
paneihisi.
DON’TS
Älä keskustele uskonnosta, sodasta tai
muista entisen Jugoslavian etnisistä ryh-
mistä. Nämä aiheet ovat tabuja Kroatian
kulttuurissa.
Älä arvostele kroatialaisia kollegoitasi avo-
imesti. Kroatialaiset ovat erittäin ylpeitä
ja loukkaantuvat helposti, joten tee ehdo-
tuksia sen sijaan, että valittaisit asioista, ja
vältä suoraa yhteenottoa.
KULTTUURITABUT
Koska kroaatit tutustuvat mielellään hyvin
uusiin tuttaviinsa ja liiketoimintakumppa-
neihinsa, saattavat työ ja huvi sekoittua,
mutta älä silti ylitä rajoja.
On tärkeää välttää:
• luottamuksellista keskustelua henkilö-
kohtaisella ja liiketoiminnan tasolla
• henkilökohtaisia rahatilanteeseen liit-
tyviä kysymyksiä
• aiheita tai kysymyksiä, jotka saattavat
osoittaa, että olet menettänyt kunnioituk-
sesi heitä kohtaan, tai jotka saattavat
johtaa siihen, että he menettävät kun-
nioituksensa sinua kohtaan
• Jugoslavian poliittista tai sotahistoriaa
koskevaa keskustelua, kommunismin
romahdusta, Bosnia-Hertsegovinan sotaa
(1992-1995) ja kaikkea sotarikoksiin liit-
tyvää.
• peukalon, etu- ja keskisormen nostamis-
ta samaan aikaan, sillä tämä on serbialain-
en ele, joka liittyy Serbian nationalismiin.
• entisten Jugoslavian valtioiden vertailua,
sillä tätä voidaan myös pitää loukkaavana.
Monille Kroatiassa syntyneille ihmisille
uskonto on tärkeä osa heidän elämän-
tapaansa, ja suurin osa on roomalaiska-
tolisia. Ole varovainen, jos keskustelet
mistään aiheista, jotka saattavat loukata
kristinuskoisia, kuten avioero, eutanasia,
perhesuunnittelu ja vaihtoehtoiset us-
komukset.
Älä tee suunnitelmia kroatialais-
ten kollegoidesi puolesta viikon-
lopuksi ilman heidän lupaansa.
Viikonloput ovat perheen aikaa,
eivätkä kroaatit anna liiketoimin-
nan sekoittaa henkilökohtaisia
suunnitelmiaan.
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com1313 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

14. Kroaatit ovat eteläslaavilainen etninen ryhmä Keski-Euroopan, Kaakkois-Euroopan ja
Välimeren risteyksessä. Kroaatit elävät pääasiassa Kroatiassa, Bosniassa ja Hertsegovi-
nassa, sekä lähimaissa Serbiassa ja Sloveniassa. Kroaatit ovat myös virallisesti tunnustet-
tu vähemmistö Itävallassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Italiassa, Montenegrossa,
Romaniassa, Serbiassa ja Slovakiassa.
KROATIALAISET IHMISET
Kroaatit tunnetaan kulttuurisesta monimu-
otoisuudestaan, johon ovat vaikuttaneet
monet naapurikulttuurit kautta aikojen.
Voimakkaimmat vaikutteet ovat tulleet
Keski-Euroopasta ja Välimereltä, ja kroaatit
ovat puolestaan antaneet oman panoksen-
sa näille kulttuureille.
Kehonkieli
Ihmiset seisovat toistensa lähellä ja puhu-
vat kovaan ääneen. Muukalaiset tuijottavat
toisiaan avoimesti. Muodollisuutta ylläpi-
detään kielessä ja käytöksessä, kun ihmiset
eivät tunne toisiaan hyvin. Muukalaiset
nyökyttelevät päätään ohimennessään.
Kaupoissa, toimistoissa ja liiketoimintapa-
ikoissa ihmiset käyttävät muodollista kieltä
tervehtiessään ja hyvästellessään. Jos et
tervehdi jotakuta tilanteessa, jossa terveh-
dystä vaaditaan, tai jos tervehdit liian tutta-
vallisesti, rikot vakavasti etikettiä. Läheiset
ihmiset tervehtivät yleensä epävirallisesti
ja suutelevat toisiaan molemmille poskille.
Nuorten ihmisten odotetaan tervehtivät
vanhempia ensiksi, ja naisten miehiä. Mu-
odollista “te”-muotoa käytetään yleensä,
paitsi jos ihmiset ovat samanikäisiä, hyviä
ystäviä tai työtovereita tai ovat saavut-
taneet tilanteen, jossa ylempi henkilö
pyytää alemman statuksen henkilöä puhut-
telemaan heitä epämuodollisesti.
14 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

15. Tapaaminen ja tervehtiminen
• Tervehdykset ensi tapaamisessa ovat
yleensä muodollisia ja varautuneita.
• Kädenpuristus, suora katsekontakti ja
soveltuvat tervehdykset ovat tavallinen
käytäntö.
• ”Dobro jutro” (hyvää huomenta), ”do-
bro dan” (hyvää päivää), ja ”dobro vecer”
(hyvää iltaa).
• Kutsu ihmisiä heidän kunnianimik-
keillään ja sukunimellä. Jos et ole varma
nimikkeistä, käytä ”Gospodin” (Herra)
”Gospodja” (Rouva) ja ”Gospodice” (Neiti).
• Vain läheiset ystävät ja perheenjäsenet
käyttävät etunimiä. Älä koskaan puhuttele
ketään etunimeltä, ellei sinua ole pyydetty
niin tekemään.
• Läheiset ystävät saattavat tervehtiä ha-
lauksella ja suukolla molemmille poskille.
Odota, että kroaatti aloittaa tämäntyylisen
tervehdyksen.
• Sosiaalisissa kokoontumisissa isäntä
esittelee vieraat, yleensä alkaen naisista
ja sitten siirtyen miehiin ikäjärjestyksessä,
vanhimmasta nuorimpaan.
Illallisetiketti
• Odota, että sinut osoitetaan paikallesi.
• Pöytätavat ovat mannermaisia, esim.
haarukkaa pidetään vasemmassa kädessä
ja veistä oikeassa kädessä aterioidessa.
• Muodollisilla aterioilla lautasliina taitel-
laan ja asetetaan syliin.
• Älä ryhdy syömään ennen kuin isäntä
kehottaa aloittamaan.
• On kohteliasta aluksi kieltäytyä toisesta
annoksesta. Kun isäntä kysyy uudelleen,
sinun tulisi ottaa lisää.
• Jätä pieni määrä ruokaa lautasellesi
osoittaaksesi, että olet lopettanut aterio-
innin.
Lahjanantoetiketti
• Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo
kukkia emännälle. Isännälle voit antaa
rasian suklaata ja pullon hyvää viiniä.
• Älä anna krysanteemeja, sillä niitä an-
netaan hautajaisissa ja viedään haudoille.
• Kun annat kukkia, pidä huoli, että varsia
on pariton määrä.
• Lahjat avataan yleensä heti.
TAVAT JA ETIKETTI
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com1515 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

16. Arvot
• Yli 90 % Kroatiassa syntyneistä ihmisistä
kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, ja
monet kroatialaisista arvoista ovat peräi-
sin uskonnosta. Näihin kuuluu perhe ja
avioliitto, moraalisuus, omistautuminen ja
myötätunto.
• Kunnia on tärkeä periaate kroatialaises-
sa kulttuurissa, ja se on läheisesti yhtey-
dessä perhearvoihin. Henkilökohtaisten
uhrausten tekemistä perheen hyväksi ar-
vostetaan suuresti.
• Lasten odotetaan kunnioittavan van-
hempiaan, ja yleensä heidät kasvatetaan
ankaralla kurilla.
• Vanhukset nähdään perinteisesti
osaamisen ja tiedon lähteinä koskien kult-
tuuria, perinteitä ja historiaa, ja niitä ar-
vostetaan sekä perheessä että laajemmassa
yhteisössä.
• Myös hyvää terveyttä arvostetaan kroa-
tialaisessa kulttuurissa, sillä ilman sitä on
mahdotonta nauttia perheestä ja uskosta.
Sosiaalinen stratifikaatio
Epävirallinen luokkajärjestelmä perustuu
sukunimeen ja ammattistatukseen eikä
niinkään vaurauteen. Kommunistisen
puolueen jäsenyys haastoi tämän luokka-
järjestelmän, vaikka ei ollut epätavallista,
että merkittävät perheet liittyivät puol-
ueeseen. Viime vuosina kroaatit tulivat
yhä tyytymättömämmiksi sosialistiseen
hallitukseen, etenkin ihmisiin, jotka olivat
hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia, ja
huomattavista perheistä. Monet korkean
statuksen yksilöt puhuvat englantia hyvin
ja todennäköisesti jotakin toista eurooppa-
laista kieltä. Murteet kertovat myös so-
siaalisesta statuksesta. Kaupunkilaisilla on
korkeampi status kuin maalaiskylistä tulevil-
la, vaikka monilla kaupunkien asukkailla on
perheyhteyksiä kyliin. Korkean statuksen
yksilöt ovat yleensä kroaatteja. He saattavat
olla sekalaista etnistä alkuperää, mutta he
ovat pääasiallisesti kroatialaisen perheen
jäseniä. Juutalaiset perheet ovat toden-
näköisemmin melko korkeassa asemassa.
Etniset albanialaiset ovat yleensä sosiaal-
isen järjestelmän pohjalla, ja mustalaiset
kokonaan sen ulkopuolella.
Identiteetti
Kroatia on yksi entisen Jugoslavian kuud-
esta tasavallasta. Kroaatit pitävät itseään
läheisemmin Itävaltaan kuin muihin entisen
Jugoslavian alueisiin ja kulttuureihin liit-
tyväksi. He eivät viittaa itseensä Balkanin
maana vaan eurooppalaisena maana.
YHTEISKUNTA
16 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

17. PERHE KROATIASSA
Perherakenne
• Monet kroatialaiset ovat katolisia, monogamiaa seur-
ataan tarkkaan ja avioliittoon kannustetaan. Monet
kroaatit solmivat avioliiton vähän päälle 20-vuo-
tiaina. Kroatialaissyntyiset ihmiset voivat valita,
kenen kanssa menevät naimisiin; yleensä he
kuitenkin menevät naimisiin saman kansal-
lisuuden, uskonnon ja sosiaalisen statuksen
omaavan kanssa. Avioeroa ei suositella.
• Laajennettuja perheitä arvostetaan ja
vaalitaan kroatialaisessa kulttuurissa.
• Perinteisesti avioparit asuivat miehen
vanhempien luona, ja olivat enemmän
tekemisissä miehen perheen kanssa. Iso-
vanhemmat auttoivat lastenhoidossa, ja
isoisät viettivät perinteisesti laatuaikaa
lastenlastensa kanssa.
• Vanhuksilla on korkeampi status kuin per-
heen nuoremmilla jäsenillä.
• Kroatia oli perinteisesti isänmaallinen yhtei-
skunta, vaikka naisia rohkaistiinkin liittymään
työvoimaan sosialistisen vallan aikana, ja nyt heidän
asemansa on melko yhtäläinen miesten kanssa. Maas-
eudulla naiset usein työskentelivät aviomiehiensä kanssa, ja
ylläpitivät kotitaloutta.
• Naisten nähdään edelleen olevan vastuussa kotitöistä ja pääasiallises-
ta lastenhoidosta, samalla kun he tavoittelevat korkeakoulutusta ja käyvät töissä. Monet
miehet kuitenkin jakavat joitakin kotitöistä ja kasvattavat lapsia aktiivisesti.
Naisten ja miesten suhteellinen asema
Kroatiaa pidetään patriarkaalisena yhteiskuntana, mutta naisilla on melko yhtäläinen
asema miehiin verrattuna. Miehillä on enemmän etuja ja korkeampi status, ja monet per-
heet suosivat poikia tyttärien sijaan. Naiset ovat edustettuina lähes kaikissa ammateissa,
politiikassa ja taiteessa, eivätkä he ole toisarvoisessa roolissa julkisessa elämässä. Naiset
hankkivat korkeakoulutuksen yhtä todennäköisesti kuin miehet. Statusero on yhtä näkyvä
vanhempien ja nuorempien ihmisten sekä ammattilaisten ja työläisten välillä kuin suku-
puolten välillä. Sukupuolten väliset erot ovat suurempia maanviljelijöiden ja työväenluo-
kan keskuudessa kuin ammattilaisten keskuudessa.
17 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

18. YRITYSKULTTUURI
Pukukoodi liiketoiminnassa
Pukukoodi on Kroatiassa muodollinen. Kro-
atialaiset liikeihmiset pitävät pukuja toimis-
tossa ja liiketapaamisissa. Miehet pitävät
pukuja takin ja kravatin kanssa, naisilla on
laajempi valikoima. Naisten liikeasut ovat
muodollisia, eikä niiden tule olla liian pal-
jastavia. Hyvin pukeutuminen on merkki
kunnioituksesta sekä osoitus asenteestasi
liiketoimintaan ja yksityiskohtien huomioi-
misesta.
Rakenne ja hierarkia
Kroaatit arvostavat auktoriteetteja ja kun-
nioittavat statuksen mukanaan tuomaa
tietoa, koulutusta, itseluottamusta ja
kokemusta.
Kroatian kollektivistinen yhteiskunta on vai-
kuttanut suuresti liikekulttuuriin. Päätökset
tehdään yleensä ilman konsultaatiota, eikä
johtajien tarvitse antaa selityksiä siitä, miksi
päätös saavutettiin. Yleensä vain yksi hen-
kilö tekee suuret päätökset, ja ottaa kunnian
menestyksestä.
Liiketapaamiset
Tapaamisten aikataulut eivät ole kovin tiuk-
koja Kroatiassa. Työjärjestys voi olla olemas-
sa, mutta se on enemmänkin viitteellinen.
• Valmistaudu pitkiin kokouksiin. Ihmiset
saattavat poiketa asiasta, eikä aika ole
koskaan tekijä kokousten päättämisessä.
•Kokousten alussa saattaa olla jonkin verran
smalltalkia. Tästä tulee yhä tärkeämpää suh-
teen kehittyessä. Älä koskaan mene suoraan
liikeasiaan, sillä tämä saattaa vaikuttaa
töykeältä.
• Yritä ainakin aluksi laimentaa kommu-
nikaatiotasi, jos yleensä olet erittäin suora-
sukainen. Suhteen rakentaminen on aluksi
tärkeämpää, ja siihen tulisi keskittyä.
Ammattitaito on erittäin
tärkeää kroatialaisessa kult-
tuurissa. Ylläpidä aina sopiv-
aa suhdetta kroatialaisten
kollegoidesi kanssa, sillä kun-
nioitus vähenee, jos suhtees-
ta tulee liian henkilökohtain-
en.
18 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

19. LIIKETOIMINNAN ETIKETTI
Avuliaita vinkkejä
• Tervehdysten tulisi sisältää jämäkkä kädenpuristus ja suora katsekontakti; heikko käden-
puristus tarkoittaa, että olet heikkoluonteinen, ja katsekontaktin välttely saattaa viitata
siihen, että sinulla on jotakin salattavaa.
• Pysyttele seisaallasi kunnes sinua pyydetään istumaan alas, sillä paikalla saattaa olla
juuri sinulle varattu paikka.
• Pidä aina suora katsekontakti puhuessasi.
• Täsmällisyyttä odotetaan ja se otetaan erittäin vakavasti.
• Voit odottaa smalltalkia ja tutustumista ennen kuin liiketoiminnasta aletaan keskustella.
• Liiketoiminta etenee hitaasti. Sinun täytyy olla kärsivällinen, eikä vaikuttaa kummas-
tuneelta tiukan protokollan noudattamisesta.
• Yrityksissä on yleensä hierarkkinen rakenne, jossa päätöksentekovalta on yrityksen hui-
pulla.
• Älä yritä sopia tapaamisia perjantai-iltapäiväksi, sillä monet kroaatit lähtevät maaseu-
tumökeilleen lounaan jälkeen.
• Monet yritykset ovat suljettuja elokuussa.
• Kirjeet tulisi osoittaa yritykselle jonkun tietyn henkilön sijaan. Tämä estää sen, että kirje
jää lukematta, jos kyseinen henkilö on poissa toimistolta.
Täsmällisyys
Kroatialaisessa kulttuurissa ajallaan oleminen on erittäin tärkeää. Täsmällisyyttä pidetään
hyvän tavan mukaisena, olipa kyseessä liiketapaaminen tai sosiaalinen lounastapaaminen.
15 minuutin armonaika on tavallista sosiaalisissa tilanteissa, mutta muodollisessa liiketoi-
mintaympäristössä tätä saatetaan katsoa pahalla.
Lahjojen antaminen
Pieniä lahjoja, kuten kirjaa tai kotimaatasi edustavaa matkamuistoa arvostetaan. Kalliita
lahjoja ei suositella, ja monilla yrityksillä on yläraja sille, minkä arvoisen lahjan he voivat
hyväksyä. Suurin osa liikeihmisistä ei odota lahjoja ensimmäisessä tapaamisessa.
Lahjonta ja korruptio
Lahjontaa käyttävät sekä ulkomaalaiset että paikalliset yritykset hankkiakseen työtä tai
vältelläkseen byrokratiaa aloittaessaan uutta liiketoimintaa. Suurin ongelma Kroatiassa on
lakijärjestelmä, jonne on kasautuneena yli miljoona lakijuttua odottamaan oikeudenkäyn-
tiä.
Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com1919 Maaprofiili KROATIALearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

20. Veronica Gelfgren
Yulia Bazyukina
Marja-Liisa Helenius
Tutkimus
Tutkimus, ulkoasu
Käännös
www.thelanguagemenu.com
Learnmera Oy